Mistä kummasta johtuu EDELLEEN käsitys siitä, että

siksi, ettei kaksi vanhempaa haukkana vahdi jokaista nautittua suupalaa. Syöpäs nyt Veeti kaikki ja etkö tosiaan vielä söisi noita blaa blaa ja katsopas täältä tulee iso lentokone!! Päiväkodissa kukaan ei kerkiä toimia jokaisen tenavan ruokapoliisina = ruoka maistuu.

Vierailija:

Mutta onhan se niin, että lapselle ruokakin maistuu paremmalta kun pöydän ympärillä on kivoja kavereita.

tajuntasi taitaa olla aika rajattu.

itse olen kotiäitinä niin kauan kun nuorimmainen täyttää kolme,joten omalla kohdallani kyseeseen ei tule viedä lapsia ennenaikasesti päiväkotiin,mutta en tuomitse ja ymmärrän äitejä jotka näin toimivat. se on jokaisen perheen sisäinen juttu eikä kuulu muille.

Mitä järkeä on edes kirjoittaa tuollaista typerää vastausta, jos ei oikeasti kykene asioita ajattelemaan. Ottaako noin koville huomata, että kaikki eivät hyväksy valintojasi? Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Typerin kommentti on, että lapset viihtyvät paremmin päiväkodissa ja tahtovat mennä sinne!!?! Millaisia vanhempia tällaisilla lapsilla on jos pikkulapset kerran tahtovat pois kotoa???

siellä on niitä muita lapsia ja yhteistä puuhaa, leluja, joita kotona ei ole. Lisäksi säännöllinen rytmi (kuten kotonakin), jossa toimitaan yhdessä muiden lasten kanssa. Näiden asioiden vuoksi näen yli 1,5 v. lapsen saavan siellä kiinnostavampia virikkeitä kuin normaaliaskareissa kotona. En todellakaan odota, että siellä tehdään mitään sirkustemppuja. Mutta onhan se niin, että lapselle ruokakin maistuu paremmalta kun pöydän ympärillä on kivoja kavereita.

tekemään mitään muuta kuin ihan vaan sitä perushoitoa. Ryhmässä on

tällä hetkellä 3 noin vuoden ikäistä, yksi ei edes kävele vielä kunnolla,

12 lasta yhteensä. Ei oo paljon askarreltu tms. Odotankin syksyä kun kuopuksemme pääsee sinne isompien puolelle tuohuamaan.

jos ei olis tarpeeksi tulijoita niin ei olis töitäkään!





että montakos päiväkodin " tätiä" ap tunnet kun noin yleistät heidänklin tuntemuksensa???

Menisitkö sinä töihin jos ei olisi pakko saada rahaa? Olisitko mennyt niihin tapaamaan kavereita vai olisitko tehnyt jotain muuta ja tavannut kavereita jossain muualla? Miksi siis lapsi haluaisi mennä päiväkotiin?

taas nämä marttyyri-superäitiwannabeet riehuu...

Vierailija:

siellä on niitä muita lapsia ja yhteistä puuhaa, leluja, joita kotona ei ole. Lisäksi säännöllinen rytmi (kuten kotonakin), jossa toimitaan yhdessä muiden lasten kanssa. Näiden asioiden vuoksi näen yli 1,5 v. lapsen saavan siellä kiinnostavampia virikkeitä kuin normaaliaskareissa kotona. En todellakaan odota, että siellä tehdään mitään sirkustemppuja. Mutta onhan se niin, että lapselle ruokakin maistuu paremmalta kun pöydän ympärillä on kivoja kavereita.

oli pph:lla 9kk-1-v8kk ja tuosta eteenpäin 2-v 2kk ikäiseksi yksityisessä päiväkodissa. Vieläkin käy pari kertaa viikossa puistoilemassa päiväkodin (yksityinen) kanssa.



Ja inhoaa sitä. Mutta se on paras mitä pystyn järjestämään, että edes vähän saan töitä tehtyä itse.



Poika tykkää puuhailla itsekseen, touhuta omalla pihalla jne. Tulee myös toimeen muiden lasten kanssa tosi hyvin, ja siellä pk:ssakin on paljon kavereita. Mutta ei vaan silti tykkää.

en sanonut, että kotona 3-vuotiaaksi lapsensa hoitava olisi superäiti, mutta te jotka sitä hehkutatte ainoana erinomaisena hoitomuotona, olette superäitiWANNABEitä!



Kannattaisko opetella lukemaan paremmin? :D

mutta provosoidutaan nyt kuitenkin. Meidän 1 v 7 kk on hoidossa. Siksi että palasin töihin, ei yksinomaan " virikkeiden" takia, mutta minusta lapsi saa hoidossa niitäkin ja se on yksinomaan positiivinen asia!



