Ensitreffit alttarilla Suomi 2017
Kommentit (9874)
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mielestäni Samuel viljeli juuri tuota leikkisää sarkasmia, mikä ei ole pahantahtoista.
Varmaan myös itseensäkin kohdistuvaa.
"Leikkisää sarkasmia" kutsutaan ironiaksi, ei sarkasmiksi. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäniminen oli se yksi hyvä asiantuntija, miespsykologi, joka antoi hyviä käytännön neuvoja tyyliin jokaista negatiivista huomautusta kohden toiselle täytyy sanoa viisi kehua? Miksi ne siitä hommautui eroon?
Mikael Saarinen. Ainoa asinatuntija, joka ei ole ärsyttänyt.
Mikael oli hyvä joo, paras asiantuntija jota on ollut. Kiianmaa oli kyllä aika hyvä myös.
Dunderi ihme sovinisti, teologit imeliä lässyttäjiä, naisissa lässyvikaa myös joskaan ei niin pahasti. Ykköskauden "floristi" lähinnä turha.
Ton Dunderin sovinismi kyllä nyppii pahasti. Se lienee ihan hänen tavaramerkkinsä psykologina, joten kokee tarpeelliseksi tunkea aihepiiriä joka väliin. Harmittaa parien puolesta, kun kuvausaikaa on varmasti todella rajallisesti kunkin kohdalla ja sen voisi käyttää niin paljon tärkeämpiinkin asioihin.
Samaa mieltä siitä että Mikael Saarinen oli aidosti hyvä asiantuntijaroolissa. Kiianmaakin oli Thunderia parempi. Tanskanen on mielestäni parempi kuin Kallio, jonka lässynlää ei oikein inspiroinut tyylillisesti, vaikka sisältöä jutuissa toisinaan olikin. Lepojärvi vaikuttaa aika tyhjäpäiseltä, vaikka kuinka tutkija onkin olevinaan.
Nämä kaikki ovat kuitenkin kirkkaasti parempia kuin Jenkkiversion asiantuntijat.. Katselin juuri toista tuotantokautta ja huh huh sentään! En ihmettele yhtään, että Suomi-versiossa on onnistuttu saamaan aikaan kestäviä suhteita kun taas Jenkeissä on tullut lähinnä epäonnistumisia.
Vierailija kirjoitti:
Aika pahaksi on maailma mennyt jos Johannan kaltaisella naisella on "liikaa" ylipainoa. Ja hän on joillekin "mahdoton" seurustelukumppani sen johdosta.
Ymmärrän sairaalloisen ylipainon ongelmat, mutta tuostahan ei nyt ole kyse.
Vaatteita hänelle uskoakseni kaupasta löytyy ja muutenkin on ulkoisesti naisellinen ja viehättävä.
Liikunnaliisuus sinällään ei ole paha juttu, mutta eivät kaikki ihmiset vaan ole sentyyppisiä, että nauttisivat punttisalilla tms. rehkimisestä ja tykkäävät myös joskus herkutella.
Elämä on kuitenkin lyhyt, siitä kannattaa nauttia eikä liikaa kiusata itseään.
Liian tiukat kriteerit estävät sen, että sen toisen ihmisen luonne ja esim. avarakatseisuus asioissa jäävät taka-alalle.
Usein kovin tiukasti rajoista ja kiloista kiinnipitävät ihmiset ovat myös muissa asioissa perfektionisteja ja vaativat myös itseltään liikaa. Siis ovat itseään kohtaan liian kriittisiä myös.
Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä ja kamalaahan olisi jos olisimme kaikki kuin samasta muotista valettuja, niin ulkonäöltämme kuin luonteeltammekin.
Sille nyt ei vain voi mitään, että ulkonäkö on parinvalinnassa yksi kriteeri. Siksi siitä pitäisi saada myös puhua.
