Lue keskustelun säännöt.
Syyni sille, miksi en yksinkertaisesti siedä pieniä lapsia
10.09.2017 |
Pienet lapset tässä tapauksessa: 0-6-vuotiaat.
Huomautus: Tiedän vallan hyvin, että tuonikäiset lapset ovat niin pieniä, etteivät osaa säädellä itseään. Senhän takia lapset esim. huutavat ja itkevät jatkuvasti. Ymmärrän siis, että lapset eivät tee sitä tahallaan. Tiedän, että allamainitut syyt johtuvat kaikki lasten iästä. Se, että he ovat vielä niin pieniä, ei kuitenkaan tarkoita, että voisin antaa anteeksi kaiken, mitä he tekevät. Lapsissa on tietenkin myös hyviä puolia, mutta silti en pidä pikkulapsista. Pitäkää nämä sanani mielessä lukiessanne viestini loppuosan. Ps. minulla ei ole lapsia.
1. Lapset huutavat ja itkevät. En tiedä ehkä mitään pahempaa ääntä kuin lapsen huutoitku. Aina sitä kuullessani tekisi mieli alkaa itse huutamaan ja itkemään.
2. Lapset alkavat itkemään ihan kaikesta. Kun eivät saa tahtoaan läpi. Kun kaatuvat. Kun heiltä otetaan tavara. Kun he eivät jaksa. Kun heitä ei kiinnosta. Kun he eivät halua. Lapset eivät osaa säädellä itseään eivätkä ajatella, kannaattaako ihan kaikesta pahoittaa mielensä.
3. Kun lapset sitten ovat pahalla päällä, ei olekaan niin yksinkertaista saada heitä leppymään/piristymään. Pitää pyytää ja lahjoa. Edes nämäkään eivät aina riitä. Silloin pitää ehkä turvautua uhkailuun tai huutamiseen. Tästä lapsi saattaakin alkaa huutamaan vielä enemmän ja taas mennään.
4. Lapset eivät osaa ajatella tekojensa seurauksia. Lapsille ei tule mieleenkään, että superpallon pomputtaminen sisätiloissa ei ehkä ole maailman paras idea tai että pöydälle ei ehkä kannata kiivetä ja hypätä sieltä alas satuttaen itsensä.
5. Lapset eivät osaa ajatella sanojensa vaikutusta. "miks sä oot noin lihava" "miks sä oot noin laiha" "miks sulla on noin iso nenä" "miks sulla on noin rumat vaatteet"
6. Lapset vaativat jatkuvaa huomiota ja olettavat, että aikuisia kiinnostaa aina. "kato ku mä teen kuperkeikan" "kato ku mä teen tälleen" "kato mun piirustusta" "kato tuolla menee lintu" "kato tuolla sataa" "kato tuolla ei enää sada". Sitten jos hetkeksikin keskityt johonkin muuhun, niin he alkavat nykimään hihasta ja hokemaan nimeä niin kauan, kunnes huomio annetaan.
Voisin periaatteessa jatkaa tätä listaa aika kauankin. En vain yksinkertaisesti siedä pikkulapsia. Yrittäkää olla loukkaantumatta, kaikki eivät pidä lapsista eikä tarvitsekaan. Luulen, että en ole yksin mielipiteeni kanssa.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Äsyttävimmät ikäryhmät ikävuosittain
1: 5-10
2:0-5
3:13-16
4:16-25
5:50-100
6:25-50
Tämä on kyllä totta. Lisäisin vielä että 5-10v tytöt ovat poikia ärsyttävämpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi avautua asiasta, onko ap huomion tarpeessa vai haluaako provosoida? Aika moni meistä omaa typeriä mielipiteitä, mutta ymmärrämme olla huutelematta niistä sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Pahin on mun mielestä tuo huomion hakeminen. Aivan todella ärsyttävää.
No, mitä velojen En voi sietää lapsia-nönnötykset vauvapalstalla sitten ovat, elleivät huomion hakemista? Eikö jossain voisi olla velojen ikioma palsta, jossa he voisivat purkaa ärtymystään sielunsiskojensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma? Ap voi olla sietämättä lapsia, mutta oman elämän sillä voi tehdä aika hankalaksi. Yksi ikäryhmä ihmisistä voikin olla sietämätön, vaikka ap on ihan vähän aikaa sitten ollut itsekin pikkulapsi.
Mietipä jos tekisit aloituksen, ettet siedä vanhuksia? Kuulostaako ihan terveeltä?
