Meneekö teillä ikinä hermot työkavereihin?
Itseäni ottaa välillä niin hirveästi päähän työkaverit, jotka sähläävät jatkuvasti, esim. eivät pidä tavaroita järjestyksessä ja laita niitä oikeille paikoilleen, keskeyttävät jatkuvasti, vaikka muilla olisi jokin tärkeä asia, neuvottelu tai palaveri menossa tai pitävät omaa tapaansa tehdä asioita ainoana oikeana. Olen kuitenkin onnistunut hillitsemään itseni niin, etten ala räyhäämään heille, mutta pääni sisällä tällaiset tempaukset saavat näkemään punaista.
Kommentit (43)
Meni monestikin silloin, kun tein työtä työpaikalla. Sittemmin siirryin etätyöhön juuri siksi, että saisi tehdä työt rauhassa. Sopii hyvin minulle, tehokkuuteni on jopa noussut.
Vierailija kirjoitti:
Oli minullakin nuorempana tuollaista. Iän myötä olen kuitenkin oppinut ottamaan rennommin ja olemaan ärsyyntymättä joka asiasta. Ja tosiasia nyt vain on, että työelämässä vain on tultava erilaisten ihmisten kanssa toimeen, vaikkei kaikista pitäisikään. Vapaa-ajalla sen sijaan saa valita, keiden kanssa haluaa olla tekemisissä vai haluaako kenenkään.
Miksi vain minun pitäisi joustaa? Miksi työkaverit saavat jatkaa sitä linjaansa, ettei muiden mielipiteitä kuunnella, vaan oma tapa on ainoa ja ehdoton totuus?
Eeei, ei mene ikinä, enkä ole kuullut kenestäkään jolla menisi. Ihan outo ilmiö.
Viimeksi tänään. Olen töissä raksalla ja tällä hetkellä tajuton kiire, pomo ilmoitti tänään, että se ja se kerros pitää olla valmiina tänään. Oltais hyvin ehditty porukalla tehdä valmista, mut jälleen kerran n.tunti ennen työpäivän loppumista firman miehet kokoontuvat juorurinkiinsä ja jauhavat paskaa keskenään puolisen tuntia, kunnes lähtivät puoli tuntia etuajassa kotiin. "No eihän näillä nyt niin kiire oo, tehään maanantaina." Maanantaina tulee kalusteasentajat, joten meidän ihan oikeesti piti saada tietyt seinät valmiiksi. Lisäksi on niin iso työmaa, että sieltä laitetaan firmoja pihalle, jos ei saa hommia tehtyä. Itseäni vituttaa suunnattomasti, ettei jätkiä hetkauta ollenkaan jatkuuko meillä sopimus tuolla vai tuleeko lomautuksia. Minä haluan tehä töitä enkä jäädä lomautetuksi sen takia, et firman miehet lorvivat eivätkä ota varoituksia tosissaan. Yksinäni paahdoin sitten hommat valmiiksi vähän ylitöille, ettei firmalle tuu haukkuja maanantaina. En halua esiintyä marttyyrinä, suututtaa vaan suunnattomasti, että toisten lusmuilun takia itselläkään ei välttämättä jatkossa ole töitä, siksi jään mieluummin ylitöihin tekemään hommat valmiiksi mitä otan vastaan lomautuspaperit.
Vierailija kirjoitti:
Meni monestikin silloin, kun tein työtä työpaikalla. Sittemmin siirryin etätyöhön juuri siksi, että saisi tehdä työt rauhassa. Sopii hyvin minulle, tehokkuuteni on jopa noussut.
Tätä toivoisin itsekin, olisi työn puolesta täysin mahdollista mutta vanha ja vanhanaikainen työnantaja haluaa nähdä kaikki toimistolla päivittäin 8-16. Työteho nousisi kohisten, jos olisi työrauha eikä jatkuvia keskeytyksiä (turhaa jaarittelua).
Päivittäin heidän hitautensa. Olen tekstinkäsittelijä ja vaikka kuinka hidastelen, puran päivässä vähintään 60 potilas-sanelua. Työkaverini purkavat 20-30. Ennen purin itse 100-130 mutta lopetin tuollaisen työtahdin. Hulluhan mä olin sillä palkka on sama.
Vierailija kirjoitti:
Eeei, ei mene ikinä, enkä ole kuullut kenestäkään jolla menisi. Ihan outo ilmiö.
