Inhoan sitä, että koulu järjestää koko perheelle työtä illoiksi ja viikonlopuiksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko kuullut sanaa läksyt

Joo mutta pitää ne läksytkin olla sellaisia, mistä lapsi selviää yksin. Minusta kohtuutonta, että läksyt ulottuvat vanhempiin ja heidän vapaa-aikaan. Ei minua aikanaan kiinnostaisi se mettässä rämpiminen.

Sellaisiahan ne läksyt ovatkin. Ne on tarkoitettu lapselle ja lapsi kyllä selviää niistä hyvin. Ei ole missään nimessä vanhempien asia tehdä köksänläksyjä tai "rämpiä mettässä".

Niin ne opetkin inhoaa. Mutta heidän on noudatettava opetussuunnitelmaa.

Ja ainahan voi ottaa lapsen kotikouluun .

Kotikoulu ei enää pelasta lasta eliökokoelman keräämiseltä. Se on pakollisena valtakunnallisessa opisssa.

Tuo kasvion tekeminen oli tosi kivaa. Samalla poika oppi järjestelmäkameran salat ja mukavaa oli kuljeskella metsässä. Marjaan kun tuota teinipoikaa ei saa.

Ihan perus luku- ja tehtäväkirjaläksyjä eikä mitään "osallistavia" haistapaskan juttuja. Vapaa-aika on kortilla muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi näillä tehdään joku arkipäivä sisään.

Muutenkin koulua on paljon vähemmän kun arkipäiviä. Vaikeuksia tulee keksiä vapaata sille helatorstain jälkeiselle päivälle tai vappua edeltävään.

Minulla kun ne on työpäiviä.

Miksi sulla pitäisi olla vapaata silloin?

Kun itse kävin peruskoulun 1980-luvulla, yhtään kasviota ei kerätty. 1936 vuonna syntynyt äitini teki oppikoulussa kasvion. Nyt on palattu siis vanhaan. Yhä suuremmalla osalla ei ole yhteyttä luontoon, eikä kaikilla ole kesämökkiä tai mummolaa maalla. Jos kasvio pitää kerätä esim.virtuaalisesti betoniviidakossa, eikö luokka voi tehdä retken yhdessä metsään turvallisesti ja ohjatusti? Samalla tulisi kuvattua oikeat kasvit, koska niiden ulkomuoto muuttuu kovasti kasvukauden aikana. Olen sitä mieltä, että jako hyviin ja heikompiin olosuhteisiin kasvaneisiin on jo nii iso, että koulun pitäö taata tasapuoliset olot kaikille ja koti ei ole koulutuspaikka, jos lapsi käy peruskoulun koulussa. Läksyt pitää mitoittaa ikäkaudelle ja olosuhteille sopiviksi. En kannata markkinaehtoista tyyliä, jossa jokainen on oman onnensa seppä ja jätetään sitä myötä yksin. Yksikään lapsi ei tarvitse nöyryytystä, kun kasveja ei löydy tai ruoka ei onnistunut kotina. T. Pitkän linjan opettaja

Vierailija kirjoitti:

Kotikoulu ei enää pelasta lasta eliökokoelman keräämiseltä. Se on pakollisena valtakunnallisessa opisssa.

Mutta opettaja ( oletettavasti vanhempi ) voi sitten ulkoistaa itsensä. Tosin jos ei aika riitä läksyihin osallistumiseen niin eipä se silloin kotiopetukseenkaan tietenkään riittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi näillä tehdään joku arkipäivä sisään.

Muutenkin koulua on paljon vähemmän kun arkipäiviä. Vaikeuksia tulee keksiä vapaata sille helatorstain jälkeiselle päivälle tai vappua edeltävään.

Minulla kun ne on työpäiviä.

Miten herranjumala avuton yläastelainen sulla on???

Ei kai sun tarvi töistä ottaa vapaata tai tehdä läksyjä 13- vuotiaan kanssa?

Kyllähän ne vanhemmat osallistuu aikalailla tuon kasvion tekoon. Ja kyllä kotsanläksyssä apua tarvitaan. Ei kaikki mutta aika moni jos ei ole aiemmin paljon kokkaillut.

Miten kasvio tehdään muka syksyllä? Osa jo kuollu pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köksä alkaa yläasteella.

Kyllä täällä on valinnaisena jo 4 lk. Ja ihan kyläkoulussa. Missäs takapajulassa ne kaupunkilaiset on?

Ei missään alakouluissa edes ole kotitalousluokkaa... missä ne teidän koulussa kokkailee? Koulun keittiöllä? Ruokasalissa?

Montako kasvia tuohon kasvioon pitää kuvata? Osaan varautua jo ensi vuodeksi. Kuvia voi alkaa räpsiä jo ensi keväänä valmiiksi.

Itse opena sanoisin, että kyllä noissa kasvio- ja köksänläksyissä hyvä olisi tehdä lapsen itse. Oppii oma-aloitteisuutta, toiminnanohjausta, tehtävien suunnittelua, itsenäistä työskentelyä. Kaikki tulevaisuuden kannalta äärettömän tärkeitä taitoja. Pointtina ei ole niinkään se, tunnistaako jonkun yksittäisen kasvin, vai leipooko täydellisiä sämpylöitä.

