Miten päästä yli ihastuksesta?
Olen ollut noin 15 vuotta masentunut. Nyt pari viime vuotta olen ollut auttamattoman ihastunut työkaveriini. Minulla ei ole tänä 15v aikana ollut oikein mitään muuta kuin työ. Ei kavereita tai vapaa-ajan harrastuksia. Tiedän ettei meistä voi tulla mitään koska olen tosiaan vaan maannut kotona pidemmän aikaa.
Pitäisikö minun aloittaa masennuslääkitys? Kun aikoinaan vedin niitä olin täysi zombi. Toisaalta en haluaisi luopua tästä fiiliksestäkään, pitäisi vain päästä tästä irti tästä ihastuksesta ja löytää joku toinen. Miten onnistun?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä masennuksesi on alkanut hellittää, kun pystyt ihastumaan? En tiedä, kannattaako tehdä mitään. Pakkien saaminen voisi tilanteessasi olla aika raskasta. Yleensä kehotan ihmisiä toimimaan, koska terve ihminen kuitenkin kestää pettymyksiä. Minä antaisin ihastuksen olla ja yrittäisin parantua ensin itse. Käytkö terapiassa? Olen itse syönyt masennuslääkkeitä ja sain niistä paljon apua. Ehkä sinäkin voisit kokeilla jotain eri merkkiä tai eri annostusta? Jotain sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa olisi myös hyvä kehittää. Nyt elämäsi pyörii vain yhden ihmisen, ihastuksesi, ympärillä. Se ei ole sinulle hyväksi, elämää ei voi rakentaa vain yhden ihmisen varaan. Aloita jokin harrastus, jossa tapaa uusia ihmisiä. Mene juoksukouluun, tanssikurssille, vapaaehtoistyöhön, kokeile geokätköilyä tms. Tärkeintä että tekisit jotain.
Olen yrittänyt jotain harrastuksia, mutta en vaan jaksa. Olen kaksivuorotyössä varastolla eikä paukkuja ole töiden jälkeen. Töissä on kyllä kavereita enkä vapaalla oikein edes jaksa hengailla. En ole terapiassa enää ja koitin kyllä vaikka mitä masennuslääkkeitä, mutta kaikki vain passivoivat entisestään.
Nyt ihastus sitten lähtee pois enkä tule häneen törmäämään. Kai hän sitten lopulta unohtuu. Mutta joo, esim viime kesänä olin todella hyvässä kunnossa ja meni muutenkin hyvin. Tsemppasin ihastukseni takia. Nyt on lähes päinvastainen tilanne ja olen ehkä paskimmassa kunnossa fyysisesti koskaan. Mieliala on maassa, mutta tunnen sentään jotain. Toivotaan etten palaa samaan tilaan kuin ennen ihastusta.
Ala urheilemaan. Kyllä sitä jaksaa, kun huomaa miten hyvä olo siitä tulee. Uinti, lenkkeily, salille, avantouinti, joogaan tai jotain. On mistä valita. Kun on itse hyvässä kunnossa ja syö hyvin, on myös hyvä olo. Sä laiminlyöt nyt itseäsi, ja yrität elää vaan sen ihastuksen kautta. Ei se toimi noin. Ja jos sulla ei ole hyvä olo itsessäsi, et myöskään vedä puoleesi ihmisiä, jotka saattaisivat tykätä susta. Nyt ryhdistäydy! Sä olet vastuussa sun omasta hyvästä olosta, ei kukaan muu. Ihastukset tulee ja menee. Jos roikut noin vahvasti jossain ihmisessä, se aistii sen ja se välttelee sua. Ihan tiedoksi vaan, tää on ihan peruskemiaa.
Siis olen hyvässä kunnossa fyysisesti, aina ollutkin. Nyt ehkä tullut pieni notkahdus ja viinakin maistunut. Syön kuitenkin monipuolisesti. On mulla ollut ihan hyvin vientiä aiemmin, varsinkin viime kesänä. Mutten siis yksinkertaisesti ole ollut muihin ihastunut. En kyllä uskalla häntä edes yrittää, menen ihan jäihinkin kun koitan jutella. Kai hän sitten unohtuu...
