Inhoan sitä, että koulu järjestää koko perheelle työtä illoiksi ja viikonlopuiksi
Ei lapsi niitä köksän läksyjään voi aivan yksikseen tehdä, ja kohta lähdetään rämpimään metsään kasvion kasvien perässä. (Keräämään valkovuokkoa, ketunleipää ja kieloa näin syyskuussa!)
Opettajilla on tunnollisiin lapsiin käsittämätön valta, ja tämä sitten heijastuu koko perheeseen.
Miksi hommia ei hoideta koulussa, miksi kotona pitää tehdä haastatteluja/ pyöränkorjaustehtäviä/miksi opettaminen jää kotiin?
Kommentit (372)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Tätä minä mummona ihmettelen ja miten se edistää lapsen kasvien tuntemusta.
En ollut uskoa korviani, kun muutama vuosi siihen lastenlapsi soitti, oliko nyt syys- vai lokakuussa, mutta useampi pakkasyö oli jo käynyt, kun yhdessä etsittiin kasveja puhelimen välityksellä.
Ja mieleen jäi kielo, joka tähän aikaan vuodesta on menettänyt täysin lehtensä, jos yöpakkasia on ollut ja kielon silmuja on mahdoton havaita, jos on muuta kasvillisuutta.Miksei lapsi etsinyt kieloa touko-kesäkuussa? Keräilytehtävään annetaan puoli vuotta aikaa.
Jos asuu isossa kaupungissa, ei siellä kieloja nyt sentään joka nurkalla kasva, vaan aikuisenkin on tiedettävä kielopaikka, ennen kuin suuntaa niitä poimimaan ja matkaa voi olla useampi kymmenen kilometriä.
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Se annetaan tehtäväksi keväällä. Tarkoitus on kerätä kasvit kesän aikana ja palauttaa kansio syksyllä. Mattimyöhäset täällä nyt panikoivat kun kohta on palautus ja kaikki on keräämättä. Pask empi rasti niitä nyt on kerätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän ap:ta. Ei se kasvien keruu kyllä kovin helpolla kaupungissa omatoimisesti onnistu, lähimpään metsään on matkaa. Ja leivonta vaatii ainesten hakemisen kaupasta ja kyllä 13-vuotias vielä tarvitsee näin syksyn ja köksän opetuksen vasta alettua vähän apuakin.
Meillä ehkä on sitten myös vähän tumpelompia lapsiakin kuin keskivertoav-mammojen kympin ka:n ahkerat ja täydelliset muksut, kun näillä meidän irl-lapsilla tuppaa helposti isommat projektit jäädä viimetippaan ja sitten tarvitaan aikuisen kannustusta ja apua.
Olen samaa mieltä ap:n kanssa että joissain kouluissa ainakin on ulkoistettu aika paljonkin opetusta kotitehtäviksi.
No meillä kolmesta lapsesta juuri se lähes kympin keskiarvon omaava pyytää eniten apua ja tekee tehtävät tunnollisimmin, koska tavoite on kova. Ne ysin ja kasin keskiarvon omaavat lapset sitten tekevät itsenäisemmin, koska heille riittää se taso millä pystyvät itse tekemään ja loppuarvosana ei ole ihan niin tärkeä.
Rohkaise lastasi itsenäisempään työskentelyyn. Meillä lapsi sai yläkoulusta lähes kympin keskiarvon (ainoastaan liikunnasta oli ysi) ilman, että vanhempien piti kertaakaan auttaa läksyissä. Jos ei nyt avuksi lasketa sitä, että etsin lapselle käsin pestävän villavaatteen.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia lellivauvoja nykylapset oikein ovat? Minun ikäpolveni joutui keräämään oppikoulussa 1. ja 2. luokan jälkeisinä kesinä 40+40 kasvia, prässäämään ne ja hakemaan niille tieteelliset nimet, jotka sitten piti opetella ulkoa ja tenttiä. Meitä pari vuotta vanhemmat oppilaat joutuivat keräämään vielä yht. 120 kasvia keskikoulun kesälomilla. Olimme siis nuorempia kuin seiskaluokkalaiset. Ei tullut mieleenkään pyytää vanhempia avuksi eivätkä ainakaan minun vanhempani edes pyrkineet sotkeutumaan kouluhommiini, mitä nyt joskus loppukesästä kyselivät, onko kasvit jo kerätty ja kunnossa.