Sinulla taitaa olla kokemusta vain hyvistä työkavereista? Kuvittelepa tilanne, että muut eivät tee sovittuja asioita, keskeyttävät jatkuvasti milloin minkäkin pikkuasian takia, eivät laita tavaroita paikoilleen ym. Kyllä siinä väkisinkin nousee hieman verenpaine.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi tänään. Olen töissä raksalla ja tällä hetkellä tajuton kiire, pomo ilmoitti tänään, että se ja se kerros pitää olla valmiina tänään. Oltais hyvin ehditty porukalla tehdä valmista, mut jälleen kerran n.tunti ennen työpäivän loppumista firman miehet kokoontuvat juorurinkiinsä ja jauhavat paskaa keskenään puolisen tuntia, kunnes lähtivät puoli tuntia etuajassa kotiin. "No eihän näillä nyt niin kiire oo, tehään maanantaina." Maanantaina tulee kalusteasentajat, joten meidän ihan oikeesti piti saada tietyt seinät valmiiksi. Lisäksi on niin iso työmaa, että sieltä laitetaan firmoja pihalle, jos ei saa hommia tehtyä. Itseäni vituttaa suunnattomasti, ettei jätkiä hetkauta ollenkaan jatkuuko meillä sopimus tuolla vai tuleeko lomautuksia. Minä haluan tehä töitä enkä jäädä lomautetuksi sen takia, et firman miehet lorvivat eivätkä ota varoituksia tosissaan. Yksinäni paahdoin sitten hommat valmiiksi vähän ylitöille, ettei firmalle tuu haukkuja maanantaina. En halua esiintyä marttyyrinä, suututtaa vaan suunnattomasti, että toisten lusmuilun takia itselläkään ei välttämättä jatkossa ole töitä, siksi jään mieluummin ylitöihin tekemään hommat valmiiksi mitä otan vastaan lomautuspaperit.
Tuohan on aivan normaali käytäntö. Ei ole niin kiire, koska ei maailma tähän lopu. Rakennusprojekteissa menee aina yli. Jos nyt piti saada valmiiksi tänään siksi, että asentajat tulevat maanantaina, niin kerrotaan vain, että nyt tuli yllätyksiä eteen asioissa ja työ ei etene kuin ehkä viikon päästä tai jotain. Älä sinä koskaan vaan ryhdy yrittäjäksi, jolloin olet vastuussa duunista.
Seurasin pari vuotta sitten erään stadilaisen asuintalon putkiremonttia ja sen edistymistä. Oli kokemus.
Kukaan ei tiennyt mitään eikä osannut sanoa mistään mitään. Korkeintaan työnjohtaja sanoi että kyllä yritetään kovasti tehdä ja olla ajallaan, mutta kun tulee aina niitä yllätyksiä. Kuka ne yllätykset menee sitten tsekkaamaan asiakkaan puolelta? Kuka? Tavallista pulliaista voi kusta silmään niin paljon kuin viitsii, koska ei voi osoittaa, että hidastelu olisi tahallista.
Kun on ulkomaisia työntekijöitä, niin sehän vielä kruunaa bisneksen. Tiedätte minkä maalaisia tarkoitan. Kerran luulin yhtä suomalaiseksi, koska pelkästään suomalaisia kuulemma käytetään. Levitteli käsiään, oli pahoillaan, ei sanonut sanaakaan. Oli sen maalainen kuin oletinkin.
Ihan normaalin järjen käyttöä ei tarvita työmaalla. Tuon putkirempan yhteydessä uusittiin kylpyhuoneet kokonaan. Ensimmäistä kertaa kun menin hikisenä paikalle ja yritin ottaa suihkun - hanasta tuli vain kylmää vettä. Otin suihkun kylpyhuoneen lattialla sitten bideesuihkun kanssa. Ilmoitin asiasta. Eikä siinä mennyt kuin pari viikkoa kun mestat oli piikattu auki ja tehty uusiksi, koska jotkut putket olivat menneet ristiin tms. Ristiinhän ne metalliputket äkkiä menevät. Sekoittajassa ei ollut vikaa. Uudet maalaukset yms.
Näitä jos tehtiin useampi tai vastaavia niin kyllä saadaan urakka venymään ja maksamaan. En edes viitsi puhua lopputuloksesta tämän asunto-osakeyhtiön kohdalla ... edelleen käydään painia jostain väärin suunnitelluista ja tehdyistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi tänään. Olen töissä raksalla ja tällä hetkellä tajuton kiire, pomo ilmoitti tänään, että se ja se kerros pitää olla valmiina tänään. Oltais hyvin ehditty porukalla tehdä valmista, mut jälleen kerran n.tunti ennen työpäivän loppumista firman miehet kokoontuvat juorurinkiinsä ja jauhavat paskaa keskenään puolisen tuntia, kunnes lähtivät puoli tuntia etuajassa kotiin. "No eihän näillä nyt niin kiire oo, tehään maanantaina." Maanantaina tulee kalusteasentajat, joten meidän ihan oikeesti piti saada tietyt seinät valmiiksi. Lisäksi on niin iso työmaa, että sieltä laitetaan firmoja pihalle, jos ei saa hommia tehtyä. Itseäni vituttaa suunnattomasti, ettei jätkiä hetkauta ollenkaan jatkuuko meillä sopimus tuolla vai tuleeko lomautuksia. Minä haluan tehä töitä enkä jäädä lomautetuksi sen takia, et firman miehet lorvivat eivätkä ota varoituksia tosissaan. Yksinäni paahdoin sitten hommat valmiiksi vähän ylitöille, ettei firmalle tuu haukkuja maanantaina. En halua esiintyä marttyyrinä, suututtaa vaan suunnattomasti, että toisten lusmuilun takia itselläkään ei välttämättä jatkossa ole töitä, siksi jään mieluummin ylitöihin tekemään hommat valmiiksi mitä otan vastaan lomautuspaperit.
