Mistä johtuu, että arkena töitä tehdessä odottaa viikonloppua, mutta viikonloppuna alkaakin masentaa ja ahdistaa?

Onko sulla viikonloppuisin ohjelmaa?

Mulla ei enää tunnu miltään, kun lähtee perjantaina töistä. Ennen oli että wuhuu, nyt ihan vitun sama. Työmoti ihan kateissa. En jaksa. Ihmettelen sitä miksei viikonlopun alku ole enää tunnu missään. Osaako joku sanoa? T. Ei ap.

Viikonloppuna on enemmän aikaa miettiä tyhjää elämäänsä.

Millä alalla olet? Voi olla, että viikonloppusi menee vain töistä palautumiseen ja siksi noi fiilikset. Voisit alkaa ehkä katsoa uusia työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Viikonloppuna on enemmän aikaa miettiä tyhjää elämäänsä.

Tässäpä se. Muiden ihmisten viikonloppuinnostus tarttuu töissä, mutta kotona möllöttäessä innostus vaihtuu kurjuuteen

Voisiko joskus viikonloppuna miettiä vähän jotain mielekästä ja mukavaa sisältöä elämäänsä? Meinaan kun on viikonloppuna aikaa mennä ja tehdä.

Kuullostaa niin ankealta jos ainut elämänsisältö on töissä käyminen ja sitäkin vihaa.

Mulla oli ennen sama, että viikot odotin viikonloppua, mutta viikonloppuna sitten vaan ahdisti. Ahdistus johtui siitä, että viimeistään lauantaiaamuna aloin ajatella, että kohta on taas maanantai. Vaihdoin työpaikkaa ja ongelma ratkesi.

Mulla oli niin että pääni oli niin sekaisin, että oli pakko tehdä koko ajan jotain ja jonkun kanssa. Sisäiseen tyhjyyteen ei auta ulkoiset tekemiset (ainoana keinona). Siksi kaikki vapaa-aika ahdisti.

kyllähän se kummasti ahdistaa, kun kohta koittaamaanantai ja joutuu menemään töihin. toisaalta, voisihan sekin ahdistaa kun tulisi lottovoitto ja kun olisi irtisanoutunut, niin sitten ei olisi elämällä enään mitään sisältöä.

Hae viinipullo

Mulla ahdistaa se, että luulen saavani kaikki omiin kiinnostuksenkohteisiin liittyvät asiat viikonloppuna tehtyä, kun ei tarvitse olla töissä. Mutta sitten huomaankin, että mikään ei edistynyt, ja taas on yksi viikko hukattu. Terveisiä leipätyöläiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla viikonloppuisin ohjelmaa?

Joo, katselen usein MacGyveria tai Uuno -leffoja dvd:ltä. Arskan leffoja myös.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joskus viikonloppuna miettiä vähän jotain mielekästä ja mukavaa sisältöä elämäänsä? Meinaan kun on viikonloppuna aikaa mennä ja tehdä.

Kuullostaa niin ankealta jos ainut elämänsisältö on töissä käyminen ja sitäkin vihaa.

Enhän missään kohtaa sanonut, että vihaisin töissä käymistä. Vaikka odotan pääseväni syömään pizzaa lauantaina en vihaa paistettuja punajuuria, joita syön tiistaina.

Ap

Kasaatko viikonloppuun liian isoja odotuksia viikolla ja sitten kun ne eivät täyty, alkaa ahdistaa jne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joskus viikonloppuna miettiä vähän jotain mielekästä ja mukavaa sisältöä elämäänsä? Meinaan kun on viikonloppuna aikaa mennä ja tehdä.

Kuullostaa niin ankealta jos ainut elämänsisältö on töissä käyminen ja sitäkin vihaa.

Enhän missään kohtaa sanonut, että vihaisin töissä käymistä. Vaikka odotan pääseväni syömään pizzaa lauantaina en vihaa paistettuja punajuuria, joita syön tiistaina.

Ap

Jos töissä odottaa vaan viikonloppua niin ei siitä työstään kyllä nautikaan.

Mua ahdistaa viikonloppu, koska arjet pysyn raiteilla ja rutiineissa. Viikonloppu pelottaa etukäteen koska tiedän repsahtavani alkoholiin ja luultavasti roskaruokaankin, ja minusta tulee se versio itsestäni jota vihaan ja joka en oikeasti ole. 

Koko kuvio taitaa johtua työstä/työpaikasta/työkavereista tai koko combosta. Viikolla odottaa vaan viikonloppua että on vapaata ja vapaalla sitten ahdistaa kun kohtahan sinne töihin on taas mentävä.

Niinhän se on kesälomankin kanssa, että eka viikko menee toipuessa ja sen sisäistämisessä, että on vapaa siitä kaiksta pskasta, seuraavan viikon/t on hyvällä lomafiiliksellä ja sitten se vika lomaviikko meneekin v*tutuksessa, koska ensi viikolla on taas töitä ja seuraavaa lomaa saa odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Hae viinipullo

Ei auta, valitettavasti, kun pienelläkin sievällä saa vain uudenlaisen ahdistuksen entisten päälle. Kaatokännistä puhumattakaan. Tuokin lääke on jo kokeiltu.

ei ap, mutta sama ongelma

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joskus viikonloppuna miettiä vähän jotain mielekästä ja mukavaa sisältöä elämäänsä? Meinaan kun on viikonloppuna aikaa mennä ja tehdä.

Kuullostaa niin ankealta jos ainut elämänsisältö on töissä käyminen ja sitäkin vihaa.

Tämäpä se. Itse olisin halunnut tehdä viikonloppuisin vaikka pidemmän lenkin tai jopa mennä jonnekin nuuksioon jne koko päiväksi, mutta kaikki tuollainen oli kaikkein muiden mielestä ihan mummoa/nössöä ja jos ei yksin halunnut olla 24/7 niin baariin se oli muiden perässä mentävä vaikka sitäkin vihasi ihan yhtälailla kun työpaikkaansakin.

Toki tarpeeksi nauttineena kaikki oli aivan sama ja siellä baarissakin oli sitten ihan jees olla eikä työpaikkakaan vituttanut kun eihän se edes muistunut mieleen. Sitten tärisi krapulassa sunnuntain ja maanantaina töihin to-del-la rentoutuneena kun edelleen ahdisti kaikki kännitörttöilyt.

Ei enää ikinä.