Inhoan sitä, että koulu järjestää koko perheelle työtä illoiksi ja viikonlopuiksi
Ei lapsi niitä köksän läksyjään voi aivan yksikseen tehdä, ja kohta lähdetään rämpimään metsään kasvion kasvien perässä. (Keräämään valkovuokkoa, ketunleipää ja kieloa näin syyskuussa!)
Opettajilla on tunnollisiin lapsiin käsittämätön valta, ja tämä sitten heijastuu koko perheeseen.
Miksi hommia ei hoideta koulussa, miksi kotona pitää tehdä haastatteluja/ pyöränkorjaustehtäviä/miksi opettaminen jää kotiin?
Kommentit (372)
Itse lähettäisin lapsen muutaman kaverin kanssa kahdestaan metsäretkelle etsimään ko. kasvit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi näillä tehdään joku arkipäivä sisään.
Muutenkin koulua on paljon vähemmän kun arkipäiviä. Vaikeuksia tulee keksiä vapaata sille helatorstain jälkeiselle päivälle tai vappua edeltävään.Minulla kun ne on työpäiviä.
Meidän kunnassa nuo ei ole ikinä vapaapäiviä koululaisilla. Kun pyydämme ne lapsille vapaaksi, tulee koulusta muistutus: huoltaja vastaa anotun poissaolon aikaisesta opetuksesta! Olen sitten lukenut rehtorille lakia jonka mukaan koululla on velvollisuus antaa tukiopetusta. Loma on loma eikä sen aikana opiskella ja opettaminen on koulun tehtävä. Ei vanhemman.
Luepas sitä lakia vähän tarkemmin. Jos lapsi on ilmoitettu kouluopetukseen, hänen tulee koulussa olla. Jos huoltaja haluaa siitä huolimatta ottaa lapsen väliaikaisesti pois kouluopetuksesta, hän vastaa siitä, että lapsi oppii poissaoloajan asiat huoltajilta tai huoltajien erikseen palkkaamilta opettajilta. Tämä sisältää myös tukiopetusvelvoitteen poissaoloaikaisten asioiden opettamiseen. Koululle ei saa lain mukaan aiheutua minkäännäköistä lisävaivaa tai lisärahanmenoa sen takia, että Mirkkumarkkuli on käynyt Ruotsin-risteilyllä tai jääkiekkoiluleirillä kesken lukuvuotta.
No tämähän auttaa ymmärtämään miksi Suomessa koulumenestyksen taso vajoaa tasaiseen tahtiin. Kotona ei tehdä läksyjä.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja katsoo oikeudekseen määrätä lapsen vanhemmille läksyä ja sitä kautta määrätä heidän vapaa-ajan käytöstään.
Vanhemman vastuulle kuuluu huolehtia, että lapsella on perushoiva ja käytöstavat kunnossa, kouluun tullaan ajoissa ja läksyt on tehty. Mutta ei vanhemman, vaan lapsen itsensä tekeminä. Ja tietenkin neuvoa ja auttaa jos tarvitaan.
Opettaja ei katso sitä oikeudekseen vaan velvollisuudekseen, koska valtion virallinen opetussuunnitelma näin määrää.
Onneksi oma lapsi meni nyt ammattikouluun, niin loppui kodin ja koulun välinen ihana yhteistyö.
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Tätä minä mummona ihmettelen ja miten se edistää lapsen kasvien tuntemusta.
En ollut uskoa korviani, kun muutama vuosi siihen lastenlapsi soitti, oliko nyt syys- vai lokakuussa, mutta useampi pakkasyö oli jo käynyt, kun yhdessä etsittiin kasveja puhelimen välityksellä.
Ja mieleen jäi kielo, joka tähän aikaan vuodesta on menettänyt täysin lehtensä, jos yöpakkasia on ollut ja kielon silmuja on mahdoton havaita, jos on muuta kasvillisuutta.
