Tosielämässä en ole kohdannut yhtään 8lk:n oppilasta, joka tekisi kasvionsa täysin itsenäisesti.

Lempäälässä. Meidän kaikki kolme tekivät 8 kk kasviot itsenäisesti kun luultiin että se oli tarkoituskin.

Onpa sulla inhottavaa asenne, toivottavasti et näytä sitä lapsille. Kyllä ne mun nuoruudessa (heh, olen 18) ainakin suurin osa keräsi ihan omin pikku kätösin, yleensä kavereiden kanssa. Ne joita ei kiinnostanut, ei kerännyt ja suoritti asian sitten jotenkin muuten. Typerää jos jotkut tekee koulutehtäviä omien kultamussukoidensa puolesta

Minä kyllä autoin sen verran, että kävin tyttäreni kanssa metsäretkillä kodin lähimetsässä - lapsi kuvasi ja yhdessä etsittiin ja tunnistettiin kasveja. Oli mukavaa. Samalla tuli juteltua kaikenlaista.

Digikasvion lapsi koosti itse dioiksi ja esitteli sitten minulle ylpeänä.

En ymmärrä, mitä pahaa tällaisessa tukemisessa on. Kertaamme yhdessä myös esim. historian kokeeseen ja usein kerron hänelle koealueen asioista tarinoiden muodossa tai selitän, miten jokin lähihistorian juttu vieläkin näkyy arjessamme.

Lapseni pärjää hyvin koulussa, harvoin tulee kokeista ysiä heikompaa. Viime todistuksessa oli kahdeksan kymppiä.

Mä tein itse alusta loppuun, mutta aika monella vanhemmat avitti ja jopa teki kokonaan... (toki vuosia tästä kulunut viisi tai kuusi)

Vierailija kirjoitti:

Kaikista mahtavinta on, jos lapsen perhe tekee kasvion yhdessä. On hienoa, jos perheellä on tekemistä, johon kaikki voivat osallistua ja samalla syntyy yhteisöllisyyttä.

Just tänään oli telkkarissa Inhimisessä tekijässä puhetta lasten ja nuorten yksinäisyydestä ja siitä miten pahat jäljet se jättää ja miten pahat seuraukset sillä voi olla. Kasvion tekeminen yhdessä olisi yksi tapa, jolla nuoren yksinäisyyttä voisi poistaa. Koulu voi vaikuttaa paljonkin lasten yksinäisyyden poistamiseen, jos niin halutaan. Just tuollainen, että kaikesta pitäisi selviytyä yksin lisää vääränlaista ajettelua ja lisää yksinäisyyden korostumista. Mun mielestä ope voisi nimenomaan sanoa, että olisi kiva, jos saatte kasvioin tekemiseen mukaan vanhemmat, sisarukset ja vaikka muunkin suvun.

Teini ja varsinkin opettaja varmasti arvostaisi lopputulosta, kun 3-vuotias pikkuveli otetaan mukaan tekemään kasviota. Voisi olla aika persoonallinen kasvisto.

Minä olen kyllä ollut molempien lasten kanssa metsässä, koska se oli kivaa ja halusin. 5-6-luokan kasvit löytyi ja kuvattiin puolessa tunnissa, jälkityöt hoiti lapsi. Anteeksi, mutta en itse päässyt koulussa koskaan keräämään kaaviota! Suurin osa luokkalaisista ei ollut kesän aikana saanut kasaan mitään, ehkä heidän vanhempansa ovat hoitaneet homman vasta nyt syksyllä 😁

Harmi, vielä kaksi vuotta pitää odottaa ennen kun pääsen taas tekemään lapselle kasviota. Nyt jo tiedän mistä kasvit löytyy jos samat kasvit.

Onneksi en itse ole ikinä joutunut kasviota keräämään.

Mä olen muuten sitä mieltä, että koulutyöt pitää suorittaa hyvin ja niiden eteen on tehtävä töitä. Mutta kasviot... siis oikeasti, miksi lapsille annetaan toukokuun viimeisinä päivinä paperi, jossa lueteltu noin 50 kasvia, joista osasta on pelkät nimet ja osasta surkeat pienet piirroskuvat? Ja saatteella, että jos keräät tai kuvaat nämä kaikki kesäLOMAN aikana, saat arvosanaksi 8?

Olen siis tehnyt kasvion jokaisen lapseni kanssa, niin sen kokoaminen ei pilaa kuin 2-3 lomapäivää. Lähimetsästä kaikki mitä löydetään ja loput maalla kesämökin läheltä.

Menetelmä: minä äitinä menen luettelo kädessä edellä, huudan kaikki kasvit, mitkä löydän ja tunnistan, lapsi tekee valokuvaan tarvittavat lappuset ja ottaa kuvat. Kumpikaan meistä ei opi kuin ehkä 3-5 uutta kasvia noilla reissuilla. Mielestäni lapseni ei tarvitse erottaa savijuurinätkelmämaitikkaista heinätuppelomaitikkaisesta, riittää että tunnistaa tavallisimmat puut, marjat ja kukat, ja ne hän oppi jo päiväkodissa.

Onkohan se ihan epätavallista että minä en muista että olisin yläasteikäisenä pyytänyt kertaakaan vanhemmilta apua koulutehtäviin? Siis että he olisivat joutuneet ihan kunnolla paneutumaan johonkin. Vaikeammat tehtävät tehtiin kavereiden kanssa yhdessä. Minulla on ollut hyvät vanhemmat mutta en ole ajatellut että läksyt olisi heidän vastuulla, ainakaan tuossa iässä. N27

Kävin yläasteen 89-92 ja silloin ei tehty kasvioita. Puhuttiin, että siitä ei ole hyötyä, kun harvinaisetkin kasvit voi harvinaistua entisestään. Äitini teki kasvion, joskus 50-luvun lopussa.

