Vinkkejä kielitieteilijäksi haluavalle 13-vuotiaalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan kuuntele näitä tyyppejä, jotka jauhavat jostain työllisyydestä. Eivät tiedä asioista tai tästä maailmasta yhtään mitään vaikka niin kuvittelevat. Hienoa, että olet kiinnostunut jo noin nuorena jostain merkittävästä.

Merkittävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Ap:sta tulee luultavasti työtön ja miehetön, jolla 15 kissaa kotia koristamassa.

Ikävää, että sinulle kävi noin. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä aloittajan mahdollisten opintojen kanssa.

Kielten tutkimus linkittyy niin olennaisesti ajatteluun ja ihmisten välisen kanssakäymiseen, että se miten vähättelevästi puhut siitä osoittaa vain ja ainoastaan oman tasosi ja alkuperäisen pointtini todeksi.

Ikävää, että elämäsi on tuossa pisteessä, että aletaan antamaan analyysejä ja syvää tietämystä ventovieraista kanssakeskustelijoista internetissä. Et taida omata montakaan oikeaa ihmiskontaktia. Tiedoksesi, että minä olen menestynyt alallani ja siihen eivät liity kielitieteet millään tavalla. En tiedä, mistä tuollaisen johtopäätöksen teit.

Mistä alkuperäisestä pointista mahdat puhua?

Menes nukkumaan, sulla on huomenna koulua.

Opiskelin yleistä kielitiedettä helsingissä 90- ja 00-luvuilla. Se oli kyllä todella mielenkiintoista mutta työllistymisnäkymät kerta kaikkiaan ankeat. Päädyin tästä syystä lopulta vaihtamaan pääaineen toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään "suomen kielen tieteilijää".

Ap, yleinen kielitiede on hieno ala, ja mielestäni kaikkien tulisi opiskella siitä edes alkeet. Luulen, että innostuksesi yleiseen kielitieteeseen on kuitenkin lähtöisin siitä, että Tolkien oli alalla. Ota selvää tarkemmin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Yleinen kielitiede on kaikille kielille yhteisten ominaisuuksien tutkimista, vastausta kysymykseen, mitä kieli on. Se siis ei todellakaan ole vain kielten opettelua, eikä kuka tahansa vieraita kieliä osaava ole kielitieteilijä.

Kuten on jo mainittu, puheentunnistusohjelmien tekemiseen tarvitaan yleisten kielitieteilijöiden panosta. Todennäköisin on kuitenkin ura jossain yliopistossa.

Onnea sinulle, miten sitten valitsetkin!

Nimenomaan, sellaista ei ole olemassa. Silti täällä jankutetaan, että mitään muuta ei kielitieteilijäksi tarvitse osata kuin omaa äidinkieltä, vaikka näinhän asia ei ole.

Yhä edelleen suomen kielen tutkijaksi eli lingvistiksi eli tarkemmin fennistiksi valmistutaan lukemalla pääaineena suomen kieltä. Myös fennistit ovat kielitieteilijöitä. Toinen vaihtoehto on lukea yleistä kielitiedettä.

Jos todella haluaa kielentutkijaksi, ei kannata kuvitella, että esimerkiksi suomea äidinkielenään puhuva voisi loistaa vaikkapa saksan tutkijana. Sen homman hoitavat parhaiten saksalaiset.

Fennistille riittää, että pystyy lukemaan tieteellistä kirjallisuutta ruotsiksi ja englanniksi. Opintojen aikana perehdytään sukukieliin eli opiskellaan esimerkiksi viroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan kuuntele näitä tyyppejä, jotka jauhavat jostain työllisyydestä. Eivät tiedä asioista tai tästä maailmasta yhtään mitään vaikka niin kuvittelevat. Hienoa, että olet kiinnostunut jo noin nuorena jostain merkittävästä.

Merkittävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Ap:sta tulee luultavasti työtön ja miehetön, jolla 15 kissaa kotia koristamassa.

Ikävää, että sinulle kävi noin. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä aloittajan mahdollisten opintojen kanssa.

Kielten tutkimus linkittyy niin olennaisesti ajatteluun ja ihmisten välisen kanssakäymiseen, että se miten vähättelevästi puhut siitä osoittaa vain ja ainoastaan oman tasosi ja alkuperäisen pointtini todeksi.