Siitä pitäisi saada puhua myös siksi, että maailmaan mahtuu paitsi ulkonäöltään erilaisia ihmisiä, myös erilaisista ulkonäöistä pitäviä ihmisiä. Ei se niin mene, että ihmiset voitaisiin asettaa jollekin absoluuttiselle tasoasteikolle ulkonäön mukaan, vaikka muutama tässäkin keskustelussa on sitä yrittänyt. Kaikki ulkonäöstä puhuminen ei myöskään ole pyrkimystä asettaa ihmisiä jollekin absoluuttiseksi väitetylle tasoasteikolle. Ei, vaan ulkonäöstä puhumalla voi juuri tuoda omia erilaisia mieltymyksiään esiin. Tämän ketjun keskustelussa kaikki sarjan sinkut ovat saaneet osakseen sekä kehua että arvostelua ulkonäöstään - ja hyvä niin. Osoittaa, että makuja on monia, ja on erittäin terveellistä tuoda esiin juuri sitä että makuja on monia. Siksi en ymmärrä, miksi ulkonäöstä keskustelua pitäisi rajoittaa.
Myönnän että mahdollisen kumppanin ulkonäöllä on minulle väliä. Olen yrittänyt seurustella minun silmissäni vastenmielisen näköisen ihmisen kanssa, mutta pidemmän päälle se ei toiminut. Kivanluonteinen tyyppi juu, mutta kun kroppa ei herätä halua koskettaa niin ei se vain pidemmän päälle toimi. Pakko jättää juttu kaveriasteelle. En itsekään halua, että minun kanssani haluaisi seurustella tyyppi, joka pitää minua fyysisesti luotaantyöntävänä. En varmasti ole kaikkien mielestä hyvännäköinen, mutta sehän riittää, jos on joku jolle ulkonäköni kelpaa.
Toisaalta ei se ulkonäkö tietenkään ainoa asia ole, joka ratkaisee. Vaikka olisi ulkoisesti kuinka upea pakkaus tahansa mutta nyreä koppava tyhjäpää, niin eipä siinä halut herää.
Täydellinen ei tarvitse olla, mutta jotta rupeaisin seurustelemaan saati vakavampaan suhteeseen, niin totta kai sekä ulkonäön, luonteen että elämäntavan pitäisi täyttää jotkin minimivaatimukset. (Minulle on lisäksi tärkeää mahdollisen kumppanin ääni ja se, millä tapaa hän koskettaa - ei saa olla liian levotonta tai rajua.) - Mitään tarkkaa check-listaa näistä minimivaatimuksista minulla kuitenkaan ei ole esittää; sen sitten näkee tositilanteessa miten natsaa.
Mitä Johannaan tulee, niin minua ei häiritsisi ylipaino sinänsä (olen seurustellut ylipainoisten naisten kanssa), vaan sen yläpainotteinen jakautuminen, mitä etenkin morsiuspuku vielä korosti. Mutta sehän on vain minun mielipiteeni, eikä Johanna ole minun kanssani naimisiin menossa. Riittää jos hänelle löytyy yksi ihminen jota asia ei haittaa tai jonka mielestä se on jopa miellyttävää. Ja uskon että sellainen on olemassa. En tiedä onko Markus, mutta jollei niin joku muu sitten.
ghfgh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkennan nyt, että ensitreffeillä tarkoitin esimerkiksi jos mies on ensimmäistä kertaa naisen asunnolla kylässä, sanamuoto oli hiukan väärä.
En minä tykkäisi, että mies menisi jääkaapille ja ottaisi tölkin ja joisi siitä.Sitten eri juttu kun on tunnettu pitempään, mutta ei se silloinkaan mitenkään mukavaa olisi.