En tiennyt, että ne ovat tulleet takaisin.

Kyllä minä ainakin sen itse yläasteikäisenä omin käyn kokosin :D Olisin kyllä ottanut apua vastaan jos joku olisi tarjonnut. Joitain oli aika vaikeaa löytää :D

Minä olen tehnyt apuna kaksi. Tarvitko? Pienellä korvauksella täältä saisi.

Minä tein lapseni kasvion ja se oli mukavaa! Itse liikun metsässä, teinini ei. Sen sijaan tuo kasvion teko kustansi lapselleni kotitöitä .:D

Vierailija kirjoitti:

Mä olen muuten sitä mieltä, että koulutyöt pitää suorittaa hyvin ja niiden eteen on tehtävä töitä. Mutta kasviot... siis oikeasti, miksi lapsille annetaan toukokuun viimeisinä päivinä paperi, jossa lueteltu noin 50 kasvia, joista osasta on pelkät nimet ja osasta surkeat pienet piirroskuvat? Ja saatteella, että jos keräät tai kuvaat nämä kaikki kesäLOMAN aikana, saat arvosanaksi 8?

Olen siis tehnyt kasvion jokaisen lapseni kanssa, niin sen kokoaminen ei pilaa kuin 2-3 lomapäivää. Lähimetsästä kaikki mitä löydetään ja loput maalla kesämökin läheltä.

Menetelmä: minä äitinä menen luettelo kädessä edellä, huudan kaikki kasvit, mitkä löydän ja tunnistan, lapsi tekee valokuvaan tarvittavat lappuset ja ottaa kuvat. Kumpikaan meistä ei opi kuin ehkä 3-5 uutta kasvia noilla reissuilla. Mielestäni lapseni ei tarvitse erottaa savijuurinätkelmämaitikkaista heinätuppelomaitikkaisesta, riittää että tunnistaa tavallisimmat puut, marjat ja kukat, ja ne hän oppi jo päiväkodissa.

Oletteko koskaan kuulleet kasvikirjoista? Tai Googlen kuvahausta? Jälkimmäisen lapsesi ainakin tietää. Sieltä löytyy kuvat ja kasvupaikat,  niin tietää mitä etsii. Minä tein kasioni aikoinaan itse, pidin hommaa mukavana ja tunnistan kasvit edelleen. Onneksi kävin kouluni silloin kun siellä vielä opittiin jotain!

Hmmm? Ei Riihimäellä ainakaan ole tuollaista kasviota tehty ja tytöllä on vielä biologiaa valinnaisaineenakin. Nyt tyttö siis 9. luokalla.

Vierailija kirjoitti:

Mutta AV:lla 90% lapsista toimii näin.

Mahtavaa. Kertokaa, missä asutte vaihdan välittömästi työpaikkaa!

Yläkoulun bilsan ope

Me asuttiin Kajaanissa, kun omat lapset teki ne. Ihan keskustassa. 2 km säteellä kotoa löysivät tarvittavan määrän,  kaverin kanssa etsivät. Puistoista ja Pöllyvaarasta. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikista mahtavinta on, jos lapsen perhe tekee kasvion yhdessä. On hienoa, jos perheellä on tekemistä, johon kaikki voivat osallistua ja samalla syntyy yhteisöllisyyttä.

Just tänään oli telkkarissa Inhimisessä tekijässä puhetta lasten ja nuorten yksinäisyydestä ja siitä miten pahat jäljet se jättää ja miten pahat seuraukset sillä voi olla. Kasvion tekeminen yhdessä olisi yksi tapa, jolla nuoren yksinäisyyttä voisi poistaa. Koulu voi vaikuttaa paljonkin lasten yksinäisyyden poistamiseen, jos niin halutaan. Just tuollainen, että kaikesta pitäisi selviytyä yksin lisää vääränlaista ajettelua ja lisää yksinäisyyden korostumista. Mun mielestä ope voisi nimenomaan sanoa, että olisi kiva, jos saatte kasvioin tekemiseen mukaan vanhemmat, sisarukset ja vaikka muunkin suvun.

Kyllä elät haavemaailmoissa. Ei läheskään kaikilla ole tuollaista perhettä. Kuvittele huviksesi, millaista on koulussa alkoholistiperheen lapsella tai uravanhempien lapsella, autottomilla tai mamuilla, joiden vanhemmilla ei ole kapasiteettia ja mahdollisuuksia. Yksinäisyys lisääntyy, kun lapsi joutuu koulussa koko ajan toteamaan, miten erilaista muilla on. Osa lapsista on oikeasti yksin ja saa sitten kasviosta siksi huonon numeron. Reilua.

Meidän tyttö teki. Helsinkiläisiä ollaan. Ne piti kuvata, ei kerätä. Ja kirjoittaa niistä jotain ja samalla joku puustotehtävä. En perehtynyt tämän tarkemmin, mutta kertoi kun lähti kuvaamaan ja hyvin meni.

Tein itse mummon kanssa aikoinaan, kun ei kauheesti nähty muuten ja oli menossa aika heikkoon kuntoon ... niin otettiin sitten yhteistä aikaa :) Kiitos mummu<3

N17