Ikävää, että elämäsi on tuossa pisteessä, että aletaan antamaan analyysejä ja syvää tietämystä ventovieraista kanssakeskustelijoista internetissä. Et taida omata montakaan oikeaa ihmiskontaktia. Tiedoksesi, että minä olen menestynyt alallani ja siihen eivät liity kielitieteet millään tavalla. En tiedä, mistä tuollaisen johtopäätöksen teit.

Mistä alkuperäisestä pointista mahdat puhua?

Menes nukkumaan, sulla on huomenna koulua.

Mene sinä nukkumaan, jotta jaksat olla huomenna heti aamusta sossun luukulla.

Ikävää, että elämäsi on tuossa pisteessä, että aletaan antamaan analyysejä ja syvää tietämystä ventovieraista kanssakeskustelijoista internetissä. Et taida omata montakaan oikeaa ihmiskontaktia. Tiedoksesi, että minä olen menestynyt alallani ja siihen eivät liity sossun luukut millään tavalla. En tiedä, mistä tuollaisen johtopäätöksen teit.

Ikävää, että elämäsi on tuossa pisteessä, missä ventovieraiden kanssakeskustelijoiden viestejä täytyy kopioida kun omat rahkeet eivät riitä pätevän argumentin muodostamiseen. Tiedoksesi, että minä olen menestynyt alallani ja siihen eivät liity kielitietieteilyt ja peruskoulut millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään "suomen kielen tieteilijää".

Ap, yleinen kielitiede on hieno ala, ja mielestäni kaikkien tulisi opiskella siitä edes alkeet. Luulen, että innostuksesi yleiseen kielitieteeseen on kuitenkin lähtöisin siitä, että Tolkien oli alalla. Ota selvää tarkemmin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Yleinen kielitiede on kaikille kielille yhteisten ominaisuuksien tutkimista, vastausta kysymykseen, mitä kieli on. Se siis ei todellakaan ole vain kielten opettelua, eikä kuka tahansa vieraita kieliä osaava ole kielitieteilijä.

Kuten on jo mainittu, puheentunnistusohjelmien tekemiseen tarvitaan yleisten kielitieteilijöiden panosta. Todennäköisin on kuitenkin ura jossain yliopistossa.

Onnea sinulle, miten sitten valitsetkin!

Nimenomaan, sellaista ei ole olemassa. Silti täällä jankutetaan, että mitään muuta ei kielitieteilijäksi tarvitse osata kuin omaa äidinkieltä, vaikka näinhän asia ei ole.

Yhä edelleen suomen kielen tutkijaksi eli lingvistiksi eli tarkemmin fennistiksi valmistutaan lukemalla pääaineena suomen kieltä. Myös fennistit ovat kielitieteilijöitä. Toinen vaihtoehto on lukea yleistä kielitiedettä.

Jos todella haluaa kielentutkijaksi, ei kannata kuvitella, että esimerkiksi suomea äidinkielenään puhuva voisi loistaa vaikkapa saksan tutkijana. Sen homman hoitavat parhaiten saksalaiset.

Fennistille riittää, että pystyy lukemaan tieteellistä kirjallisuutta ruotsiksi ja englanniksi. Opintojen aikana perehdytään sukukieliin eli opiskellaan esimerkiksi viroa.

Kyllä eri äidinkieltä puhuva voi loistaa vaikka sitten siinä saksan tutkinnassa, jos on esimerkiksi lapsuudesta asti asunut sitä puhuttavassa maassa ja jatkanut opintoja yhä pidemmälle ja pidemmälle.

Fennisti hei, tarkoitin sitä, että sellaista TERMIÄ kuin "suomen kielen tieteilijä" ei ole olemassa. Et sinäkään kutsu itseäsi suomen kielen tieteilijäksi vaan suomen kielen tutkijaksi. Käsitit nyt väärin ja loukkaannuit ihan turhasta. Kuten näemme, kieli on monitahoinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään "suomen kielen tieteilijää".