Katsopa uusi ops.
Ja meillä lapsi keräsi vähemmän kasveja, mutta sitten piti täsmälöytää juuri ne kasvit. Listassa oli kasveja joita kasvoi vain Kuusamosta ylöspäin tai vain saaristossa jne. Tehtävään osallistui lopulta kuusi aikuista, että ne kaikki saaatiin kasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Tätä minä mummona ihmettelen ja miten se edistää lapsen kasvien tuntemusta.
En ollut uskoa korviani, kun muutama vuosi siihen lastenlapsi soitti, oliko nyt syys- vai lokakuussa, mutta useampi pakkasyö oli jo käynyt, kun yhdessä etsittiin kasveja puhelimen välityksellä.
Ja mieleen jäi kielo, joka tähän aikaan vuodesta on menettänyt täysin lehtensä, jos yöpakkasia on ollut ja kielon silmuja on mahdoton havaita, jos on muuta kasvillisuutta.Miksei lapsi etsinyt kieloa touko-kesäkuussa? Keräilytehtävään annetaan puoli vuotta aikaa.
Jos asuu isossa kaupungissa, ei siellä kieloja nyt sentään joka nurkalla kasva, vaan aikuisenkin on tiedettävä kielopaikka, ennen kuin suuntaa niitä poimimaan ja matkaa voi olla useampi kymmenen kilometriä.
Kyllä kasvaa monessa paikassa, asun Helsingissä ja lähimmät kielot kasvavat 300m päässä. Ei todellakaan tarvitse 10km matkata :D. Kaikkia verukkeita tekin sepitätte omasta päästänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Tätä minä mummona ihmettelen ja miten se edistää lapsen kasvien tuntemusta.
En ollut uskoa korviani, kun muutama vuosi siihen lastenlapsi soitti, oliko nyt syys- vai lokakuussa, mutta useampi pakkasyö oli jo käynyt, kun yhdessä etsittiin kasveja puhelimen välityksellä.
Ja mieleen jäi kielo, joka tähän aikaan vuodesta on menettänyt täysin lehtensä, jos yöpakkasia on ollut ja kielon silmuja on mahdoton havaita, jos on muuta kasvillisuutta.Miksei lapsi etsinyt kieloa touko-kesäkuussa? Keräilytehtävään annetaan puoli vuotta aikaa.
Jos asuu isossa kaupungissa, ei siellä kieloja nyt sentään joka nurkalla kasva, vaan aikuisenkin on tiedettävä kielopaikka, ennen kuin suuntaa niitä poimimaan ja matkaa voi olla useampi kymmenen kilometriä.
Missähän suurkaupungissa mahdat asua? Me asumme 15 km Helsingin keskustasta (Kampista), ja kieloja löytyy runsaasti muutaman sadan metrin säteellä kodistamme.
Sitä paitsi ei siihen kasvioon ole pakko saada juuri kieloa. Listassa on joukko kasveja, joista tarvitsee kerätä annettu määrä (selvästi pienempi kuin listassa olevien kasvien määrä).
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä aikuisilla ollut köksää koulussa? Tarkoittaako se kotitalousoppituntia? Täysin vieras käsite. Onko se nyt siis otettu opetussuunnitelmaan? Milloin se alkaa ja miten kauan sitä on? Mitä siellä tehdään? Kuulostaa todella oudolle, että koulussa kokattaisiin jotain.
Kävin kouluni 80-luvulla, köksä alkoi pakollisena 7.luokalla. Tehtiin helppoja ruokia tyyliin teeleipää, keittoja ja piirakoita. Lisäksi oli perus kodinhoidollisia juttuja, kuten pyykinpesua, silitystä ym. 8.luokalla sen sai ottaa valinnaisena.
Lapseni on 2000-luvulla ollut köksässä ja suunnilleen samalla tavalla hommat meni. Läksyjä oli joskus, muistan tuon villavaatteen pesun, yksinkertaisia ja helppoja tehtäviä, joista pitäisi ylästeikäisen jo selviytyä ilman äipän vahtimista ja opastamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole lapsia, joten omakohtaista vertauskohtaa ei ole. Silti mietin, ovatko nykyajan koululaiset jotenkin avuttomampia kuin entisaikoina.