Entä näkisikö kukaan outoa aloituksessa "en siedä masentuneita/ahdistuneita/alkoholisteja" = ei, vaan iso osa komppaisi.
Ajattelepa jos joku tekisi aloituksen sellaisista ihmisistä jotka ovat tulleet asumaan Suomeen maanosamme ulkopuolelta!
Nykyajan ongelma: Rsyynnytään kaikesta, ei kestetä mitään, katkotaan välit, sanotaan suoraan ja keskittymiskyky itsen ulkopuoliseen elämään on kultakalan luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsyttävimmät ikäryhmät ikävuosittain
1: 5-10
2:0-5
3:13-16
4:16-25
5:50-100
6:25-50
Tämä on kyllä totta. Lisäisin vielä että 5-10v tytöt ovat poikia ärsyttävämpiä.
Allekirjoitan molemmat. Omani on 16.
Vierailija kirjoitti:
3. Kun lapset sitten ovat pahalla päällä, ei olekaan niin yksinkertaista saada heitä leppymään/piristymään. Pitää pyytää ja lahjoa. Edes nämäkään eivät aina riitä. Silloin pitää ehkä turvautua uhkailuun tai huutamiseen. Tästä lapsi saattaakin alkaa huutamaan vielä enemmän ja taas mennään.
Ei, lapsia ei kasvateta noin. Ihan hyvä ettei sinulla ole lapsia, jos nämä ovat toimintamallisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen itse lapsena ilman syliä ja lohtua jääneen kirjoitus. Taustalla ainakin toisen vanhemman hylkäämä surullisen lapsen sielu.
Ikävää että ap:n lähipiirissä olevat vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Minäkin oli lasten kanssa Ikeassa pari viikkoa sitten. Siellä oli yksi viisivuotias, joka sai raivokohtauksen ja alkoi huutaa. Se oli ärsyttävää.
Sen lisäksi siellä oli ehkä pari sataa muuta pientä lasta, jotka käyttäytyivät ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittävää....toivottavasti pääsisit joskus traumoistasi.
Ikävää että ap:n lähipiirissä olevat vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Minäkin oli lasten kanssa Ikeassa pari viikkoa sitten. Siellä oli yksi viisivuotias, joka sai raivokohtauksen ja alkoi huutaa. Se oli ärsyttävää.
Sen lisäksi siellä oli ehkä pari sataa muuta pientä lasta, jotka käyttäytyivät ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun mielestäni saa olla sietämättä yhtä sun toista normaalia asiaa, vaikka lapsia, kunhan muistaa, että ongelma on omassa päässä, eikä tee siitä muiden ongelmaa. Eivät nekään ihmiset, joille jokin arkipäiväinen asia aiheuttaa oireita jostain ihan oikeasta syystä, saa mitään erityisjuttuja, eikä niitä tavanomaisia asioita kielletä. Lapsellani on autismiin liittyvä kuuloyliherkkyys, siispä hän laittaa kuulosuojaimet omille korvilleen, kun muut metelöivät. Minä saan hengenahdistusta, kun joku mummeli on hölvännyt parfyymia litrapäin, siispä minä muistan ottaa lääkkeeni. Ap:n kaltaiset hiljaiset ei-sietäjät eivät häiritse minua lainkaan. Vain äänekkäät asennevammaiset, jotka naukuvat, että lapset pitäisi kieltää kaikista julkisista tiloista, häiritsevät. Heillä on yläpään vaiva, jonka hoitamisesta he ovat yksin vastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsyttävimmät ikäryhmät ikävuosittain
1: 5-10
2:0-5
3:13-16
4:16-25
5:50-100
6:25-50
Tämä on kyllä totta. Lisäisin vielä että 5-10v tytöt ovat poikia ärsyttävämpiä.
Entä ikäryhmässä 13-16, kummat ärsyttää enemmän? Itseäni pojat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen itse lapsena ilman syliä ja lohtua jääneen kirjoitus. Taustalla ainakin toisen vanhemman hylkäämä surullisen lapsen sielu.
Näin minulla ainakin luultavasti on, mutta minkäs teet kun ei voi elää lapsuutta uudelleen paremmilla vanhemmilla.
fasfsa kirjoitti:
Säälittävää....toivottavasti pääsisit joskus traumoistasi.
Aloitus oli aikas neutraaliin sävyyn kirjoitettu, ja sinua taisi loukata. Tuskin aloittaja on sitä halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut itsekin pikkulapsi. Eikö olekin kivaa, että joku sieti sinua?