Vaikka kuinka sinkkuna ja yksin tekisi mitä niin en deittiohjelmaan menisi niitä kaikkia juttuja esittelemään. Ei ainakaan jos haluaisi tehdä hyvän vaikutuksen, ja sitähän tässä ensitreffit alttarilla kai ainakin alussa halutaan tehdä, niin katsojiin kuin siihen tuntemattomaan siippaankinNiin, nyt ei oltukaan missään naisen asunnolla, vaan ihan miehen omassa kodissa ja purkkia ei ollu tarkoitus jakaa kenenkään kanssa. Onko niin, että ihmiset eivät enää muista minkälaista on olla sinkku? Ei silloin kannata mitään lasia liata joka kerta kun vähän janottaa.
Näin.
Tosin pitäisin mahdollisena, että kohtaus oli lavastettu. Markus jossakin alkuhaastattelussa leikkisästi kuvannut omaa poikamies-elämäntyyliä, kertonut että maidotkin hörppii suoraan purkista, ja sitten on haluttu saada katsojien nähtäväksi tällainen kohtaus ihan vain jotta syntyy hieman draaman odotusta. Tarkoituksella haluttu rakentaa poikamiesboksi vs. huoliteltu sinkkunaisen koti -vastakkainasettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pahaksi on maailma mennyt jos Johannan kaltaisella naisella on "liikaa" ylipainoa. Ja hän on joillekin "mahdoton" seurustelukumppani sen johdosta.
No sori jos en pysty viehättymään naisesta, joka painaa selvästi enemmän kuin minä.
Vastaavasti olen ollut huomaavinani, että joillekin naisille on kynnyskysymys, että miehen pitää olla heitä pidempi.
Sinä et sitten varmaan menisi tuohon ohjelmaan, jos sinulle naisen paino on hyvin tärkeä asia. Koska nehän saattaisi tietämättäsi naittaa sinun läskin naisen kanssa.
Kyllä nämä asiantuntijat ainakin aikaisemmilla kausilla ovat pyrkineet myös osallistujien ulkonäkökriteerejä ottamaan huomioon. Tuskin mitään totaalisia turn offeja toisilleen paritetaan. Tämä tietysti edellyttää, että osallistujat rehellisesti ovat kertoneet, mikä vain ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johannalla on paketti kasassa, mutta asiantuntijoitten mielestä hän ei ansaitse hyvää miestä, koska on ylipainoinen.
Tässä ohjelmassa on läsnä jotenkin todella kankea ja perinteinen ja jopa sovinistinen ajatusmaailma, jossa sukupuoliroolit on olemassa, nainen miestä nuorempi ja odote lapsista, omakotitalosta ja empaattisesta kodinhengettärestä. Myös pelkästään heteroita eikä lapsia kellään aiemmista liitoista. Asiantuntijat vois laittaa vaihtoon ens kaudelle.
No ehkäpä tässä on hieman ajateltu sitä lasten parasta! Ei todellakaan Ok vetää lapsia tuollaiseen pyöritykseen mukaan. Mieti vähän.
Ja varmaan psykologit luottavat pitkälti tutkimustietoon ja tilastoihin. Vaikka kuinka tekis mieli inttää et miehiä viehättää kalju, itseään kymmenen vuotta vanhempi tonnikeiju, koska se on modernia, niin veikkaanpa kuitenkin et valkkaisivat sen perinteisemmän (myös ulkonäöltään) kotihengettären.
Mietin ja en näe ongelmaa. Ei kukaan ole ehdottanutkaan lasta minkäänlaiseen pyöritykseen.
Parinvalinta on pikkasen monimutkaisempaa ettei sitä aidosti minnekään tilastoihin saa. Myös ihminen on niin epävarma tutkimuskohde, koska muuttuu, ikääntyy ja sairastelee. Ulkonäkö on katoavaista ja kiinnostuksen kohteet vaihtelee ja muokkautuu, ettei teoriasi aukoton ole.
Kyse on monimuotoisuudesta, joka kuvaa paremmin nyky-yhteiskuntaa.
