Asioita, mitä ihmiset luulevat työsuhde-etuihin automaattisesti kuuluvan

Meidän työpaikalla on totuttu siihen, että kuormasta saa syödä mitä haluaa milloin haluaa ilmaiseksi. Olen siis elintarvikealalla. Työnantajalle tämä on ihan OK, mutta uskoisin monen järkyttyvän jos joskus vaihtaisivat työpaikkaa ja pitäisikin tuoda omat eväät/maksaa työnantajan tarjoamasta ruoasta.

Tämä ei nyt kuulu työsuhde-etuihin, mutta työhön kumminkin. Naurattaa, kun täällä monet perustelevat älytöntä joustamista ja palkattoman työn tekemistä työajan jälkeen sillä, että pomo muistaa ja palkitsee sen ylentamisellä sitten myöhemmin. Hyvin monessa työpaikassa ei ole mitään mahdollisuutta ylenemiseen vaan sitä samaa työtä tehdään niin kauan kun sitä on.

Kertoo kyllä palstaajien tasosta nämä kommentit että esimiehen kunnallisella pitäisi maksaa työntekijöiden kahvit ja teet. Kyllä kai ja pullatkin vielä.

Kunnassa ja valtiolla esimiehet ovat työrukkasia, ja työnantaja on se kunta ja valtio, säädöksineen. Eikä sen esimiehen palkkakaan välttämättä ole niin hurrattava, että voisi kiikuttaa työyhteisöihin kahvi- ja teepaketteja (joita jotkut omasta mielestään kaiken ansainneet jopa kiikuttavat koteihinsa). 

Jos ei tuota tajua, on tyhmä tai eilen munasta kuoriutunut (joka ei ole vielä ihan sisäistänyt koko organisaation systeemiä). Ilmeisesti jossain oikeasti luullaan että esimies tai vähintäänkin sen esimies on koko paikan omistaja, joka päättää ne säännöt.

Että äitiyslomasta saa ekalta 3kk:lta täyden palkan. Tämä ei ole lakisääteistä vaan riippuu TESistä.

Mulla on työkaveri, joka olettaa, että työpaikalla voi kaikessa rauhassa tehdä vain sen verran töitä kuin sattuu huvittamaan. Kaikille on samat määrävaatimukset, ja tämä yksi valittaa, kuinka on niin stressaavaa ja epäeettistä ja uliuliuli.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä palstaajien tasosta nämä kommentit että esimiehen kunnallisella pitäisi maksaa työntekijöiden kahvit ja teet. Kyllä kai ja pullatkin vielä.

Kunnassa ja valtiolla esimiehet ovat työrukkasia, ja työnantaja on se kunta ja valtio, säädöksineen. Eikä sen esimiehen palkkakaan välttämättä ole niin hurrattava, että voisi kiikuttaa työyhteisöihin kahvi- ja teepaketteja (joita jotkut omasta mielestään kaiken ansainneet jopa kiikuttavat koteihinsa). 

Jos ei tuota tajua, on tyhmä tai eilen munasta kuoriutunut (joka ei ole vielä ihan sisäistänyt koko organisaation systeemiä). Ilmeisesti jossain oikeasti luullaan että esimies tai vähintäänkin sen esimies on koko paikan omistaja, joka päättää ne säännöt.

Ei täällä yhdessäkään viestissä ole esimiehen oletettu maksavan mitään kahveja. On puhuttu nimenomaan "työnantajasta", ei esimiehestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä palstaajien tasosta nämä kommentit että esimiehen kunnallisella pitäisi maksaa työntekijöiden kahvit ja teet. Kyllä kai ja pullatkin vielä.

Kunnassa ja valtiolla esimiehet ovat työrukkasia, ja työnantaja on se kunta ja valtio, säädöksineen. Eikä sen esimiehen palkkakaan välttämättä ole niin hurrattava, että voisi kiikuttaa työyhteisöihin kahvi- ja teepaketteja (joita jotkut omasta mielestään kaiken ansainneet jopa kiikuttavat koteihinsa). 

Jos ei tuota tajua, on tyhmä tai eilen munasta kuoriutunut (joka ei ole vielä ihan sisäistänyt koko organisaation systeemiä). Ilmeisesti jossain oikeasti luullaan että esimies tai vähintäänkin sen esimies on koko paikan omistaja, joka päättää ne säännöt.