Ihan jokainen aikuinen on taivalluksensa tällä pallolla aloittanut pienenä ihmisenä.
Ei mua ainakaan siedetty. Ei ollut hyväksyttyä olla pahalla tuulella tai itkeä. (ei ap)
Pystytkö muistamaan miten kauas? Etkö saanut itkeä edes vauva-, tai taaperoikäisenä? Epäilen kovasti, että et muista miten kiukkuusi vastattiin tuolloin.
Minäkään en pidä muiden lapsista. Omiani rakastan ja jaksan läpi kiukuttelut, vinkumiset, ohjauksen, vaaralliset temput ym. mainiosti. Mikään ei ole parempaa kuin katsella ja tutustua maailmaan yhdessä OMIEN lasten kanssa. Muiden lasten huomionhaku ja vingunta on kuitenkin hyvin rasittavaa. Musta tuntuu, että mun omat ei edes osaa vinkua sillä tavalla, mutta ehkä katselen omiani vaaleanp. lasien läpi.
Tän johdosta ymmärrän, että kaikki eivät pidä mun lapsista ja se on ihan ok. En tunge lapsiani ihasteltavaksi, en puhu lasteni edesottamuksista, vahdin heitä, enkä anna häiritä muita ihmisiä jne. Ihan vain koska tiedän kuinka rasittavilta lapset voi tuntua! Ärsyttää suunnattomasti kun äiti-ihmisenä olen automaattisesti lapsirakas ja muut lässyttää niistä omistaan ja pitäisi kokoajan olla yhdessä puuhailemassa jotakin ja ihastella niiden lapsia. Just tuli whatsappia kuinka yhden kaverin muksu oli oppinu kirjoittamaan oman nimensä, jes, kiinnostaa kovin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut itsekin pikkulapsi. Eikö olekin kivaa, että joku sieti sinua?
Ihan jokainen aikuinen on taivalluksensa tällä pallolla aloittanut pienenä ihmisenä.
Ei mua ainakaan siedetty. Ei ollut hyväksyttyä olla pahalla tuulella tai itkeä. (ei ap)
Pystytkö muistamaan miten kauas? Etkö saanut itkeä edes vauva-, tai taaperoikäisenä? Epäilen kovasti, että et muista miten kiukkuusi vastattiin tuolloin.
En muista tokikaan juuri asioita ennen kolmea ikävuotta, mutta muistan suurinpiirtein tuonikäisenä kun poltin sormet kuumaan peltiin ja näytin itkien äidille niin tämä vain jatkoi television katsomista. (käyttäytynyt samoin myöhemminkin tilanteissa joissa olen kaivannut huomiota). Muistan myös noilta ikävuosilta kun siskollani oli joku pieni tapaturma ja itkin, niin isä huusi ja menin sohvan taakse itkemään. En muista olleeni koskaan vanhempieni sylissä tai että minua olisi lohdutettu tms. Joko oltu välinpitämättömiä tai käsketty olla hiljaa. Kuten tekisin omillekin lapsille jos niitä olisi.
Tapasin kesällä 2 uskomatonta lasta. Tyttö 2,5 v. veljensä 1,5. Vietin neljä päivää heidän kanssaan. Eivät kiukutelleet kertaakaan. Päiväunille ja yöunille menivät kiukuttelematta. Heidät laitettiin omiin sänkyihin omiin huoneisiin. Ei hyssyttelyä ei laulelua. Omasta lapsestani ja sisarusten lapsista aivan erilaiset kokemukset.
Kannattaisi varmaan hakea jotain ammattiapua tuohon, että pikkulapsen itku aiheuttaa sulle noin voimakkaan reaktion. Ei ole ihan normaalia. Aikuisena sun pitäisi pystyä säätelemään omaa tunnereaktioitasi kun ymmärrät kuitenkin lapsen käytöksen syy-seuraus-suhteen.
En tunnista omaa 3-vuotiastani tuosta listasta paitsi kohdista 5 ja 6. Niillekin on ihan normaalit syyt liittyen lapsen kehityskaareen.
Elämäsi olisi varmaan helpompaa jos hyväksyisit faktan että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita erilaisine piirteineen ja kehitysvaiheineen. Kaikki olemme ihmisiä. Monista näistä ärsyttävistä lapsista tulee todennäköisesti älykkäämpiä yksilöitä kuin sinä olet. Joku heistä voi joskus pelastaa henkesi tai hoitaa sinua.