Ap, yleinen kielitiede on hieno ala, ja mielestäni kaikkien tulisi opiskella siitä edes alkeet. Luulen, että innostuksesi yleiseen kielitieteeseen on kuitenkin lähtöisin siitä, että Tolkien oli alalla. Ota selvää tarkemmin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Yleinen kielitiede on kaikille kielille yhteisten ominaisuuksien tutkimista, vastausta kysymykseen, mitä kieli on. Se siis ei todellakaan ole vain kielten opettelua, eikä kuka tahansa vieraita kieliä osaava ole kielitieteilijä.

Kuten on jo mainittu, puheentunnistusohjelmien tekemiseen tarvitaan yleisten kielitieteilijöiden panosta. Todennäköisin on kuitenkin ura jossain yliopistossa.

Onnea sinulle, miten sitten valitsetkin!

Nimenomaan, sellaista ei ole olemassa. Silti täällä jankutetaan, että mitään muuta ei kielitieteilijäksi tarvitse osata kuin omaa äidinkieltä, vaikka näinhän asia ei ole.

Yhä edelleen suomen kielen tutkijaksi eli lingvistiksi eli tarkemmin fennistiksi valmistutaan lukemalla pääaineena suomen kieltä. Myös fennistit ovat kielitieteilijöitä. Toinen vaihtoehto on lukea yleistä kielitiedettä.

Jos todella haluaa kielentutkijaksi, ei kannata kuvitella, että esimerkiksi suomea äidinkielenään puhuva voisi loistaa vaikkapa saksan tutkijana. Sen homman hoitavat parhaiten saksalaiset.

Fennistille riittää, että pystyy lukemaan tieteellistä kirjallisuutta ruotsiksi ja englanniksi. Opintojen aikana perehdytään sukukieliin eli opiskellaan esimerkiksi viroa.

Kyllä eri äidinkieltä puhuva voi loistaa vaikka sitten siinä saksan tutkinnassa, jos on esimerkiksi lapsuudesta asti asunut sitä puhuttavassa maassa ja jatkanut opintoja yhä pidemmälle ja pidemmälle.

Öö, siis on käytännössä natiivi saksan puhuja? Silloinhan hän toki on samalla viivalla saksalaisten kanssa. Ap nyt kuitenkin taisi asua Suomessa.

Ota yhteyttä persujen Halla-ahoon on slaavilaisten kielten asiantuntija.

Liity persupuolueeseen ja lue kieliä ja pääset Mestarin oppiin.

Vierailija kirjoitti:

Mieti joku muu ala ja kirjoittele vapaa-ajalla. Jos harrastuksesta tekee työtä, se alkaa tuntua työltä ja tuolla alalla on huonot työllisyysnäkymät. Kadut sitten kun valmistuttuasi olet ollut pitkään työttömänä, eikä opintotukikuukausia ole enää jäljellä. Veikkaan, että jos nykyinen suunta säilyy, siinä vaiheessa uuden tutkinnon hankkiminen on tehty jo muutenkin täysin mahdottomaksi.

Terveisin alaa vaihtava liki kolmekymppinen kuvataiteilija.

Täällä nelikymppinen tekniikan ammattilainen joka myös vaihtaa alaa. Kuvataiteilijaksi.

Tekniikan piti olla järkevä valinta, töitä löytyy ja hyvät palkat. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten it-kupla puhkesi ja työllisyystilanne romahti. Siitä lähtien onkin ollut pätkätöitä ja työttömyyspätkiä, vakitöitä yt- ja lomautuskierteineen ja työpaikkojen valumista Kiinaan, Intiaan, itä-eurooppaan, Etelä-Amerikkaan...

Olen päätynyt siihen, että koska työtilanne on joka tapauksessa epävarma, kannattaa seurata sydäntään ja tehdä sitä mistä nauttii.

Mieluummin olen työtön kuvataiteilija kuin työtön insinööri.