Ei täällä yhdessäkään viestissä ole esimiehen oletettu maksavan mitään kahveja. On puhuttu nimenomaan "työnantajasta", ei esimiehestä.

Tuolla kyllä sanottiin, että kahvilistan laatiminen on v**tuilua. Jos esimies sen listan omaan yksikköönsä laatii, kuka on se v**tuilija?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä palstaajien tasosta nämä kommentit että esimiehen kunnallisella pitäisi maksaa työntekijöiden kahvit ja teet. Kyllä kai ja pullatkin vielä.

Kunnassa ja valtiolla esimiehet ovat työrukkasia, ja työnantaja on se kunta ja valtio, säädöksineen. Eikä sen esimiehen palkkakaan välttämättä ole niin hurrattava, että voisi kiikuttaa työyhteisöihin kahvi- ja teepaketteja (joita jotkut omasta mielestään kaiken ansainneet jopa kiikuttavat koteihinsa). 

Jos ei tuota tajua, on tyhmä tai eilen munasta kuoriutunut (joka ei ole vielä ihan sisäistänyt koko organisaation systeemiä). Ilmeisesti jossain oikeasti luullaan että esimies tai vähintäänkin sen esimies on koko paikan omistaja, joka päättää ne säännöt.

Ei täällä yhdessäkään viestissä ole esimiehen oletettu maksavan mitään kahveja. On puhuttu nimenomaan "työnantajasta", ei esimiehestä.

Tuolla kyllä sanottiin, että kahvilistan laatiminen on v**tuilua. Jos esimies sen listan omaan yksikköönsä laatii, kuka on se v**tuilija?

Työnantaja, joka ei maksa niitä kahveja, vaan vaatii esimiehen laatimaan tuollaisia listoja.

Olin kerran työpaikassa, jossa työnantaja ei maksanut edes vessapaperia, siitä kahvista puhumattakaan. Tarjosi sentään jääkaapin eväille ja mikron lämmittämiseen. Se oli kyllä muutenkin ihan syvältä ja poikittain se paikka ja työnantaja, pikkufirma.

Meille tuli just duuniin tulostus, jossa printit otetaan ulos henkilökohtaisella tunnistautumisella. Kuulin duunikaverin marisevan toiselle miten ei kehtaa enää printata lapsen harrastukseen liittyviä kirjeitä ja tiedotteita. Vapaata tulostusta (ja vielä printteripaperia piirtämiseen kakruille kotiin) pitää yllättävän monet luontaisetuna. Ei oo kerta eikä kaks, kun joku on napannut sen riisin paperia kainaloonsa lähtiessään himaan.

Elintarvikealalla oli myös joku käsitys, että perjantaina saa vetäistä pihvit tiskistä mukaan ja kuitata hävikkiin, vaikka oli ihan priimaa kamaa. Vähänkö oli sit noloa nuorena opiskelijana tajuta, että se ei ollutkaan oikeasti sallittua, vaan talon tapa jota duunikaverit katsoi läpi sormien, mutta vain silloin tällöin paikalla käynyt isopomo ei katsonutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä palstaajien tasosta nämä kommentit että esimiehen kunnallisella pitäisi maksaa työntekijöiden kahvit ja teet. Kyllä kai ja pullatkin vielä.

Kunnassa ja valtiolla esimiehet ovat työrukkasia, ja työnantaja on se kunta ja valtio, säädöksineen. Eikä sen esimiehen palkkakaan välttämättä ole niin hurrattava, että voisi kiikuttaa työyhteisöihin kahvi- ja teepaketteja (joita jotkut omasta mielestään kaiken ansainneet jopa kiikuttavat koteihinsa). 

Jos ei tuota tajua, on tyhmä tai eilen munasta kuoriutunut (joka ei ole vielä ihan sisäistänyt koko organisaation systeemiä). Ilmeisesti jossain oikeasti luullaan että esimies tai vähintäänkin sen esimies on koko paikan omistaja, joka päättää ne säännöt.

Ei täällä yhdessäkään viestissä ole esimiehen oletettu maksavan mitään kahveja. On puhuttu nimenomaan "työnantajasta", ei esimiehestä.

Tuolla kyllä sanottiin, että kahvilistan laatiminen on v**tuilua. Jos esimies sen listan omaan yksikköönsä laatii, kuka on se v**tuilija?