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään aloita masennuslääkistystä, vaan hanki harrastuksia ja ystäviä!! Miksi noin pienestä syystä pitäisi aloittaa masennuslääkitys, joka ensinnäkin vie sinulta tunteet, kyvyn rakastua, ja lopulta myös seksuaalisuus voi mennä sekaisin? En aina tajua näitä aloituksia. Ja ihastuksesta puheen ollen; eikö se ole ihanaa että olet ihastunut? Ainakin tiedät että voit vielä ihastua. Nauti ihastuksen tunteesta, mutta älä jää roikkumaan tyyppiin joka muuttaa muualle. Elä hetkessä ja toivo että ihastut kohta johonkin muuhun. Ja unohda nyt ne mielialalääkkeet. Sä tarviit aktiivisuutta elämään (=uusi harrastus, uusi karderoobi, uusi ilme tai kampaus tms. ystäviä, sosiaalista elämää), et mitään lääkkeitä jotka tosiaan tekee susta zombin.
Olihan se ihastumisen tunne aluksi hieno juttu, olin jopa onnellinen kun vain juttelin hänen kanssaan. Nyt on kyllä ihan päinvastaiset fiilikset kun hän lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään aloita masennuslääkistystä, vaan hanki harrastuksia ja ystäviä!! Miksi noin pienestä syystä pitäisi aloittaa masennuslääkitys, joka ensinnäkin vie sinulta tunteet, kyvyn rakastua, ja lopulta myös seksuaalisuus voi mennä sekaisin? En aina tajua näitä aloituksia. Ja ihastuksesta puheen ollen; eikö se ole ihanaa että olet ihastunut? Ainakin tiedät että voit vielä ihastua. Nauti ihastuksen tunteesta, mutta älä jää roikkumaan tyyppiin joka muuttaa muualle. Elä hetkessä ja toivo että ihastut kohta johonkin muuhun. Ja unohda nyt ne mielialalääkkeet. Sä tarviit aktiivisuutta elämään (=uusi harrastus, uusi karderoobi, uusi ilme tai kampaus tms. ystäviä, sosiaalista elämää), et mitään lääkkeitä jotka tosiaan tekee susta zombin.
Olihan se ihastumisen tunne aluksi hieno juttu, olin jopa onnellinen kun vain juttelin hänen kanssaan. Nyt on kyllä ihan päinvastaiset fiilikset kun hän lähtee.
Älä ota omia tunteitasi noin vakavasti. Opettele flirttaamaan! Lue jotain self-help kirjoja, löytyy nykyään paljon esim. Suomalaisesta Kirjakaupasta. Sellaisia joissa opetellaan tuntemaan itsensä uudestaan ja saadaan itsevarmuutta lisää. Sulla on itsetunto ongelma ja jumitat liikaa tunteitasi tuota yhtä ihastusta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään aloita masennuslääkistystä, vaan hanki harrastuksia ja ystäviä!! Miksi noin pienestä syystä pitäisi aloittaa masennuslääkitys, joka ensinnäkin vie sinulta tunteet, kyvyn rakastua, ja lopulta myös seksuaalisuus voi mennä sekaisin? En aina tajua näitä aloituksia. Ja ihastuksesta puheen ollen; eikö se ole ihanaa että olet ihastunut? Ainakin tiedät että voit vielä ihastua. Nauti ihastuksen tunteesta, mutta älä jää roikkumaan tyyppiin joka muuttaa muualle. Elä hetkessä ja toivo että ihastut kohta johonkin muuhun. Ja unohda nyt ne mielialalääkkeet. Sä tarviit aktiivisuutta elämään (=uusi harrastus, uusi karderoobi, uusi ilme tai kampaus tms. ystäviä, sosiaalista elämää), et mitään lääkkeitä jotka tosiaan tekee susta zombin.
Olihan se ihastumisen tunne aluksi hieno juttu, olin jopa onnellinen kun vain juttelin hänen kanssaan. Nyt on kyllä ihan päinvastaiset fiilikset kun hän lähtee.
