Nykyään raitis nainen ei kelpaa ..
En siis juo. Yhtään. Pariviikkoa sitten kiva mies kysyi ulos mutta kun puheeksi tuli alkoholi ja sanoin etten käytä, mies ei uskonnut. Huomasin että piti minua tiukkapipona.
En myöskään ole entinen alkoholisti joten se ei ole syynä juomattomuuteen. Tykkäisin kyllä käydä kuuntelemassa esim klubeilla musiikkia mutta.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa ihmisryhmissä on varmasti tiukkapipoja, mutta omalla kohdallani oon vaan huomannut, että alkoholi on jäänyt kokonaan pois, koska oon yksinkertaisesti niin onnellinen ja tyytyväinen elämääni ja tämänhetkisiin valintoihini.
Jos oikeesti asiat arjessa ja juhlassa on niin pirun hyvin, henkisesti ja fyysisesti niin ei halua yhtään turruttaa sitä omaa fiilistä. Mä käyn niin paljon mielummin kokemassa oikeesti mulle uusia juttuja kun juomassa baaridsa. Baarit ja klubit on aikoinaan koluttu, ja totuus on, että siellä ihmiset on lähes aina samanlaisia, samat jutut eri naamat.
Saatan joskus käydä ottamassa kesäterassilla pari lasia.kuohuvaa...mutta enpä tiedä. Tänä kesänä en käynyt, ei vaan millään tullut hetkeä, jolloin olisin halunnut olla mieli sumeana, tai pahimmillaan saada krapulan. Hiprakassa kikattelu onn kivaa, mutta vielä kivempaa on kikattaa tai nauraa ihan täysillä ihan selvin päin. Oikeesti, elämä on liian ihanaa :D! Ei mulla muuta.
Kiitos sinulle, kiteytit ajatukseni täysin. Olen monesti perustellut juomattomuuttani sillä, että minulla on jo valmiiksi niin kivaa, että miksi tahtoisin turruttaa fiilikseni! Ja luvannut avata siiderin heti, jos olo käy tylsäksi. Yleensä en ole joutunut avaamaan. :) Juon nykyisin ainoastaan silloin, kun ei kiinnostaisi tippaakaan olla jossakin paikassa tai porukassa ja siellä on jostakin syystä vähän pakko olla.
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä, kun itse olen tottunut edes joskus juomaan alkoholia, ja näin saamaan vähän erilaista näkökulmaa elämään, niin olisi se vähän tylsää, jos toinen ei voisi koskaan osallistua näihin tapahtumiin. Tiedän, että voihan toinen olla mukana, vaikka ei juo mitään, mutta ei se silti ole ihan sama asia. Eikä siis tarvitse vetää mitään hirveitä kännejä.
Tämä on muuten ihan hemmetin ikävää - sen juomattoman näkökulmasta.
Olen itse lopettanut alkoholin käytön (terveydelliset syyt + kännissä heiluminen ja aamuiset krapulamorkkikset alkoivat vain tuntua pidemmän päälle ahdistavilta), mutta kuljen mielelläni baareissa. Parhaimmille ystävilleni tämä ei kerta kaikkiaan ole ongelma: samalla tavalla tanssimme valomerkkiin asti ja pidämme hauskaa, eikä kukaan sen kummemmin kiinnitä huomiota toistensa juomisiin paitsi silloin, jos haluaa tarjota. Itse asiassa nykyään minulla on baareissa paljon mukavampaa, koska jaksan pidempään, ei tule mokailtua kännin piikkiin, eikä loppuillasta tai seuraavana aamuna ole kauhea olo. Iltani ovat myös edullisempia, koska voin kuskata itse itseni, eikä juomisiin pala rahaa.
Joillekin taas juomattomuuteni on aivan ylitsepääsemätön ongelma. Minulle on monet kerrat vihjattu, että kannattaisi ottaa ja joskus pitää rentoutua ja irrotella, ja rivien välistä saattaa helposti lukea, että minun kanssani nyt vain ei tule hyviä bileitä. Olen tullut johtopäätökseen, että ehkä roolini näissä tapauksissa on juoda lähinnä siksi, että joku saisi "synninpäästön" juoda itsensä kaatokänniin ja mokailla luottaen siihen, ettei ole ainut. Ja painosanalla: en ole mikään moraalipoliisi muiden juomisten suhteen. (Okei, turhista kännidraamoista en pidä, enkä siitä, että joku seurueessa juo itsensä niin holtittomaan kuntoon, että seuraava osoite on joko putka tai päivystys.)
Vierailija kirjoitti:
Jos te kerran olette niin erinomaisia, niin miksi te edes haluaisitte treffailla tai seurustella meidän alkoholia käyttävien kanssa? Eikö molemmat voita, kun pysytään kaltaistemme parissa?