Ihmettelen, millä ajalla vanhemmat osallistuvat "yhteistyöhön" jos perheessä on useampi lapsi ja ovat päiväkodissa tai koulussa ja molemmat vanhemmat vielä työelämässä.
Ennen nämä hoidettiin koulussa ja suurin osa läksyistä, vielä tuonne 2000-luvulle asti ja perheet saivat viettää yhteistä aikaa toistensa seurassa. Nyt mennään pää kolmantena jalkana, mitä nyt päiväkodit ja koulut keksivät tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne vanhemmat osallistuu aikalailla tuon kasvion tekoon. Ja kyllä kotsanläksyssä apua tarvitaan. Ei kaikki mutta aika moni jos ei ole aiemmin paljon kokkaillut.
Minusta vanhemmilla on vakava itsetutkistelun paikka, jos 12-vuotias ei ole aikaisemmin kokkaillut sen vertaa, että selviäisi köksän läksystä itsenäisesti. Oletan nyt, että kysymys ei ole erityislapsesta, jonka kohdalla tilanne voi toki olla eri. No, olen minäkin sen verran auttanut lapsia köksän läksyissä, että olen tarvittaessa etsinyt käsin pestävän villavaatteen tai jotain muuta vastaavaa.
Kaikki kolme lastani ovat hoitaneet myös kasvion keräämisen itsenäisesti.
No mikset voi mennä lasten kanssa metsään? Viet lapsen kavereineen metsänreunaan ja käsket ruveta etsimään kasveja. Samalla poimit ämpärillisen mustikoita tai sieniä.
Kasvion keräämiseen on luultavasti annettu ohjeet jo edellisenä keväänä. Miksei lapsi kerännyt niitä kasveja heti alkukesästä tai keskikesällä, kun niissä olisi vielä ollut kukat ja ne olisi ollut helppo tunnistaa?
Mitä tulee kotitalouden läksyihin, ne ovat sen sorttisia, että "pese koneellinen pyykkiä" tai "imuroi huoneesi" tai "pese kotisi vessa". Onhan se tosi ikävää, että lapsi laitetaan tekemään kotihommia koulun käskystä (kun ei ole vielä kotona sellaistakaan asiaa opetettu). Huoltajan velvollisuudeksi jää sitten laittaa rasti ruutuun, että lapsi on suorittanut kotitehtävän.
Ei voi kun ihmetellä miten avutonta toimintaa (ellei tosiaan ole kyseessä esim.juuri erityislapsi tms.). Itse kävin peruskoulun 90-luvulla, ja kasvioon ei todellakaan tarvittu vanhempien apua. Kaverin kanssa etsittiin kirjahyllystä itse kasvikirjat ja heti kesäloman alussa aloitettiin kasvion tekeminen, ja harmitti että osa piti jättää myöhäisemmälle kesälle kun kaikkea ei löytynyt alkuksesästä.
Köksän tunnilla ensimmäinen kotitehtävä oli valkopippurijauhelihakastike. Pyysin äitiä ostamaan jauhelihaa ja valkopippurin etsin itse keittiön hyllystä. En ollut koskaan ennen kokannut mutta kyllä jokaisella seiskaluokkalaisella pitäisi olla joku käsitys mistä kotoa löytyy paistinpannut jne. Mukanahan tulevat OHJEET joten kastikkeen pystyi tekemään kun vanhemmat olivat töissä ja ihan ok tuli.
Ja läksyt oltiin opetettu tekemään oma-alotteisesti (tietenkin vanhemmat auttoivat jos kysyi apua) mutta ei vanhempien tarvinnut kytätä että homma sujuu. Hohhoijaa miten tällaiset "ihmettelyt" voi olla edes mahdollisia...?!