Älä ota omia tunteitasi noin vakavasti. Opettele flirttaamaan! Lue jotain self-help kirjoja, löytyy nykyään paljon esim. Suomalaisesta Kirjakaupasta. Sellaisia joissa opetellaan tuntemaan itsensä uudestaan ja saadaan itsevarmuutta lisää. Sulla on itsetunto ongelma ja jumitat liikaa tunteitasi tuota yhtä ihastusta kohtaan.
En tiedä mikä mulla on. Kyllä mä osaan ihmisten kanssa olla ja jutella. Saan minäkin seksiä välillä. Eikä mulla ole ongelmaa flirttailla selvinpäin tai koittaa iskeä naista seksin toivossa. Mutta ei vain ennen tätä ollut mitään isompia tunteita naisia kohtaan.
Käytätkö jotain päihteitä? Alkoholista puhuit tuolla aiemmin. Minusta on huolestuttavaa, jos mikään ei kiinnosta. Ei sellainen ole ihan normaalia. Terveellä ihmisellä on harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita. Terve ihminen on aktiivinen. Jos ainoa asia, joka saa sinuun mitään eloa, on tuo pois muuttava ihastuksesi, elämäsi on aika kehnoissa kantimissa. Kysyit aloituksessasi, miten päästä ihastuksesta eroon. Olet saanut täällä neuvoja mutta et ota niitä vastaan. Ihastuksesta pääsee eroon sillä, että keskittää kaikki ajatuksensa johonkin muuhun ja hankkii itselleen jotain mielekästä tekemistä. Hanki harrastuksia ja aseta itsellesi niihin liittyviä tavoitteita. Kun päivät alkavat täyttyä muusta kuin ihastuksen vatvomisesta, pakkomielteinen ihastumisentunne haalenee vähitellen.
Ai sä olitkin mies? Mä luulin koko ajan että tämä on naisen kirjoittama teksti. Onko tää nyt varmasti totta vai keksitty juttu?
Ilmaise tunteesi ihastukselle, niin tiedät varmasti onko se yksipuolista vai ei. Sitten on helppo päästä siitä eteenpäin, kun tiedät totuuden, että häntä ei todennäköisesti kiinnosta (koska muuten jotain olisi tapahtunut jo.) Mun mielestä tämä on hyvä tapa päästä ihastuksesta yli. Tavallaan nolaat itsesi hänen edessään, ja sitten voit mennä eteenpäin ja unohtaa. Et ainakaan jää miettimään että mitä jos.
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö jotain päihteitä? Alkoholista puhuit tuolla aiemmin. Minusta on huolestuttavaa, jos mikään ei kiinnosta. Ei sellainen ole ihan normaalia. Terveellä ihmisellä on harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita. Terve ihminen on aktiivinen. Jos ainoa asia, joka saa sinuun mitään eloa, on tuo pois muuttava ihastuksesi, elämäsi on aika kehnoissa kantimissa. Kysyit aloituksessasi, miten päästä ihastuksesta eroon. Olet saanut täällä neuvoja mutta et ota niitä vastaan. Ihastuksesta pääsee eroon sillä, että keskittää kaikki ajatuksensa johonkin muuhun ja hankkii itselleen jotain mielekästä tekemistä. Hanki harrastuksia ja aseta itsellesi niihin liittyviä tavoitteita. Kun päivät alkavat täyttyä muusta kuin ihastuksen vatvomisesta, pakkomielteinen ihastumisentunne haalenee vähitellen.
Niin kyllä mä jotain puuhastelen vapaalla esim autan vanhempiani ja siskoani arkisissa asioissa ja harrastan kokkailua paljonkin. Vuorotyö vaan vie paljon aikaa ja energiaa. Mutta on se ihastus silti ykkösenä mielessä. Kai se tästä unohtuu kun hän lähtee pois. Ei vain oikein keksi mitään hauskaa tekemistä. Esim työkavereiden kanssa tulee välillä (pari kertaa vuodessa) jossain tapahtumissa muttei vaan löydy kiinnostusta useammin lähteä. Noikin on vähän itseä pakottamalla järkättyjä juttuja. Ei mun elämä ihan paskaa ole, pääasiassa tylsää.