Lapsi joutuuu tuossa pakosti pyöritykseen, miten sitä on vaikea tajuta? Toivottavasti olet lapseton itse.
Ja kerro toki kuinka sinä parit muodostaisit. :) Olen samaa mieltä siitä, että se on monimuotoista luonnollisissa olosuhteissa, mutta kyseessä on nyt tietty formaatti, jossa ulkopuoliset valitsevat parin tiettyjen olemassaolevien tietojen perusteella. Parinvalintaa on toki pyritty tekemään ensisijaisesti etsijöiden omien toiveiden perusteella. Jos naiset ei esim. halua haisevaa juoppolallia, sellaista ei ohjelmassa nähdä vaikka sua harmittaisi kuinka et ihmiset edustaa tiettyä muottia... Samoin menetellään miesten toiveiden kanssa.
Kerro toki miten sinä tekisit? Kuinka ottaisit sairastelut ym noissa olosuhteissa huomioon?
Veikkaan, että kirjoittaja on vähän vanhempaa ja matalasti koulutettua sorttia. Juoppolalli -sanaa ei edes käytä enää kukaan ja juoppous on nykypäivänä hyvin vierasta koulutetulle aikuisväestölle eli kohderyhmälle. Ehkä sinulle sopiva formaatti olisi jokin vähemmän haasteellinen ja jostain vuosikymmenten takaa.
No ei vois taas enempää veikkaus pieleen mennä, mut kaipa tuo sulle jotain tyydytystä toi spekuloida tuollaista. Eikä minulla ole tapana tuntea ylemmyyttä vanhempaa sukupolvea tai itseäni kouluttamattompia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin mielestäni Samuel viljeli juuri tuota leikkisää sarkasmia, mikä ei ole pahantahtoista.
Varmaan myös itseensäkin kohdistuvaa.
"Leikkisää sarkasmia" kutsutaan ironiaksi, ei sarkasmiksi. Ohis
No höpöhöpö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pahaksi on maailma mennyt jos Johannan kaltaisella naisella on "liikaa" ylipainoa. Ja hän on joillekin "mahdoton" seurustelukumppani sen johdosta.
No sori jos en pysty viehättymään naisesta, joka painaa selvästi enemmän kuin minä.
Vastaavasti olen ollut huomaavinani, että joillekin naisille on kynnyskysymys, että miehen pitää olla heitä pidempi.
Sinä et sitten varmaan menisi tuohon ohjelmaan, jos sinulle naisen paino on hyvin tärkeä asia. Koska nehän saattaisi tietämättäsi naittaa sinun läskin naisen kanssa.
Kyllä ne selvittää osallistujien ulkonäkömieltymykset pisteyttämissysteemin avulla. Tämä on tullut useasti ilmi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johannalla on paketti kasassa, mutta asiantuntijoitten mielestä hän ei ansaitse hyvää miestä, koska on ylipainoinen.
Tässä ohjelmassa on läsnä jotenkin todella kankea ja perinteinen ja jopa sovinistinen ajatusmaailma, jossa sukupuoliroolit on olemassa, nainen miestä nuorempi ja odote lapsista, omakotitalosta ja empaattisesta kodinhengettärestä. Myös pelkästään heteroita eikä lapsia kellään aiemmista liitoista. Asiantuntijat vois laittaa vaihtoon ens kaudelle.
Olen ymmärtänyt, että lapsettomuus on vaatimuksena mukaan pääsylle. Vai riittikö, että lapset ovat aikuisia? En ole ihan varma. Mutta ajatuksena kai se, että omalla elämällään saa leikkiä mutta ei muiden ja siksi parit ovat lapsettomia.
Ei kai lapsia tarvitse ruutuun asti tuoda. Olihan sillä unelmien sinkkumiehelläkin lapsi ja hyvin pysyi anonyyminä.