No tuntuuhan se pahalta, jos löytää muuten upean ihmisen, jonka kanssa huumorintajut ja haaveet natsaa, mutta hän tykkää juoda itsensä aivan eri ihmiseksi ja usein. Tekee suorastaan pahaa katsoa, kun rakas ihminen on ikään kuin poissa paikalta ja hänen kehoaan ohjailee jokin aivan tuntematon, irvokas voima. Mutta kaikkea ei voi saada, se kai on hyväksyttävä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä en juo kailottajia. En itsekkään juo, mutta en tee siitä numeroa, voin hyvin lähteä ulos ja tilata vaikka kokiksen. Harvempi kyselee.
Onnea hei. Itselläni on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että joku tulee tekemään ihan minun puolestani juomattomuudestani numeron. Joskus olisi ihan siistiä saada juoda se kokiksensa ilman sitä, että jollekulle tämä kokis ilman kossua on suurikin spektaakkeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä, kun itse olen tottunut edes joskus juomaan alkoholia, ja näin saamaan vähän erilaista näkökulmaa elämään, niin olisi se vähän tylsää, jos toinen ei voisi koskaan osallistua näihin tapahtumiin. Tiedän, että voihan toinen olla mukana, vaikka ei juo mitään, mutta ei se silti ole ihan sama asia. Eikä siis tarvitse vetää mitään hirveitä kännejä.
Miksei se ole sama asia jos ei juo? Jos istuu ihan samalla tavalla baaripöydässä, juttelee, kuuntelee, tanssii, nauraa? Jos et tietäisi mitä sen lasissa on, niin et huomaisi mitään eroa.
En ole tuo, jolle vastasit. No, taidamme olla mieheni kanssa vähän poikkeustapauksia (vai olemmeko?) alkoholinkäytössä, sillä juomme lähes ainoastaan viiniä ja kuulumme viiniseuraan. Sekä seurassa, pienemmässä "maistoporukassamme" ja kahden kesken arvioimme viinejä, ja kun juomme yleensä sokkona, yritämme arvata rypälettä, maata jne. Kesäisin matkailemme Euroopan viinitiloilla. Jos meistä toinen yhtäkkiä keksisi, että enpäs juo enää tippaakaan, niin kyllä se vähän elämää muuttaisi :) Eli kyllä myös viini voi olla ihan kiva harrastus, joka yhdistää ihmisiä. Mutta kukin tietysti harrastaa mitä haluaa, enkä todellakaan pidä sinua minään kummajaisena. Alkoholijuomista en pidä esim. oluesta lainkaan, enkä ikimaailmassa hyppäisi moottoripyörän kyytiin eli kukaan nyt ei ole kaikesta kiinnostunut, eikä siinä ole mitään taivasteltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan samanlainen ongelma kuin tupakoiva ja tupakoimaton. Tapojen pitäisi olla jotakuinkin samoja, jottei tule puolin tai toisin sanomista. Tupakoiva nainen ei minulle kävisi. Täysraitis saattaisi käydä, kunhan ei puuttuisi omaan tavanomaiseen käyttööni. Nuttura kireällä oleva ei mitenkään sopisi. "Hän kysyi mitä joisin että tuo sitten tullessaan juomia." Tällaiseen voi vaikka vastata, että tuo ihan mitä itse haluat tai muuta ympäripyöreätä. Ei ehkä kannata aloittaa heti suoraan kertomalla olevansa absolutisti.
Miksi ihmeessä täytyy näytellä alkoholin käyttäjää jos ei juo? Oudoksi on maailma mennyt? Normaalia ryypätä
Ei tarvitse näytellä. Koko totuutta ei kuitenkaan kannata räväyttää silmille ennen kuin on edes iltaa viettämässä.
Oikeastiko absolutismi on negatiivinen asia jonka paljastumista pitää venyttää mahdollisimman pitkään ja kertoa mahdollisimman pehmeästi? Onko myös vaikka kasvissyönti tällainen asia jota ei pidä räväyttää toisen silmille ilman pohjustamista? Miksi nimenomaan absolutismia pitää hävetä ja piilotella? Mitä pahaa se aiheuttaa muille ihmisille tai sille treffikumppanille ettei juo alkoholia?
En minä muiden juomista kiellä ja olen ostanut esim lahjaksi shampanjaa ja viiniä. Mutta itse en juo. En myöskään kulje kaduilla tai kapakoissa kertomassa kuinka hauskaa minulla on selvin päin tai että minäpä en juo yhtään. Ne ystäväni jotka minut tuntee kutsuvat minut juhliin ja eivät edes tyrkytä viinaa tai kaljaa. Minua siis ei haittaa muiden juominen vaan oman juomattomuuden perustelu.
Olen myös hyvin avoin ja vilkas ihminen, en tarvitse ujouden tms takia alkoholia. Voin myös heittää aika raskastakin läppää ja irrotella melko kunnolla vaikken ole humalassa. Sanoisin ettei täysin vieras voi tietää minusta ravintolassa että olen selvinpäin.
Aloituksen tein koska minusta miehen suhtautuminen juomattomuuteeni oli niin jyrkkä. Olen aina kuvitellut ettei miehet erityisemmin pidä kännisistä naisista. Ap