Työkkäri tulee muuten tulkitsemaan työttömän kuvataiteilijan yrittäjäksi, jolloin ei saa työttömyyskorvausta! Moni on joutunut pahaan loukkuun, koska taiteen tekeminen pitäisi työttömänä lopettaa kokonaan ja työvälineistä ja tiloista luopua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pohjalla on pelkkä suomen kieli, ei sinusa voi tulla kielitieteilijää. Siihen tarvittaisiin jo varhaislapsuudessa eläminen kielien keskellä, toisessa maassa. Heikohkolla ruotsilla ja englannilla sinusta ei varmastikaan voi tulla kielitietelijää; sinun olisi pitänyt aloittaa toisen kielen, aivan toisesta kieliryhmästä kuten germaanisten ja latinalaisten kielien opiskelu jo aikaisin. Nyt on liian myöhäistä.

Höpö höpö. Jos tajuaisit mistään mitään, niin tietäisit että englanti ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä. Joten, mene pois, sinä elämääsi pettynyt pässi.

Tottakai tiedän, mitkä kieler kuuluvat mihinkin kieliryhmään kun olen niitä opiskellut. Toisella kieliryhmällä vertasin ugrilaiseen kieliryhmän, johon suomi kuuluu, en englantia ja ruotsia.

Englanti ja ruotsi ovat niitä peruskieliä, joilla vain toisesta pärjää maailmalla - mutta jos pelkällä englannilla kuvittelee pärjäävänsä, niin saa odottaa ihmisjoukkoa nauramassa partaansa. Germaanisista tai latinalaisista kielistä saksa, espanja tai italia olisivat kannattavia vaihtoehtoja, ei tosiaan mitään ruotsia, norjaa tai tanskaa kannata alkaa sen kummemmin oppimaan kuin mitä koulussa ruotsia nyt pakotetaan.

En voi olla kovinkaan elämääni pettynyt, sillä olen vain muutamia vuosia vanhempi kuin ap, täysi-ikäinen tosin jo.

Suomi ei kyllä ole mikään ugrilainen kieli. Ugrilaisia kieliä ovat unkari ja usein omaksi obinugrilaiseksi ryhmäkseen eroteltavat hanti ja mansi. Suomi sen sijaan on itämerensuomalainen kieli. Kaikki mainitut kielet toki kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan.

Kielitiede ei ole mitään kielineroilua eikä suurten maailmankielten opettelua ja niillä retostelua vaan kielen rakenteen, yhteiskunnallisen aseman, historian, käytön, muutoksen jne. tutkimista. Sinulla on todella surkea kuva vanhempasi ammatista.

AP:lle:

Älä stressaa lukio- tai varsinkaan peruskouluopinnoista. Kunhan suoritat ne järkevästi, mikä ei liene sinulle vaikeaa. Yliopiston pääsykokeeseen voi sitten panostaa enemmän (tai sitten panostaa yo-kirjoituksiin, jos pääsykoe poistuu...) Ei sinun vielä tarvitse uraa valita :)

Olin suunnilleen ikäisesi, kun itse kiinnostuin kielitieteestä, ja minun kohdallani kiinnostus on pitänyt pintansa. Tällä hetkellä opiskelen suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta (ja opintojeni osana erästä pientä kieltä, jolla on alle 600 000 puhujaa, ihan tuolle "kielinerojankkaajalle" tiedoksi) ja tiedän jo tekeväni väitöskirjan muutaman vuoden sisään.

Opiskele rauhassa, siihen sinulla on aikaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pohjalla on pelkkä suomen kieli, ei sinusa voi tulla kielitieteilijää. Siihen tarvittaisiin jo varhaislapsuudessa eläminen kielien keskellä, toisessa maassa. Heikohkolla ruotsilla ja englannilla sinusta ei varmastikaan voi tulla kielitietelijää; sinun olisi pitänyt aloittaa toisen kielen, aivan toisesta kieliryhmästä kuten germaanisten ja latinalaisten kielien opiskelu jo aikaisin. Nyt on liian myöhäistä.

Höpö höpö. Jos tajuaisit mistään mitään, niin tietäisit että englanti ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä. Joten, mene pois, sinä elämääsi pettynyt pässi.

Tottakai tiedän, mitkä kieler kuuluvat mihinkin kieliryhmään kun olen niitä opiskellut. Toisella kieliryhmällä vertasin ugrilaiseen kieliryhmän, johon suomi kuuluu, en englantia ja ruotsia.