Työnantaja, joka ei maksa niitä kahveja, vaan vaatii esimiehen laatimaan tuollaisia listoja.

Ei työnantaja vaadi mitään listoja. Tuossahan on vain kyse siitä, miten homma hoituu kätevimmin ja reiluiten. Samalla vaivalla sinne taukohuoneeseen kiikuttaa sen kahvipaketin kuin muutkin eväät. Työnantaja kuitenkin tarjoaa jääkaapit, mikrot ja kahvinkeittimet. Miksi on muka liikaa vaadittu, että työntekijä maksaa itse eväänsä? Juu, motivaatio blaa blaa, mutta kyllähän tuolla perusteella voisi vaatia kaiken maailman salijäsenyydet ja työsuhdepuhelimetkin. En minä ainakaan pidä kummoisena kyykytyksenä sitä, että maksan omat kahvini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin hieman ihmeissäni kun nykyisellä työpaikallani konetiskinpesuaine ei tule työsuhde-etuna, vaan me työntekijät ostetaan omasta pussista. Työpaikalla on siis tiskikone ja astioita. Enimmäkseen astioita käytetään omien eväiden syömiseen, mutta myös vieraiden kahvituksiin yms. Tästä on väännetty pitkään, mutta ei kuulemma tiskikoneainetta saa. Käsitiskiainetta (huonoa) on. Kunnalla ollaan töissä.

No pakkoko sitä on niitä astioita ja konetta käyttää? Lopettakaa käyttäminen. Meillä on kyllä astiat ja koneet ja aineet mutta en siltikään juuri koskaan käytä itse niitä. Minulla on omat kahvikupit ja aterimet ja ruoka-astiat, jotka pesen kotona. Näin ei tarvi osallistua esim tappeluun että kuka täyttää/tyhjentää/käynnistää pesukoneen milloinkin. (on kahviossa jatkuva porun aihe kun jotku joutuvat "aina pesemään astiat".

Huomasitko lainaamassasi viestissä kohdan "konetta käytetään myös vieraiden kahvituksiin"? Kuka saa kunnian pestä käsin esim. kymmenen hengen astiat päivän päätteeksi? Käsitiskiaineen kun talo näyttää tarjoavan. Minä en suostuisi.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä palstaajien tasosta nämä kommentit että esimiehen kunnallisella pitäisi maksaa työntekijöiden kahvit ja teet. Kyllä kai ja pullatkin vielä.

Kunnassa ja valtiolla esimiehet ovat työrukkasia, ja työnantaja on se kunta ja valtio, säädöksineen. Eikä sen esimiehen palkkakaan välttämättä ole niin hurrattava, että voisi kiikuttaa työyhteisöihin kahvi- ja teepaketteja (joita jotkut omasta mielestään kaiken ansainneet jopa kiikuttavat koteihinsa). 

Jos ei tuota tajua, on tyhmä tai eilen munasta kuoriutunut (joka ei ole vielä ihan sisäistänyt koko organisaation systeemiä). Ilmeisesti jossain oikeasti luullaan että esimies tai vähintäänkin sen esimies on koko paikan omistaja, joka päättää ne säännöt.

Tuskin tässä nyt kukaan kirjaimellisesti tarkoitti sitä, että esimiehen pitäisi nuo maksaa omasta pussista. Ajatus on, että esimiehen pitäisi joko varata työpaikan budjetista tarvittava rahasumma tai viedä asia päätettäväksi taholle jolta ko. luvan ja rahasumman voi saada.

Minä luulin hyvin pitkään, että kaikille työssäkäyville kuuluu työterveydenhuolto, joka kattaa kaiken papanäytteenottoja myöten. Sitten selvisi, että oma ensimmäinen työpaikkani sattui olemaan niitä harvoja laatujaan ja monessa paikassa työterveydenhuoltoon ei kuulu oikeastaan yhtään mitään harvojen työterveystarkastusten lisäksi.

Huh, näitä lukiessa muistuu taas mieleen, kuinka järjettömän hyvin omassa duunipaikassani on asiat. Työterveyslääkärin kautta pääsee mm. ravitsemusterapeutin vastaanotolle, on ilmaiset kahvit ja teet automaatista, toimistotarvikeet aivan vapaasti käytettävissä, saa pitää etäpäiviä silloin, kun haluaa, hyvät puhelimet ja läppärit jne. jne.