Ei tullut kouluaikoina ikinä pieneen mieleenikään (eikä tullut kavereillakaan), etten tekisi köksänläksyjä itse. Tai keräisi niitä kasveja sinne kansioon ihan omin käsin. Minun läksyjänihän ja tehtäviänihän ne olivat.
Pakko osallistua keskusteluun aiheesta,josta ei mitään tiedä? Miksi?
Nykyiseen opsiin on jopa kirjattu tavoite vanhempien osallistamosesta. Vanhempien odotetaan osallistuvan paljon. Ja kyllä sitä vaatimuslistaa riittääkin.
Meilläkin kerättiim kasvio. Kasvivaatimukset oli sellaisia, ettei niitä mitenkään lapsi itse kyennyt Helsingissä keräämään. Olisi suunnilleen pitänyt Kuusamon serkun lähettää jotain Lapin kasveja, joita täällä ei edes kasva. Lopulta koko lähisuku metsästi niitä tarvittavia kasveja.
Eiköhän se kasvilista tule opsista ja ole suunnilleen sama kaikkialla. Omat lapseni keräsivät kaikki vaadittavat kasvit alle kahden kilometrin säteellä kodistamme Espoossa. Vai jäikö teiltä huomaamatta, että ihan kaikkia listassa olevia kasveja ei tarvitse kerätä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Tätä minä mummona ihmettelen ja miten se edistää lapsen kasvien tuntemusta.
En ollut uskoa korviani, kun muutama vuosi siihen lastenlapsi soitti, oliko nyt syys- vai lokakuussa, mutta useampi pakkasyö oli jo käynyt, kun yhdessä etsittiin kasveja puhelimen välityksellä.
Ja mieleen jäi kielo, joka tähän aikaan vuodesta on menettänyt täysin lehtensä, jos yöpakkasia on ollut ja kielon silmuja on mahdoton havaita, jos on muuta kasvillisuutta.Miksei lapsi etsinyt kieloa touko-kesäkuussa? Keräilytehtävään annetaan puoli vuotta aikaa.
Jos asuu isossa kaupungissa, ei siellä kieloja nyt sentään joka nurkalla kasva, vaan aikuisenkin on tiedettävä kielopaikka, ennen kuin suuntaa niitä poimimaan ja matkaa voi olla useampi kymmenen kilometriä.
Kumma juttu, kun täälläkin helsinkiläiset aina selittävät, että lähin metsä on lähempänä kuin maaseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Koulu on muuttunut kummalliseksi koko perheen sirkukseksi, jossa opettaja katsoo oikeudekseen määrätä lapsen vanhemmille läksyä ja sitä kautta määrätä heidän vapaa-ajan käytöstään. Jatkuvasti tulee "tämä tehdään yhdessä vanhemman kanssa" -läksyä. Vanhempainillassa sanotaan, ettei läksyjä voi vielä jättää yksin lapsen vastuulle. Kumma juttu että aiemmin on voinut. Ne läksyt kun on voineet olla sen tasoisia, joista oppilas selviää itse.
Onneksi aivan äskettäin jo eräs opettaja kirjoitti aiheesta Hesariin mielipidekirjoituksen, että koulun käynti on lapsen ja koulun välinen asia eikä vanhempien tehtävä.Vanhemman vastuulle kuuluu huolehtia, että lapsella on perushoiva ja käytöstavat kunnossa, kouluun tullaan ajoissa ja läksyt on tehty. Mutta ei vanhemman, vaan lapsen itsensä tekeminä. Ja tietenkin neuvoa ja auttaa jos tarvitaan.
Miksi sitten siitit kakarat?
Vierailija kirjoitti:
Millaisia lellivauvoja nykylapset oikein ovat? Minun ikäpolveni joutui keräämään oppikoulussa 1. ja 2. luokan jälkeisinä kesinä 40+40 kasvia, prässäämään ne ja hakemaan niille tieteelliset nimet, jotka sitten piti opetella ulkoa ja tenttiä. Meitä pari vuotta vanhemmat oppilaat joutuivat keräämään vielä yht. 120 kasvia keskikoulun kesälomilla. Olimme siis nuorempia kuin seiskaluokkalaiset. Ei tullut mieleenkään pyytää vanhempia avuksi eivätkä ainakaan minun vanhempani edes pyrkineet sotkeutumaan kouluhommiini, mitä nyt joskus loppukesästä kyselivät, onko kasvit jo kerätty ja kunnossa.