Englanti ja ruotsi ovat niitä peruskieliä, joilla vain toisesta pärjää maailmalla - mutta jos pelkällä englannilla kuvittelee pärjäävänsä, niin saa odottaa ihmisjoukkoa nauramassa partaansa. Germaanisista tai latinalaisista kielistä saksa, espanja tai italia olisivat kannattavia vaihtoehtoja, ei tosiaan mitään ruotsia, norjaa tai tanskaa kannata alkaa sen kummemmin oppimaan kuin mitä koulussa ruotsia nyt pakotetaan.

En voi olla kovinkaan elämääni pettynyt, sillä olen vain muutamia vuosia vanhempi kuin ap, täysi-ikäinen tosin jo.

Sinähän olet ihan pihalla.

Kertoisitko tälle lumiukolle sitten, mikä lainaamastasi ei pitänyt paikkaansa?

Olet niin pihalla väitteinesi, että en edes tiedä mistä aloittaa. Etsi sieltä äitisi kirjahyllystä vaikka Fred Karlssonin Yleinen kielitiede, lue se, ja keskustellaan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pohjalla on pelkkä suomen kieli, ei sinusa voi tulla kielitieteilijää. Siihen tarvittaisiin jo varhaislapsuudessa eläminen kielien keskellä, toisessa maassa. Heikohkolla ruotsilla ja englannilla sinusta ei varmastikaan voi tulla kielitietelijää; sinun olisi pitänyt aloittaa toisen kielen, aivan toisesta kieliryhmästä kuten germaanisten ja latinalaisten kielien opiskelu jo aikaisin. Nyt on liian myöhäistä.

Ap, älä usko tätä, tuo vastaaja ei tiedä mistä puhuu.

Itse asiassa kyllä tiedän. Ei kannattaisi varmaan anonyymin nettipalstan keskustelijoiden tietämyksistä alkaa paljoa päsmäröimään. Toinen vanhemmistani on kielitieteilijä, joten kyllä tiedän ammatista paljonkin. Se vaatii paljon muutakin kuin 13-vuotiaan halun alalle, josta tällä ei ole hajuakaan.

Et tiedä, ja mikä pahempaa: et edes tajua että et tiedä. Sinulla ei selvästikään ole edes hajua siitä, mitä vaikkapa ihan vaan yleisen kielitieteen perusteet pitävät sisällään. Minkä lisäksi useampi kielitieteen opintoja tehnyt (minä mukaanlukien) on tässäkin ketjussa kertonut sinulle että tiedät vähemmän kuin Jon Snow.

Okei. Perustelethan myös, miksi sinun, itselleni täysin tuntemattoman henkilön, mielestä minä en tiedä asiasta, josta tosiaan tiedän paljon ja etenkin sen realiteetit, mielestä en tiedä mitään? Sinä et voi, anteeksi nyt vaan, vaikka kuinka olisitkin kielitieteilijä, tietää minusta tai muistakaan anonyymikeskustelijoista paljon pskaakaan.

Tiedän sinusta tasan tarkkaan sen mitä viesteistäsi selviää:

1. Et tiedä mitä kielitiede on

2. Olet lapsellinen ja omahyväinen; luulet tietäväsi enemmän kuin alan ammattilaiset, koska äitisi tai isäsi on alan ammattilainen

Hei, paljon kiitoksia ihan kaikille vastauksista! Mulla on englannista todistuksessa kymppi ja ruotsista ysi, että ei ihan surkeasti kai mene niissäkään - muita kieliä ei ole ollut vielä mahdollisuutta opiskella.

Vielä tuosta vieraasta kielestä, jota jotkut suosittelivat otettavaksi - meidän koulussa on kasilla mahdollisuutta ottaa valinnaisiksi saksa, ranska ja espanja. Olisiko parempi ottaa joku näistä nyt yläasteella, vai vasta lukiossa joku harvinaisempi, kuten vaikka hollanti tai japani?

-AP

Ap, molempi parempi. Rajaavatko monet kielet muita valintoja pois? Työllisyyden kannalta jokin harvinainen kieli voi olla hyvä.

Hei ap,

Hienoa, että olet kiinnostunut kielitieteestä.