Meillä ei kyllä sitten kukaan saikuta turhaan (sairauslomapäiviä laskennallisesti 5/henkilö/vuosi, 70 % ei ollenkaan), toimistotarvikkeet pysyy hyllyssä, niin että toimittaja jo ihmetteli niiden vähäistä menekkiä, tehdään tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin töitä, ostetaan joskus omalla rahalla pullaa myös vieraille jne.

Eli sitä saa mitä tilaa näemmä. Valtion virasto on kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä palstaajien tasosta nämä kommentit että esimiehen kunnallisella pitäisi maksaa työntekijöiden kahvit ja teet. Kyllä kai ja pullatkin vielä.

Kunnassa ja valtiolla esimiehet ovat työrukkasia, ja työnantaja on se kunta ja valtio, säädöksineen. Eikä sen esimiehen palkkakaan välttämättä ole niin hurrattava, että voisi kiikuttaa työyhteisöihin kahvi- ja teepaketteja (joita jotkut omasta mielestään kaiken ansainneet jopa kiikuttavat koteihinsa). 

Jos ei tuota tajua, on tyhmä tai eilen munasta kuoriutunut (joka ei ole vielä ihan sisäistänyt koko organisaation systeemiä). Ilmeisesti jossain oikeasti luullaan että esimies tai vähintäänkin sen esimies on koko paikan omistaja, joka päättää ne säännöt.

Tuskin tässä nyt kukaan kirjaimellisesti tarkoitti sitä, että esimiehen pitäisi nuo maksaa omasta pussista. Ajatus on, että esimiehen pitäisi joko varata työpaikan budjetista tarvittava rahasumma tai viedä asia päätettäväksi taholle jolta ko. luvan ja rahasumman voi saada.

Mistä työpaikan budjetista? Ei meillä ainakaan ole mitään ylimääräistä budjettia, johon voi laittaa, mitä huvittaa. Tykyraha on muutama kymppi vuodessa per työntekijä. Kaikki muu menee firman toiminnan kuluihin, jotka pitää kirjata tarkasti. Palavereihin työnantaja maksaa kahvituksen, mutta sekin on työaikaa, joten menee neuvottelu- ja koulutuskuluihin.

Työnantajan kustantamat "firman pikkujoulut".

Huh. Niin paljon kirjoitetaan hoitajien kahvihuoneessa istumisesta, että jos vielä veronmaksajat maksais ne heidän kahvit ja teet niin paljonkohan lainkaan kirjoitettaisiinkaan...

Ja jos julkinen sektori maksaa kahvit jollekin ammattiryhmälle niin miksei sitten toisille?

Meidän työpaikassa (yliopistollisen keskussairaalan poliklinikka) kahvilistaa ei tee esimies vaan joku työntekijöistä. Kahvinjuojat tuovat paikalle listan mukaan kahvipaketteja tai maksavat kahvikassaan, teenjuojilla on yleensä omat teepaketit. Kupit ovat omat. Meillä on sovittu, että siivooja käynnistää astianpesukoneen (joka on työnantajan omaisuutta, kuten myös siivoojan aika, tietysti), ja tyhjentääkin sen koneen, mutta tämä on varmaan ihan herrasmiessopimus, missään tapauksessa siivoojan ei ole sellaista hommaa pakko tehdä. Kuppinsa pitäisi jokaisen pistää sinne koneeseen jos sen haluaa pestävän, ja muutenkin aikuisen ihmisen kuuluu huolehtia syömisensä jäljistä. Joskus aina joku pauka luulee äitinsä olevan keittiöstä vastuussa - jolloin yhteisöstä joku teippaa kaappiin lapun: Äitisi ei ole täällä töissä.

Minusta systeemi pelaa ihan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin hieman ihmeissäni kun nykyisellä työpaikallani konetiskinpesuaine ei tule työsuhde-etuna, vaan me työntekijät ostetaan omasta pussista. Työpaikalla on siis tiskikone ja astioita. Enimmäkseen astioita käytetään omien eväiden syömiseen, mutta myös vieraiden kahvituksiin yms. Tästä on väännetty pitkään, mutta ei kuulemma tiskikoneainetta saa. Käsitiskiainetta (huonoa) on. Kunnalla ollaan töissä.

Tuo kuulostaa jo sairaalta.