Ei minullakaan ollut mitään vaikeuksia kerätä kasveja, kun aukaisi vain ulko-oven, kun kukkaniittyjä oli kaikkialla ja katujen ja teiden pientareet täyttyivät kukista ja muista kasveista.
Nyt kukkakedot ovat saaneet asfalttia ja kerrostaloja niskaansa ja katujen ja teiden pientareet ajetaan leikkurilla lähes viikottain. Eikä puistoalueeksi merkityistä paikoista noin vain kerätä kasveja, jos ei ole lupaa.
Omalle seiskaluokkalaiselleni ja hänen luokkakavereilleen annettiin digikasvio tehtäväksi 21.8. ja palautus viimeistään 6.10. Tämä tieto tuli wilma-viestinä myös huoltajille, eli ei ole kyse laiskan koululaisen vedätyksestä. Listalla on juuri noita kieloja ym. kevään kasveja. Poika oli kyllä löytänyt ja kuvannut ränsistyneen näköiset kielon lehdet, ja oletan, että ne kelpaavat ilman kukkia.
Ihmettelen, miksi tosiaan tätä läksyä ei anneta jo keväällä.
Meillä panostetaan lasten koulutukseen. Lapsille on aina painotettu että se on heidän työ ja se on tärkeää. Hyvistä tuloksista palkitsen, mutta huonommatkin on ok, jos parhaansa on tehnyt. Se on tärkeintä.
Mulla on kaksi lasta. Ei isovanhempia ja lasten isä on menehtynyt. Teen kokopäivätyötä ja mulla on aina aikaa lapsilleni.
Mutta oikeasti, tänä syksynä on tullut tehtäväksi mm. sukupuun tekeminen, isovanhemman haastattelu ja arkipäiväkirjan teko, jossa koko perheen arki käydään läpi viikon ajan. Lapset tekee omatoimisesti mm. kasvikansiot ja köksän läksyt, jälkimmäistä varten olen vain antanut rahaa. Se on ok.
Lisäksi yksi koko perheen liikuntapäivä (lauantai aamupäivä), sienestysretki vanhemman kanssa ja _vanhemman_ tehtäväksi kuvataidekirja (siis piti askarrella kannet pahvista, siihen sivut, ja tietenkin vihkon koristelu ja sidonta. Miksei lapset tehneet tätä tunnilla itse?)
Tämä on tosi koulu- ja ennenkaikkea opettajakohtaista, sillä edellisessä koulussa meno oli aivan eri. Minua ei kiinnostaisi käyttää viikonloppuja askarteluun, mutta toisaalta en tahdo lastani silmätikuksi tai huonompaan asemaan, ja esimerkillä näytän että koulu on tärkeää. Mutta se on LAPSENI koulu, minä olen omani jo käynyt.
Miksi ihmeessä sinun pitää osallistua lapsen läksyihin. Oletan että lapsesi on yläasteella eli vähintään jo 13-vuotias.
Ne köksän läksyt eivät ole vaikeita. Yleensä ne ovat luokkaa pullat/sämpylät. Meillä myös piti pestä vessa. Kasvit keräsin itse kasviooni, äiti hyvää hyvyyttään keräsi pari vähän harvinaisempaa mitä ei meiltä päin löytynyt ollessaan kaverillaan viikon Itä-Suomessa.
Ei ole sinun tehtäväsi niitä kasveja kerätä ja se köksän läksyn idea on se että lapsi oppisi tekemään ohjeiden avulla ruokaa ilman aikuisen apua.
Erikoista jos ei 7.lk selviä köksän läksyistä itsenäisesti. Mulla 2. ja 4.lk ja ovat jo useamman vuoden molemmat osanneet tehdä ruokaa ja osanneet myös laittaa viestiä/soittaa jos kaapista on jotain peruskamaa loppu. Kaupassakin osaavat käydä hakemassa tarvikkeita. Pitäskö ap:n huolestua lapsensa kehitystasosta? Vai onko kaikki tehty kotona aina valmiiksi eikä mitään ole vaadittu?