Tässä Hgin yliopiston yleisen kielitieteen sivuilta työllistymisestä:

"Yleisen kielitieteen pääaineopiskelijat sijoittuvat Suomeen tai ulkomaille tutkijoiksi tai opettajiksi, erilaisiin asiantuntijatehtäviin, kieliteknologisiin yrityksiin tai hallintotehtäviin. Sivuaineena yleinen kielitiede on hyödyllinen paitsi kieliaineiden myös esimerkiksi fonetiikan, psykologian ja filosofian opiskelijoille."

Lisätietoa:

http://www.helsinki.fi/yleinenkielitiede/oppiaine/

Toinen vaihtoehto on tietenkin suomen kieli, kuten täällä on sanottukin.

Sinuna miettisin erittäin tarkoin aineyhdistelmää, yleinen kielitiede voisi todellakin sopia hyvin myös sivuaineeksi. Seuraa sydäntäsi ja ole realistinen. Tee lukion ym. ainevalinnat kiinnostuksesi sekä sen perusteella, mihin aineyhdistelmään tähtäät yliopistolla.

Eläköön humanistinen perintö! :)

Lukiossa sitten laaja matikka, jotta tilastolliset analyysit ja matemaattiset mallit onnistuvat!

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta vieraasta kielestä, jota jotkut suosittelivat otettavaksi - meidän koulussa on kasilla mahdollisuutta ottaa valinnaisiksi saksa, ranska ja espanja. Olisiko parempi ottaa joku näistä nyt yläasteella, vai vasta lukiossa joku harvinaisempi, kuten vaikka hollanti tai japani?

Jos on tuollaiset vaihtoehdot, niin ottaisin nyt ranskan tai espanjan (aika sama kumpi). Lukiossa se japani, jos siihen on mahdollisuus.

Perehdy sellaiseen asiaan kuin kielitypologia. On kieliä jotka muistuttavat aika läheisesti toisiaan, niitä sinun tuskin kannattaa nyt ryhtyä opiskelemaan. Saksan oppii helposti omin päinkin, jos on opiskellut menestyksekkäästi englantia ja ruotsia (niin minäkin tein). Hollanti taas on melkein saksan murre, sitä lukee saksan perusteella. Eli mieluummin jotain muuta kuin näitä.

Tuolla logiikalla päädyin itse aikoinaan kasilla venäjään, vaikka useimmat valitsivat saksan. En kadu valintaani.

Vierailija kirjoitti:

Työkkäri tulee muuten tulkitsemaan työttömän kuvataiteilijan yrittäjäksi, jolloin ei saa työttömyyskorvausta! Moni on joutunut pahaan loukkuun, koska taiteen tekeminen pitäisi työttömänä lopettaa kokonaan ja työvälineistä ja tiloista luopua.

Ei pidä paikkaansa.

(jos jollekin on noin käynyt niin sitten te-toimisto on toiminut lainvastaisesti).

Työtön kuvataiteilija voi alkaa vaikka kevytyrittäjäksi jos niin haluaa. Jos tulot ovat alle 300 €/kk saa hän työttömyystukea ihan normaalisti.

Itsekin toimin sillä tavoin eikä te-toimiston kanssa ole ollut ongelmia.

Työtön voi toimia myös osuuskunnassa menettämättä oikeuttaan työttömyystukeen.

Kannattaa muistaa myös se, ettei Suomessa voi ketään pakottaa yrittäjäksi.

Kielitieteet ja kirjallisuus ovat itsessään todella teoreettisia aineita, mutta joissain yliopistoissa pystyy ottamaan sivuaineeksi luovan kirjoittamisen. Oma kaveri valitsi sen mukaan yliopistonkin.

Olet 13, ei sulla mikään kiire vielä mihinkään ole. Jos kirjoittaminen ja kielet on sun juttu, treenaa niitä. On se ja sama vaikka mitä muut sanoisi. Lue paljon faktaa ja fiktiota, proosaa, draamaa, lyriikkaa.. Kokeile tekstilajeja, teatteritaidetta, kuvataiteita.. Niiden avulla pystyy avartamaan ajattelua.

Muista, että kirjailijaksi voi tulla, vaikka ei olisikaan kielitieteitä ja kirjallisuutta lukenut. Tärkeintä on avartaa ajatteluasi ja hioa omaa kirjoitustyyliäsi.