Kunnalliset on kyllä kummallsia. Se säätäminen teepussien ja kahvinporojen maksamisen kanssa... Ei se juma*auta ole yhteiskunnalta pois, jos edes kahvit ja teet tarjottaisiin. Vaikutus työviihtyvyyteen ja työmotivaation olisi sellainen, että maksaisi kyllä itsensä takaisin.

Kunnalla voi helposti olla esim. 10 000 työntekijää. Yhtä työntekijää kohden menee vaikkapa 20 euroa vuodessa kahviin ja kahvimaitoon (ei riitä). Se on 200 000 euroa vuodessa. Pienistä puroista syntyy iso virta. Ei ole veronmaksajien asia ostella virkamiehille kahvia sen enempää kuin lounaitakaan.

Työterveyshomma on kyllä joskus aika huvittava. Joskus käy niin ettei kukaan tiedä mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Olin itse työntekijänä yrityksessä, jossa työterveyspalvelut oli paikallisessa terveyskeskuksessa. Varasin ajan työterveyteen erään arkaluontoisen vaivan takia. Noh, menin paikalle ja tuli ongelma siitä että työterveydessä ei tiedetty kuuluuko tämän vaivan hoitaminen yrityksen maksamaan pakettiin vai ei. Kukaan ei saanut järjestelmästä katsomalla selville sitä, käytiin läpi useampi henkilö mutta kukaan ei tiennyt mitään. Minulta kysyttiin että tiedänkö minä tai saanko selvitettyä esimieheltäni että kuuluuko vaiva pakettiin vai ei.

Eli minun olisi pitänyt soittaa esimiehelleni ja kuvailla hyvin arkaluontoista vaivaani, jotta esimies olisi voinut soittaa omalle esimiehelleen ja tarkistaa kuuluuko vaivani hoidettaviin vai ei.

Sama toistui sitten seuraavan yrityksen kohdalla yksityisellä. Ihan eri vaiva, onneksi ei mikään nolo, mutta taas oltiin tiskin takana ihan pihalla kuka maksaa ja mitä.

En tiedä missä tai kenen vika, mutta ei ne ainakaan hitto tunnu toimivan. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin hieman ihmeissäni kun nykyisellä työpaikallani konetiskinpesuaine ei tule työsuhde-etuna, vaan me työntekijät ostetaan omasta pussista. Työpaikalla on siis tiskikone ja astioita. Enimmäkseen astioita käytetään omien eväiden syömiseen, mutta myös vieraiden kahvituksiin yms. Tästä on väännetty pitkään, mutta ei kuulemma tiskikoneainetta saa. Käsitiskiainetta (huonoa) on. Kunnalla ollaan töissä.

Tuo kuulostaa jo sairaalta.

Kunnalliset on kyllä kummallsia. Se säätäminen teepussien ja kahvinporojen maksamisen kanssa... Ei se juma*auta ole yhteiskunnalta pois, jos edes kahvit ja teet tarjottaisiin. Vaikutus työviihtyvyyteen ja työmotivaation olisi sellainen, että maksaisi kyllä itsensä takaisin.

Kunnalla voi helposti olla esim. 10 000 työntekijää. Yhtä työntekijää kohden menee vaikkapa 20 euroa vuodessa kahviin ja kahvimaitoon (ei riitä). Se on 200 000 euroa vuodessa. Pienistä puroista syntyy iso virta. Ei ole veronmaksajien asia ostella virkamiehille kahvia sen enempää kuin lounaitakaan.

Näinpä juuri.

Kunnallisilla työnantajilla aina on ostettu omat kahvit ja teet ja lounaat. Yksityisillä työnantajilla yleensä kahvit / teet ovat tulleet työpaikan puolesta. Joskus jopa kahvimaidot ja sokerit.. Joskus on ollut tarjolla muitakin virvokkeita ja eväitä.. Mutta aivan hyvin ja ilman mitään porinaa pystyn ostamaan omat kahvini ja evääni, en oleta että joku tarjoaa ne minulle. 

Olen työskennellyt yhdessä koulussa ja siellä opettajien huonetta / kahvihuonetta käyttäneet ostivat vuoron perään muuten tiskiaineetkin itse. Jokainen pesi itse omat astiansa. Mitään tiskikonetta ei ollut. Jos söi keittiön tekemää ruokaa siitä piti maksaa. Enkä kokenut missään vaiheessa, että joku olisi v*ttuillut mulle tai olisin ollut jotenkin kaltoinkohdeltu.