Juu, pysyi ehkä sulta ja multa anonyyminä. Mut kaikki naapurit, koulut, päiväkodit, kaveripiirit, harrastustoiminta, lähikaupan kassa, ym on aika laajalti se arkipäiväinen elinympäristö tiennyt kuitenkin. En usko et lapset kaipaa sellaista huomiota. Itse en näin aikuisenakaan haluais kuulla mitä mun vanhempi toilailee TV:ssä
Tolla logiikalla vois ihmetellä myös, miten ihmeessä kukaan selviää julkisuudessa olevan (poliitikko, yrittäjä, muusikko, näyttelijä jne.) vanhemman lapsena.
No he ovat tottuneet pyöritykseen ja kykenevät käsittelemään sitä eri tavalla. Varsinkin kun usein ympärillä on samankaltaista porukkaa. Myös syy on hiukan järkevämpi olla siellä "julkisuudessa" useimmiten, joten sekään ei aiheuta samanlaista kohua ku joku peräkylän Pirkko menee yhtäkkiä telkassa naimisiin. Ihme et joutuu näitä asioita selvittämään. Onhan tuo nyt jätti-iso muutos kaiken kaikkiaan pienen ihmisen elämään, jolla voi olla vielä suht järkevä kuva avioliitosta itsellään.
Höpönpöpö, että ovat tottuneet ja lapsi pystyisi käsittelemään. Miten luulet vaikka yrittäjäperheen lapsen suhtautuvan perheeseen kohdistuneisiin tappouhkauksiin tai muusikon lapsen suhtautuvan puhelinhäiriköintiin kotona, ihan tottuneitahan ne niihin on, eikun. Kyllä poliitikkojen, muusikkojen, näyttelijöiden, urheilujoiden etc elämät ihan yhtälailla mediassa revitään eikä menestys ikinä ole tasaista eli monesti nopea pyöritys tulee yllätyksenä. Eikä noista pahimmista voi edes puhua kenellekään, koska turvallisuus on otettava huomioon. Yleensä myös tavallisia ihmisiä lähipiirissä eivätkä ymmärrä julkisen ammatin varjopuolia, kuten ei selvästi kirjoittajakaan.
Kuinka yleistä tuollaiset häiriköinnit ja tappouhkaukset sitten on? Luulen ettei Suomessa kovin yleisiä... Ei se varmaan lapsille helppoa ole, mut enpä minä sille mitään voi että myös viihdealan ihmiset ja poliitikot haluavat hankkia lapsia. En silti sillä perusteella menis altistamaan omaa jälkikasvua tuollaiseen. "Ku kyllähän muutkin"
Jotenkin ei vaikuta lupaavalta tämä kausi. Veikkaan, että Aliisan makuun Esa on sittenkin liian maalaisjuntti. Petrin ja Marin välille ei synny minkäänlaista kemiaa. Petri ilmeisesti ei ole onnistunut sitä luomaan oikein muidenkaan naisten kanssa, mikäli tässä ketjussa todistettuun on luottaminen. Parhaat onnistumisen edellytykset näen yllättäen Johannan ja Markuksen välillä, mikäli kumpikin on valmis joustamaan ja oppimaan toiselta. Mitenkään taattua sekään ei ole. En ihmettelisi, vaikka kauden lopuksi kukaan ei jatkaisi liittoaan. Voivat kyllä saada katsojilta tarjouksia...
Käsikirjoittajat vievät minua kuin litran mittaa. Otin ihan todesta Markuksen tölkinsuustajuonnit ja pesemättömät astiat lojumassa. Lavastettu kohtaus, lavastetut tiskit. Hääklipissä Johanna ja Markus näyttivät kivalta parilta. Liikuntaa harrastava Markus raamikkaana sulhasena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäniminen oli se yksi hyvä asiantuntija, miespsykologi, joka antoi hyviä käytännön neuvoja tyyliin jokaista negatiivista huomautusta kohden toiselle täytyy sanoa viisi kehua? Miksi ne siitä hommautui eroon?