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Riippuu tietysti lajista ja asuinpaikasta, mitä kasveja on tähän vuodenaikaan löydettävissä. Mutta lohdutuksen sanana syksyllä kasviota kerääville: keräsin eilen kasviota varten yli 40 kasvilajia parissa tunnissa, enkä mennyt edes metsään kertaakaan. Minusta kasvion kerääminen koulussa on erinomainen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Tätä minä mummona ihmettelen ja miten se edistää lapsen kasvien tuntemusta.
En ollut uskoa korviani, kun muutama vuosi siihen lastenlapsi soitti, oliko nyt syys- vai lokakuussa, mutta useampi pakkasyö oli jo käynyt, kun yhdessä etsittiin kasveja puhelimen välityksellä.
Ja mieleen jäi kielo, joka tähän aikaan vuodesta on menettänyt täysin lehtensä, jos yöpakkasia on ollut ja kielon silmuja on mahdoton havaita, jos on muuta kasvillisuutta.
Miksei lapsi etsinyt kieloa touko-kesäkuussa? Keräilytehtävään annetaan puoli vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.
Tätä minä mummona ihmettelen ja miten se edistää lapsen kasvien tuntemusta.
En ollut uskoa korviani, kun muutama vuosi siihen lastenlapsi soitti, oliko nyt syys- vai lokakuussa, mutta useampi pakkasyö oli jo käynyt, kun yhdessä etsittiin kasveja puhelimen välityksellä.
Ja mieleen jäi kielo, joka tähän aikaan vuodesta on menettänyt täysin lehtensä, jos yöpakkasia on ollut ja kielon silmuja on mahdoton havaita, jos on muuta kasvillisuutta.
Eiköhän joka koulussa kasvion kerääminen ole annettu tehtäväksi toukokuun ja kesäloman ajaksi. Mutta jos kasvit on jättänyt kesän aikana keräämättä, tulee sitten syyskuussa kiire saada ne kasaan.
Kolmen lapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän ap:ta. Ei se kasvien keruu kyllä kovin helpolla kaupungissa omatoimisesti onnistu, lähimpään metsään on matkaa. Ja leivonta vaatii ainesten hakemisen kaupasta ja kyllä 13-vuotias vielä tarvitsee näin syksyn ja köksän opetuksen vasta alettua vähän apuakin.
Meillä ehkä on sitten myös vähän tumpelompia lapsiakin kuin keskivertoav-mammojen kympin ka:n ahkerat ja täydelliset muksut, kun näillä meidän irl-lapsilla tuppaa helposti isommat projektit jäädä viimetippaan ja sitten tarvitaan aikuisen kannustusta ja apua.
Olen samaa mieltä ap:n kanssa että joissain kouluissa ainakin on ulkoistettu aika paljonkin opetusta kotitehtäviksi.
No meillä kolmesta lapsesta juuri se lähes kympin keskiarvon omaava pyytää eniten apua ja tekee tehtävät tunnollisimmin, koska tavoite on kova. Ne ysin ja kasin keskiarvon omaavat lapset sitten tekevät itsenäisemmin, koska heille riittää se taso millä pystyvät itse tekemään ja loppuarvosana ei ole ihan niin tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne vanhemmat osallistuu aikalailla tuon kasvion tekoon. Ja kyllä kotsanläksyssä apua tarvitaan. Ei kaikki mutta aika moni jos ei ole aiemmin paljon kokkaillut.
Minusta vanhemmilla on vakava itsetutkistelun paikka, jos 12-vuotias ei ole aikaisemmin kokkaillut sen vertaa, että selviäisi köksän läksystä itsenäisesti. Oletan nyt, että kysymys ei ole erityislapsesta, jonka kohdalla tilanne voi toki olla eri. No, olen minäkin sen verran auttanut lapsia köksän läksyissä, että olen tarvittaessa etsinyt käsin pestävän villavaatteen tai jotain muuta vastaavaa.
Kaikki kolme lastani ovat hoitaneet myös kasvion keräämisen itsenäisesti.