Ja joo nyt on tullut enemmän dokailtua, kännit kerran viikossa jos on viikonloppu vapaa. En kyllä koe että olisi mikään ongelma, en ole ennen dokaillut. Varmaankin jää tähän kun ihastus lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Ilmaise tunteesi ihastukselle, niin tiedät varmasti onko se yksipuolista vai ei. Sitten on helppo päästä siitä eteenpäin, kun tiedät totuuden, että häntä ei todennäköisesti kiinnosta (koska muuten jotain olisi tapahtunut jo.) Mun mielestä tämä on hyvä tapa päästä ihastuksesta yli. Tavallaan nolaat itsesi hänen edessään, ja sitten voit mennä eteenpäin ja unohtaa. Et ainakaan jää miettimään että mitä jos.
Hän lähtee pois, menee liiaksi säätämiseksi. Ja menen ihan jumiin kun koitan jutella hänelle, eikä hän ole mitään mua kohtaan osoittanut.
Kännien vetäminen kerran viikkoon aiheuttaa varmaan pidemmän päälle masennusta ja passiivisuutta. Onhan sulla muuten kuitenkin asiat suht hyvin, kun lukee sun viestejä. On duuni, katto pään päällä, näet perhettäsi ja muutakin sosiaalista elämää on. Mutta sellainen läheinen ihmissuhde tuntuu puuttuvan. Se on kai sinkkumiehillä aika yleistä. On normaalia kaivata sellaista. En osaa oikein auttaa. Ehkä opit solmimaan ihmissuhteita, jos olet paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Voithan pyytää sitä työkaveriasi vaikka Fb-kaveriksi ja pitää häneen sitä kautta yhteyttä. Jos tutustuisit häneen ensin kaveripohjalta ja tunnustelisit sitten, olisiko muuhun mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmaise tunteesi ihastukselle, niin tiedät varmasti onko se yksipuolista vai ei. Sitten on helppo päästä siitä eteenpäin, kun tiedät totuuden, että häntä ei todennäköisesti kiinnosta (koska muuten jotain olisi tapahtunut jo.) Mun mielestä tämä on hyvä tapa päästä ihastuksesta yli. Tavallaan nolaat itsesi hänen edessään, ja sitten voit mennä eteenpäin ja unohtaa. Et ainakaan jää miettimään että mitä jos.
Hän lähtee pois, menee liiaksi säätämiseksi. Ja menen ihan jumiin kun koitan jutella hänelle, eikä hän ole mitään mua kohtaan osoittanut.
Mihin oikein olet ihastunut tässä naisessa? Tunnetko häntä edes yhtään? Mistä olette jutelleet? Ettet nyt vain olisi ihastunut johonkin omaan haavekuvaasi? Haavekuva tietty on aina täydellinen. Kun tutustuu ihmiseen paremmin, huomaa aina, että se oma mielikuva toisesta on ollut enemmän tai vähemmän väärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmaise tunteesi ihastukselle, niin tiedät varmasti onko se yksipuolista vai ei. Sitten on helppo päästä siitä eteenpäin, kun tiedät totuuden, että häntä ei todennäköisesti kiinnosta (koska muuten jotain olisi tapahtunut jo.) Mun mielestä tämä on hyvä tapa päästä ihastuksesta yli. Tavallaan nolaat itsesi hänen edessään, ja sitten voit mennä eteenpäin ja unohtaa. Et ainakaan jää miettimään että mitä jos.
Hän lähtee pois, menee liiaksi säätämiseksi. Ja menen ihan jumiin kun koitan jutella hänelle, eikä hän ole mitään mua kohtaan osoittanut.
Mihin oikein olet ihastunut tässä naisessa? Tunnetko häntä edes yhtään? Mistä olette jutelleet? Ettet nyt vain olisi ihastunut johonkin omaan haavekuvaasi? Haavekuva tietty on aina täydellinen. Kun tutustuu ihmiseen paremmin, huomaa aina, että se oma mielikuva toisesta on ollut enemmän tai vähemmän väärä.