Mikael Saarinen. Ainoa asinatuntija, joka ei ole ärsyttänyt.
Ehkä se vika ei ole toisissa vaan sinussa itsessäsi. Miksi ärsyynnyt kaikista? :D
We want Mikael Saarinen! Dunderin tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pahaksi on maailma mennyt jos Johannan kaltaisella naisella on "liikaa" ylipainoa. Ja hän on joillekin "mahdoton" seurustelukumppani sen johdosta.
Ymmärrän sairaalloisen ylipainon ongelmat, mutta tuostahan ei nyt ole kyse.
Vaatteita hänelle uskoakseni kaupasta löytyy ja muutenkin on ulkoisesti naisellinen ja viehättävä.
Liikunnaliisuus sinällään ei ole paha juttu, mutta eivät kaikki ihmiset vaan ole sentyyppisiä, että nauttisivat punttisalilla tms. rehkimisestä ja tykkäävät myös joskus herkutella.
Elämä on kuitenkin lyhyt, siitä kannattaa nauttia eikä liikaa kiusata itseään.
Liian tiukat kriteerit estävät sen, että sen toisen ihmisen luonne ja esim. avarakatseisuus asioissa jäävät taka-alalle.
Usein kovin tiukasti rajoista ja kiloista kiinnipitävät ihmiset ovat myös muissa asioissa perfektionisteja ja vaativat myös itseltään liikaa. Siis ovat itseään kohtaan liian kriittisiä myös.
Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä ja kamalaahan olisi jos olisimme kaikki kuin samasta muotista valettuja, niin ulkonäöltämme kuin luonteeltammekin.
Sille nyt ei vain voi mitään, että ulkonäkö on parinvalinnassa yksi kriteeri. Siksi siitä pitäisi saada myös puhua.
Siitä pitäisi saada puhua myös siksi, että maailmaan mahtuu paitsi ulkonäöltään erilaisia ihmisiä, myös erilaisista ulkonäöistä pitäviä ihmisiä. Ei se niin mene, että ihmiset voitaisiin asettaa jollekin absoluuttiselle tasoasteikolle ulkonäön mukaan, vaikka muutama tässäkin keskustelussa on sitä yrittänyt. Kaikki ulkonäöstä puhuminen ei myöskään ole pyrkimystä asettaa ihmisiä jollekin absoluuttiseksi väitetylle tasoasteikolle. Ei, vaan ulkonäöstä puhumalla voi juuri tuoda omia erilaisia mieltymyksiään esiin. Tämän ketjun keskustelussa kaikki sarjan sinkut ovat saaneet osakseen sekä kehua että arvostelua ulkonäöstään - ja hyvä niin. Osoittaa, että makuja on monia, ja on erittäin terveellistä tuoda esiin juuri sitä että makuja on monia. Siksi en ymmärrä, miksi ulkonäöstä keskustelua pitäisi rajoittaa.
Myönnän että mahdollisen kumppanin ulkonäöllä on minulle väliä. Olen yrittänyt seurustella minun silmissäni vastenmielisen näköisen ihmisen kanssa, mutta pidemmän päälle se ei toiminut. Kivanluonteinen tyyppi juu, mutta kun kroppa ei herätä halua koskettaa niin ei se vain pidemmän päälle toimi. Pakko jättää juttu kaveriasteelle. En itsekään halua, että minun kanssani haluaisi seurustella tyyppi, joka pitää minua fyysisesti luotaantyöntävänä. En varmasti ole kaikkien mielestä hyvännäköinen, mutta sehän riittää, jos on joku jolle ulkonäköni kelpaa.
Toisaalta ei se ulkonäkö tietenkään ainoa asia ole, joka ratkaisee. Vaikka olisi ulkoisesti kuinka upea pakkaus tahansa mutta nyreä koppava tyhjäpää, niin eipä siinä halut herää.