Ihania "miehiä". Pahimpia juoruilijoita ja kanoja on just miehet. Eivät varmaan kovin älykästä sakkia sun duunikaveris. Uskon että sulla on tatti otsassa ja hieman stressaa tollanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eeei, ei mene ikinä, enkä ole kuullut kenestäkään jolla menisi. Ihan outo ilmiö.
Sinulla taitaa olla kokemusta vain hyvistä työkavereista? Kuvittelepa tilanne, että muut eivät tee sovittuja asioita, keskeyttävät jatkuvasti milloin minkäkin pikkuasian takia, eivät laita tavaroita paikoilleen ym. Kyllä siinä väkisinkin nousee hieman verenpaine.
Toisilla on vaan olematon kyky tunnistaa sarkasmia. Sulla on tooosi mahtava =)
Meidän työpaikalle tilataan hedelmäkori, joka tuodaan joka maanantai. Noh mun työkaveri syo ne kaikki hedelmät viimeistään ma-iltapäivään mennessä!!! Se on siis tarkoitettu kaikille ja riittämään koko viikoksi. No tästä on lähtenyt oikea hedelmäsota! Piilottelen osan hedelmistä jääkaapin uumeniin, mutta tyokaveri loytää nekin välillä, aaargh!
Meillä on naisten ja miesten vessat erikseen, mutta tämä sama kaveri käy kakkosella vastakkaiselle sukupuolelle tarkoitetussa vessassa, että oma vessa pysyy puhtaana ja hajuttomana. Kaikki tämä kuulostaa enemmänkin isolle vitsille, mutta valitettavasti mun arkea!
Kyllä menee hermot! Teen töitä ihmisen kanssa, jolla on ilmiselvä alkava dementia. Mitään ei muista, aina kaikki tavarat hukassa ja tietokoneen ja puhelimen käyttö ei oikein suju.Ylemmät kaikki hänen kavereitaan, jotka eivät taatusti usko jos jotain sanoisin. Hoidan sitten asiat hänen puolestaan ja tukehdun kiukkuun.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä menee hermot! Teen töitä ihmisen kanssa, jolla on ilmiselvä alkava dementia. Mitään ei muista, aina kaikki tavarat hukassa ja tietokoneen ja puhelimen käyttö ei oikein suju.Ylemmät kaikki hänen kavereitaan, jotka eivät taatusti usko jos jotain sanoisin. Hoidan sitten asiat hänen puolestaan ja tukehdun kiukkuun.
Samaistun! Lisäksi eläkeikä ylitetty jo vuosia sitten, joten nyt aika olisi...
Harva se päivä. Osa työkavereista on todella kateellista porukkaa. Mitään hyvää ei voi kertoa tai kateus iskee. Jos kerrot taas ikäviä asioita, niin vahingonilo loistaa! Niin ja luottaa ei voi keneenkään, kun heti mennään kertomaan asiasi eteenpäin. Arvaatte varmaan, että on naisvaltainen työpaikka.
Hermojen menettäminen on ylellisyys, joka kuuluu vapaa-ajalle. Töissä ollaan työnantajan palveluksessa ja käyttäydytään asiallisesti, tuli mitä tuli.
Mä en aina jaksaisi näitä itseään toteuttamaan tulleita työkavereita, jotka haluavat koko ajan mielenkiintoisia töitä ja lisää vastuuta. Näyttöjä ja osaamista ei tietenkään tarvitse olla, kun halutaan ja vaaditaan tarpeeksi. Muutaman kerran olen yrittänyt rautalangasta vääntää, että täällä ollaan tekemässä sitä, mitä työnantaja tarvitsee tehtävän, vaikka se välillä olisikin vähän tylsää.
Oli minullakin nuorempana tuollaista. Iän myötä olen kuitenkin oppinut ottamaan rennommin ja olemaan ärsyyntymättä joka asiasta. Ja tosiasia nyt vain on, että työelämässä vain on tultava erilaisten ihmisten kanssa toimeen, vaikkei kaikista pitäisikään. Vapaa-ajalla sen sijaan saa valita, keiden kanssa haluaa olla tekemisissä vai haluaako kenenkään.