Kun itse olin kotona (olin hoitovapaalla n. 7 kk), päivämme koostuivat syömisten ja nukkumisten ym. perusjuttujen lisäksi lähipuistoissa ulkoilemisesta ja kavereilla kyläilyistä. Välillä kävimme ulkoiluaikaan kaupassa ym. asioilla. Voin ihan rehellisesti todeta, että puolentoista vuoden kotona olon lähestyessä loppuaan olin ihan kypsä suht samanlaisina toistuviin päiviin. Minulle se, että kerran viikossa kävimme muskarissa, kerran uimassa, kerran pari eri kavereilla ym. ym. ei kertakaikkiaan riittänyt. En ole mielestäni erityisen uusavuton, mutta jotenkin en päässyt alueeni mammapiireihin sisään, en saanut mistään tietoa avoimista päiväkodeista, kerhoista ym. Nyt kun lapsi on perhepäivähoitajalla, he todella puuhaavat ihan hirveästi kaikkea, mitä minä en tullut ajatelleeksikaan/saanut aikaiseksi: käyvät erilaisissa kerhoissa (joita alueellamme siis sittenkin on!), pph:ille järjestettävillä tai hoitajamme itse organisoimilla retkillä, askartelevat, leikkivät porukalla jne. jne. jne. Eli lapsen päivät ovat paljon monipuolisempia kuin minun kanssani ollessani ja se on selvästi kehittänyt häntä hirveästi: näinä parina hoitokuukautena puhe on kehittynyt älyttömästi, samoin kuin muut taidot, joita lapsi oppii kuin itsestään katsomalla mallia muilta lapsilta.



Pointtini oli se, että olen ihan samaa mieltä siitä, että jokaisen lapsen paras paikka on vanhempien kanssa, mutta ei se sulje sitä pois, etteikö olisi hyvä, että lapsella on muutakin seuraa kuin (pahimmassa tapauksessa kotona olon ryydyttämä ja lamaannuttama) äiti. Minusta käsitys, että alle 2 vuotias ei kaipaa muita virikkeitä kuin äitinsä, on käsittämätön. Minulle ainakin on turha tulla sanomaan, ettei 1,5-vuotiaamme kaipaa muita lapsia: viikonloppuisin ja iltaisin hän kyselee hoitokavereidensa perään, juttelee kuinka xx ja yy ovat hänen kavereita, ja aamulla muut nähdessään ryntää riemusta kiljuen toisten luo.



En itsekään oikein hyväksy todella pitkiä hoitopäiviä, mutta suurin osa yli 1,5-vuotiaista varmasti hyötyy ja nauttii siitä, että saa välillä tehdä jotain muutakin kuin olla äitinsä helmoissa.

Siis työttömät vanhemmat/yh-mutsi, eivät viitsi olla lapsen kanssa. Lapset joutuu seuraan alkonjuomista ym.

Sama se missä lapsi hoidetaan, kunhan hoidetaan hyvin. Oli lapsi sitten himassa, pk:ssa tai pph:ssa, niin hyvin menee niin kauan kun vanhemmat antavat täyden rakkautensa eikä haali lapselle liikaa harrastuksia. Näinhän se menee!

tosiaan jaksatte kotona kasvattaa niitä lapsianne, ettekä anna mennä vaan curling-tyylillä hurlumhei, eli lapsen tietä siloitellen ja pettymyksiä välttäen. Näitä sääntöjä ymmärtämättömiä, pikku-egoisteja ovat alaluokat pullollaan... Mikään ei ole " kivaa" , " ei huvita" , " en halua" : luovutetaan tehtävän teko jo ennen kuin aloitetaan, pettymys puretaan koulutavaroihin tai naapuriin ja oman puheenvuoron odottaminen on täysin mahdoton ajatus! (Onneksi kuvaus koskee vain osaa lapsista, fiksusti käyttäytyviäkin lapsia tietysti on :) )

t. työpäivästä uupunut ope, jonka oma lapsi päiväkodissa oppimassa ainakin ryhmätyötaitoja ja kärsivällisyyttä

Mä en vaan ole sellainen " leivotaan ja lauletaan ja siinä välissä käydään puistossa" -äiti.

Mielestäni päivakoti on ihan hyvä paikka esim nelivuotiaalle. Tuskin kukaan kotona jaksaa järjestää sellaisia tuokioita lapsensa kanssa kuin päiväkodissa työntekijät toteuttavat. Lapset pääsevät nauttimaan teatterista, saavat näytellä, kokeilla erilaisia maalaus- ja piirustus välineitä, jumppaavat, musisoivat, ulkoilevat säännöllisesti ja saavat toisltaan virikeitä. Esim nelivuotias kaipaa jo toisten lasten seuraa.

Naapurustossamme on monenlaisia perheitä. Osassa lapset saavat tosiaan olla kiireettömästi kotona, mutta virikkeitä ei ole mielestäni riittävästi. Lasten kanssa ei olla, eikä perään katsota. Sitten valveutuneita, jotka raahaavat lapsiaan autolla joka päivä jonnekin, kun lapsi kuitenkin kaipaa jotakin ohjelmaa ja seuraa.

Miksi edelleen päiväkotia pidetään muita hoitomuotoja huonompana vaihtoehtona?

lapset voivat viihtyä muuallakin kuin kodissa äidin helmoissa

Jos vanhemmat on perseestä on aivan sama missä lapsi hoidetaan, henkisesti vammanen siitä tulee joka tapauksessa. Ja jos vanhemmat on rakastavia, vastuullisia ja opettaa hyvät käytökset, niin silloinkin on aivan sama missä lapsi hoidetaan; tuloksena kunnon ihminen.

Vanhemmat ne lapsen joka tapauksessa kasvattaa ja jälki on sitten nähtävissä...