Käsin pestävän villavaatteen? Eikö köksä ole keittiöhommia? Miten ihmiset puhuvat jostain köksästä, itsellä ei todellakaan sellaista koulussa ollut. Eihän se kovin akateemista ole.
Kuule, oliskohan ollut niin, että sitä kasviota olisi ollut tarkoitus kerätä kesällä ja nyt syksyllä on jo tarkoitus palauttaa se.
Teini ei ole muistanut tai jaksanut tehdä ja vedättää nyt, että juujuu viime viikolla sanottiin ja äippä vetää kierrokset opettajille :) hahhah!
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä kotsanläksyssä apua tarvitaan. Ei kaikki mutta aika moni jos ei ole aiemmin paljon kokkaillut.
Millaista apua sinä annat näissä? Minä nimittäin olen erityisesti sanonut että EN auta kotitalousläksyissä, ne on lapsen homma. Tai no, vanhemman pitää kirjallisesti meillä kommentoida sitä suoritusta, mutta siihen riittää yksi lause.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne vanhemmat osallistuu aikalailla tuon kasvion tekoon. Ja kyllä kotsanläksyssä apua tarvitaan. Ei kaikki mutta aika moni jos ei ole aiemmin paljon kokkaillut.
Minusta vanhemmilla on vakava itsetutkistelun paikka, jos 12-vuotias ei ole aikaisemmin kokkaillut sen vertaa, että selviäisi köksän läksystä itsenäisesti. Oletan nyt, että kysymys ei ole erityislapsesta, jonka kohdalla tilanne voi toki olla eri. No, olen minäkin sen verran auttanut lapsia köksän läksyissä, että olen tarvittaessa etsinyt käsin pestävän villavaatteen tai jotain muuta vastaavaa.
Kaikki kolme lastani ovat hoitaneet myös kasvion keräämisen itsenäisesti.
Käsin pestävän villavaatteen? Eikö köksä ole keittiöhommia? Miten ihmiset puhuvat jostain köksästä, itsellä ei todellakaan sellaista koulussa ollut. Eihän se kovin akateemista ole.
Kotitalous käsittää myös puhtaanapitoa, raha-asioita jne.
Onko teillä aikuisilla ollut köksää koulussa? Tarkoittaako se kotitalousoppituntia? Täysin vieras käsite. Onko se nyt siis otettu opetussuunnitelmaan? Milloin se alkaa ja miten kauan sitä on? Mitä siellä tehdään? Kuulostaa todella oudolle, että koulussa kokattaisiin jotain.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole lapsia, joten omakohtaista vertauskohtaa ei ole. Silti mietin, ovatko nykyajan koululaiset jotenkin avuttomampia kuin entisaikoina.
Ei tullut kouluaikoina ikinä pieneen mieleenikään (eikä tullut kavereillakaan), etten tekisi köksänläksyjä itse. Tai keräisi niitä kasveja sinne kansioon ihan omin käsin. Minun läksyjänihän ja tehtäviänihän ne olivat.
Pakko osallistua keskusteluun aiheesta,josta ei mitään tiedä? Miksi?
Nykyiseen opsiin on jopa kirjattu tavoite vanhempien osallistamosesta. Vanhempien odotetaan osallistuvan paljon. Ja kyllä sitä vaatimuslistaa riittääkin.
Meilläkin kerättiim kasvio. Kasvivaatimukset oli sellaisia, ettei niitä mitenkään lapsi itse kyennyt Helsingissä keräämään. Olisi suunnilleen pitänyt Kuusamon serkun lähettää jotain Lapin kasveja, joita täällä ei edes kasva. Lopulta koko lähisuku metsästi niitä tarvittavia kasveja.
Ööö, ne on läksyt - ei vanhemmat niitä tee. Kyllä meillä lapset ovat ne kaikki tehneet ihan itse ja oma-aloitteisesti, en ole edes patistanut tai tarkastanut. Hyvin on mennyt.