Toisaalta nykylasten touhuissa näkyy, että osalle lapsista nuo oma-aloitteisuutta harjaannuttavat tehtävät jäävätkin koko perheen projekteiksi. Tähän on kaksi mahdollisuutta. Joko lapsi on niin erityislapsi, esim. laaja-alaiset oppimisvaikeudet, heikko päättelykapasiteetti, huono keskittymiskyky, jolloin lapsi ei selviä niistä samoista läksyistä mitä suurin osa. Tuolloin pitää miettiä helpotusta läksyihin. Esim. kolmen kasvin etsimisen sijaan etsii yhden kasvin, (tämä vain helppona esimerkkinä). Toinen mahdollisuus on, että kotona lapsi on piloille passattu, mitään ei ole vaadittu, jolloin nuo omat projektit saattavat tuntua liian työläiltä. Tuolloin vanhemmilla on peiliinkatsomisen paikka.

Ylipäätään open vinkkinä sanoisin, että eka-tokaluokkalaiset tarvitsevat yleensä tiivistä valvontaa läksyjen teossa. Näin he oppivat työskentelyrutiinit, joka kantaa myöhemmille luokka-asteille ja lapsi sisäistää työskentelyrutiinit. Läksyjen tekeminen harjoittaa elämässä menestymisen kannalta äärettömän tärkeitä pinnistelemisen, pitkäjännitteisen työskentelyn, keskittymisen taitoja. Minulle henkilökohtaisesti ihan sama tekeekö lapsi läksyt vai ei mutta luulisi vanhempia kiinnostavan, tuleeko heidän lapsestaan hedonistisen laiska vätys vai työtä pelkäämätön menestyjä.

Meillä lapset tekivät kasvion koulussa ympäristötiedon tunneilla. Kotona ei tarvinnut rämpiä metsissä. Ei sillä, paljon käydään metsässä, joten siinä tuo olisi sivussa mennyt.

Köksästä ei ole tullut vielä läksyjä, mutta varmasti tarvitsee apua, jos tulee. Köksä alkoi tänä vuonna ja lapsi on 4. luokkalainen.

Tähän asti ei ole kertaakaan tullut läksyä, johon vanhempien tulisi osallistua. Toki joitain hankalia tehtäviä joskus on, jossa tarvitsee apua, mutta ei muuten osallistavaa.

Yhden lauantain lapset olivat koulussa saadakseen yhden lisäpäivän niin kovin lyhyeen syyslomaan. Kyseinen koulupäivä ajoittui heti koulujen alkuun ja oli pihajuhla. Erittäin helppo päivä siis. Vanhemmat olivat tervetulleita, muttei ollut "osallistumispakkoa".

T. Pääkaupunkiseutulainen äiti

Katse peiliin kasvion osalta, se on takuulla ollut tehtäväksi annettuna jo kesäloman ajalle ja ihan on oman perheenne syy jos lapsi ei ole asiaa sisäistänyt eikä kukaan ole huomannut asiaa wilmasta/helmistä/mistälie. 

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi näillä tehdään joku arkipäivä sisään.

Muutenkin koulua on paljon vähemmän kun arkipäiviä. Vaikeuksia tulee keksiä vapaata sille helatorstain jälkeiselle päivälle tai vappua edeltävään.

Minulla kun ne on työpäiviä.

Jos lapsesi ei  pysty noihin juttuihin itsenäisesti, olet sinä laiminlyönyt lapsesi kasvatuksen. Lapsi muuten pärjää itsekseen työpäivän silloin  tällöin jos vanhemmat ovat hoitaneet hommansa. Lakkaa olemasta vatun helikopteri, se ei lastasi auta.

Mitä ihmeen köksänläksyjä? Eihän kouluissa edes ole köksää, vaan se toteutetaan vapaaehtoisena, maksullisena kurssina. Mitä nämä ketunleipäjuttelut oikein ovat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köksä alkaa yläasteella.

Kyllä täällä on valinnaisena jo 4 lk. Ja ihan kyläkoulussa. Missäs takapajulassa ne kaupunkilaiset on?

Ei missään alakouluissa edes ole kotitalousluokkaa... missä ne teidän koulussa kokkailee? Koulun keittiöllä? Ruokasalissa?

Omien lasteni (ala)koulussa on useammassakin luokassa hella ja tilat kokkailuun ja niitä on todellakin käytetty. Pari viikkoa sitten viidesluokkalaiset kävivät ensin marjassa koko koulun yhteisellä metsäretkellä ja sitten leipoivat piirakkaa. Ensi viikolla on tokaluokkalaisella ohjelmassa toriretki ja piirakan leivontaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sitä koulun ja kodin välistä "yhteistyötä".

Siitä pääsee kun ei vain ala siihen. Itse olen ilmoittanut etten osallistu mihinkään koulun järjestämään toimintaan vanhemmille. Ei ole niitä sitten tyrkytetty.