En tietenkään kaikkea tiedä, mutta olemme jutelleet niitä näitä monta kertaa. Todella puhelias ja äärettömän mukava. Kun tuli töihin oli paljon huonommassa kunnossa... ehkä kuvittelin että hänkin on masentunut. Mutten näin henk koht asioihin päässyt. Eiköhän se tästä ohi mene.. hänen siskonsa vaan muistuttaa hänestä joka päivä.
Tuskin alkaa hullun kanssa seurustelemaan, joten unohda.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin alkaa hullun kanssa seurustelemaan, joten unohda.
Kiitti.
KÄÄNNE! Ihastukseni oli katsellut minua silloin pari kolme vuotta sitten kun oli itsekin masentunut ja varmaankin tunnisti saman mussa. Ei vain uskaltanut tulla juttelemaan. Nyt siis muutti pois toiselle paikkakunnalle eikä varmaankaan toivoa ole, on jo siirtynyt eteenpäin.
Tämän kuulin ihastuksen siskolta joka on myös samassa duunipaikassa... ja hän pyysi minua kahville.. pitäisikö mennä?
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Itse olen roikkunut eräässä miehessä nyt 2,5 vuotta. On tehnyt selväksi ettei halua musta mitään. En edes ole nähnyt häntä 2,5 vuoteen mutta stalkkaan häntä instagramissa päivittäin. En vaan pysty unohtamaan häntä.
no ei tuo ole vielä mitään! itse olen ollut jo 4 vuotta ihastunut yhteen ja samaan mieheen. tämä on ollut molemmin puolista sentään... Nyt on lähtenyt hyvin pitkälle matkalle ja olen päättänyt odottaa häntä. Koska olen niin kusessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Itse olen roikkunut eräässä miehessä nyt 2,5 vuotta. On tehnyt selväksi ettei halua musta mitään. En edes ole nähnyt häntä 2,5 vuoteen mutta stalkkaan häntä instagramissa päivittäin. En vaan pysty unohtamaan häntä.
no ei tuo ole vielä mitään! itse olen ollut jo 4 vuotta ihastunut yhteen ja samaan mieheen. tämä on ollut molemmin puolista sentään... Nyt on lähtenyt hyvin pitkälle matkalle ja olen päättänyt odottaa häntä. Koska olen niin kusessa.
Jos on molemminpuolista miksette tee mitään? Molemmat tahoillaan suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Itse olen roikkunut eräässä miehessä nyt 2,5 vuotta. On tehnyt selväksi ettei halua musta mitään. En edes ole nähnyt häntä 2,5 vuoteen mutta stalkkaan häntä instagramissa päivittäin. En vaan pysty unohtamaan häntä.
no ei tuo ole vielä mitään! itse olen ollut jo 4 vuotta ihastunut yhteen ja samaan mieheen. tämä on ollut molemmin puolista sentään... Nyt on lähtenyt hyvin pitkälle matkalle ja olen päättänyt odottaa häntä. Koska olen niin kusessa.
tässä ketjussahan on kyse miten päästä yli ihastuksesta! sullahan on asiat hyvin ...
Ala urheilemaan. Kyllä sitä jaksaa, kun huomaa miten hyvä olo siitä tulee. Uinti, lenkkeily, salille, avantouinti, joogaan tai jotain. On mistä valita. Kun on itse hyvässä kunnossa ja syö hyvin, on myös hyvä olo. Sä laiminlyöt nyt itseäsi, ja yrität elää vaan sen ihastuksen kautta. Ei se toimi noin. Ja jos sulla ei ole hyvä olo itsessäsi, et myöskään vedä puoleesi ihmisiä, jotka saattaisivat tykätä susta. Nyt ryhdistäydy! Sä olet vastuussa sun omasta hyvästä olosta, ei kukaan muu. Ihastukset tulee ja menee. Jos roikut noin vahvasti jossain ihmisessä, se aistii sen ja se välttelee sua. Ihan tiedoksi vaan, tää on ihan peruskemiaa.