Olen aika usein miettinyt, että miten ne lapset joiden vanhemmat eivät pysty auttamaan mitenkään (alkoholismi, huumeet, masennus tai muut mielenterveysongelmat) pystyvät hoitamaan nämä tehtävät. Kotoa ei välttämättä löydy mitään ruoanlaittovälineitä ja vahemmat eivät hanki tarvikkeita kaupasta koska mielummin ostavat kossupullon. Saati joku kasvien keräily metsästä, varmasti saa lapsi ihan itse hoitaa koko homman osasi tai ei. Jos nämä hoidettaisiin kouluajalla ohjatusti kaikilla olisi yhtälailla mahdollisuus oppia kyseiset asiat riippumatta kotioloista.
Vierailija kirjoitti:
Omalle seiskaluokkalaiselleni ja hänen luokkakavereilleen annettiin digikasvio tehtäväksi 21.8. ja palautus viimeistään 6.10. Tämä tieto tuli wilma-viestinä myös huoltajille, eli ei ole kyse laiskan koululaisen vedätyksestä. Listalla on juuri noita kieloja ym. kevään kasveja. Poika oli kyllä löytänyt ja kuvannut ränsistyneen näköiset kielon lehdet, ja oletan, että ne kelpaavat ilman kukkia.
Ihmettelen, miksi tosiaan tätä läksyä ei anneta jo keväällä.
Ihmettelen kanssa tätä. Meillä tehtiin niin että kesälomalla tehtiin se kasvio. Meillä vaadittiin kukinto, joten syksyllä olisi ollut hieman vaikea ruveta mustikan kukkia kuvaamaan...
Ap kommentoi:
Kasvioon kerätään vain 20 kasvia. Aikaa 6vrk. Syyskuussa.
Listassa "valittavana" 22 vaihtoehtoa, joten kaikki variksenmarjat ja valkovuokon lehdet on syytä löytää.
Kaupungissa ei ole metsä ihan vieressä, ja kun kasvit kasvavat eri metsissä (ts. listassa sekä kuivan kangasmetsän että lehdon kasveja), tarvitaan liikkumiseen apua.
Aika moni lapsi kaipaa kannustusta läksyihin. Vaikka köksän läksyt tekee itsenäisesti, en halua keittiöön räjähdystä, vaan mielummin olen läsnä.
Ja kun on ikkunanpesuläksyn aika, mielummin olen saatavilla kuin pesen ikkunat uusiksi harjoituksen jälkeen.
Mahtavaa, että teillä on itsenäisiä lapsia, joilla tee pyörällesi kuntotarkastus/ haastattele 40-luvulla syntynyttä/ kerää metsätähti syyskuussa -läksyt sujuvat itsenäisesti. Meillä eivät suju.
Vierailija kirjoitti:
Erikoista jos ei 7.lk selviä köksän läksyistä itsenäisesti. Mulla 2. ja 4.lk ja ovat jo useamman vuoden molemmat osanneet tehdä ruokaa ja osanneet myös laittaa viestiä/soittaa jos kaapista on jotain peruskamaa loppu. Kaupassakin osaavat käydä hakemassa tarvikkeita. Pitäskö ap:n huolestua lapsensa kehitystasosta? Vai onko kaikki tehty kotona aina valmiiksi eikä mitään ole vaadittu?
Ap: n ei tarvitse huolestua mistään. Katos lapset on erilaisia.
Millaisia lellivauvoja nykylapset oikein ovat? Minun ikäpolveni joutui keräämään oppikoulussa 1. ja 2. luokan jälkeisinä kesinä 40+40 kasvia, prässäämään ne ja hakemaan niille tieteelliset nimet, jotka sitten piti opetella ulkoa ja tenttiä. Meitä pari vuotta vanhemmat oppilaat joutuivat keräämään vielä yht. 120 kasvia keskikoulun kesälomilla. Olimme siis nuorempia kuin seiskaluokkalaiset. Ei tullut mieleenkään pyytää vanhempia avuksi eivätkä ainakaan minun vanhempani edes pyrkineet sotkeutumaan kouluhommiini, mitä nyt joskus loppukesästä kyselivät, onko kasvit jo kerätty ja kunnossa.