Mitä tuli niistä luokkakavereista joiden keskiarvo oli alle 6?

Ensin kertasin ysin, sitten rupesin teiniäidiksi ja jossain kohtaa kasvoin aikuiseksi. Valmistuin merkonomiksi nelosen keskiarvolla (arvosteluasteikko 1-5)  ja vakkari(suoja)duuni julkisella puolella ollut viimeisen 10 vuotta. Tradenomiopintoja olen harkinnut ja paikkakin aukesi viime yhteishaussa mutten ottanut sitä vastaan.

Yksi on kuollut  (narkkari).

Muut on jotain akselilla vartija-lähihoitaja-kaupan kassa. 

Minusta tuli sosionomi :) Huono keskiarvo johtui pitkälti koulukiusaamisesta ja sen aiheuttamasta masennuksesta, joka onneksi on nyt historiaa.

VTM, peruskoulun päättötodistus alle 7, tuolloin pääsin lukioon kuitenkin.  Lukion paperit B. Yliopistoon pääsykoekiintiössä.

Yh, neljä lasta kaikki eri miehille.

Yh, neljä lasta kaikki eri miehille.

Di ja kaksi muuta tutkintoa. Opiskelu alkoi vasta aikuisena kiinnostaa.

Työelämässä pärjäävät usein hyvin nekin, jotka eivät koulussa ole huippuoppilaita.

...heistä tuli lääkäreitä, pappeja, räätäleitä....mmmm, mmmm ja autokauppiaitaaa...

Minusta tuli näiden uusien ysi-keskiarvolaisten opettaja - tosin väliin tarvittiin "herääminen" ja vuosi jos toinenkin. Ajoissa ehdin työelämään kuitenkin. Omat opettajat kuusi-seitsemänkymmenluvulla , hmmm.  Kaavoihinsa kangistuneita kirjanoppineita ja luonnevikaisia neurootikkoja . Opetustaidoissa olisi ollut parantamisen varaa. Koulussa oppilas pitää kohdata, ei talloa jalkoihinsa.

Luokan häirikkö, keskiarvo just tuota tasoa - nyt bodaava vartija, joka jakaa rasistisia mielipiteitä somessa :(

Mulla 8,9 ja musta tuli taiteen maisteri, vuositulot noin 15 000€

Kaverilla 6,1 ja on sähköasentaja / yrittäjä ja tienaa 50 000€

Kaverilla tosin takana avioliitto ja ero, kaksi lasta eri naisten kanssa, vähän alkoholin kanssa ongelmaa jne. Itsellä ei vielä lapsia, mutta elämä kunnossa, ei ylipainoa ja olen matkustellut ympäriinsä ja kokenut monenlaista. Kaveri ollut koko ikänsä samassa pienessä kaupungissa.

Ikää meillä molemmilla 29

YH-äitejä ja nistejä. Yhdestä tuli putkimies ja nyt asuu vaimon ja koiran kanssa eli ihan jees menee hänellä. 

Itellä oli ka 7 yläasteelta lähtiessä ja olihan se karua kuunnella kevätjuhlassa kun puhuivat siitä että kohta mennään vetään vitun hyvää piriä ja toinen heistä päätyi 3v myöhemmin hautaan kun piestiin hengiltä ja talo tyhjennettiin, ilmeisesti ei maksanut velkojaan. 

Omana lukioaikana olin sitä huonommin menestyvää osaa mutta kyllä pitkät matikat ja fysiikat taistelin läpi ja amk-insinööri musta tuli. 

Ystäväni poika jäi luokalle ja lopetti koulunsa aikoinaan keskikouluun, mutta on nyt tohtori.Samoin eräs emeritusproffa, jäi kaksi kertaa luokalle, mutta teki uransa yliopiston proffana.

Viimeksi (vuosia sitten) kun tapasin niin kehuskeli, miten hänet potkitaan pian amiksesta ulos poissaolojen takia. En tiedä miten kävi, ei kuulu enää tuttavapiiriini. 

6.4 peruskoulun päättötodistus. Amikseen jonka jälkeen elättänyt 12 vuotta itsensä tekemällä erilaisia asentajan ja välillä raksahommia. Rikastumaan ei ole päässyt mutta toimeen tullut, eikä ole tarvinnut lainata koskaan rahaa keltään. Vuokralla asumme avovaimon ja lastemme kanssa pk-seudulla. Haaveilemme omakotitalosta.

Teiniäiti, en tiedä onko hällä mitään amistakaan loppuun käytynä. Aloittanut ainakin kolme eri alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli 6,4 ja minusta tuli lopulta KTM. Toki vaati aikuistumista siinä välissä.

Missä iässä kävit yliopiston?

Ei kuule KTMään mitään yliopistoa tarvita....

Duunin ohessa opiskelu riittää hyvin tuohon tutkintoon.

Kosmetologi

Asuin nuoruuden Helsingissä ja ne jotka eivät kuolleet aineisiin, niin ovat homoja.

Narkkaavat kuulemma yhdessä jossain, naispuoleisilla on 2-3 lasta ties kenelle ja miehet levittävät siementään kaikkialle...

Alamäki alkoi siis jo yläasteella, ensimmäiset muksut amiksen (naisillakin autopuoli) tokalla viimeistään ja siitä se ajatus sitten lähti :-)

N22