Täydellinen ei tarvitse olla, mutta jotta rupeaisin seurustelemaan saati vakavampaan suhteeseen, niin totta kai sekä ulkonäön, luonteen että elämäntavan pitäisi täyttää jotkin minimivaatimukset. (Minulle on lisäksi tärkeää mahdollisen kumppanin ääni ja se, millä tapaa hän koskettaa - ei saa olla liian levotonta tai rajua.) - Mitään tarkkaa check-listaa näistä minimivaatimuksista minulla kuitenkaan ei ole esittää; sen sitten näkee tositilanteessa miten natsaa.
Mitä Johannaan tulee, niin minua ei häiritsisi ylipaino sinänsä (olen seurustellut ylipainoisten naisten kanssa), vaan sen yläpainotteinen jakautuminen, mitä etenkin morsiuspuku vielä korosti. Mutta sehän on vain minun mielipiteeni, eikä Johanna ole minun kanssani naimisiin menossa. Riittää jos hänelle löytyy yksi ihminen jota asia ei haittaa tai jonka mielestä se on jopa miellyttävää. Ja uskon että sellainen on olemassa. En tiedä onko Markus, mutta jollei niin joku muu sitten.
Eikös täällä ole kritisoitu epäasiallista kommentointia ulkonäön suhteen? Asiat kun voi sanoa niin monella tavalla. Ketään ei ole pakko kutsua "puistattavan näköiseksi", kun voisi sanoa vaikka: "ei ole minun tyyppiäni".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johannalla on paketti kasassa, mutta asiantuntijoitten mielestä hän ei ansaitse hyvää miestä, koska on ylipainoinen.
Tässä ohjelmassa on läsnä jotenkin todella kankea ja perinteinen ja jopa sovinistinen ajatusmaailma, jossa sukupuoliroolit on olemassa, nainen miestä nuorempi ja odote lapsista, omakotitalosta ja empaattisesta kodinhengettärestä. Myös pelkästään heteroita eikä lapsia kellään aiemmista liitoista. Asiantuntijat vois laittaa vaihtoon ens kaudelle.
No ehkäpä tässä on hieman ajateltu sitä lasten parasta! Ei todellakaan Ok vetää lapsia tuollaiseen pyöritykseen mukaan. Mieti vähän.
Ja varmaan psykologit luottavat pitkälti tutkimustietoon ja tilastoihin. Vaikka kuinka tekis mieli inttää et miehiä viehättää kalju, itseään kymmenen vuotta vanhempi tonnikeiju, koska se on modernia, niin veikkaanpa kuitenkin et valkkaisivat sen perinteisemmän (myös ulkonäöltään) kotihengettären.
Mietin ja en näe ongelmaa. Ei kukaan ole ehdottanutkaan lasta minkäänlaiseen pyöritykseen.
Parinvalinta on pikkasen monimutkaisempaa ettei sitä aidosti minnekään tilastoihin saa. Myös ihminen on niin epävarma tutkimuskohde, koska muuttuu, ikääntyy ja sairastelee. Ulkonäkö on katoavaista ja kiinnostuksen kohteet vaihtelee ja muokkautuu, ettei teoriasi aukoton ole.
Kyse on monimuotoisuudesta, joka kuvaa paremmin nyky-yhteiskuntaa.
Ohjelmassahan ei rankata ihmisiä, vaan etsitään sopivia matcheja. Mistä tiedät, vaikka muutama homoseksuaali olisi hakenut ohjelmaan, tehty testit, ja todettu, että homohakijoiden joukosta ei löytynyt kenellekään sopivaa puolisoehdokasta? Yhteiskunnan monimuotoisuuden nimissäkö pitäisi sitten laittaa epäsopivat parit naimisiin?
Luin parien kirjeet toisilleen, https://www.mtv.fi/lifestyle/ohjelmat/ensitreffit-alttarilla/uutiset/ar….
Aliisa kirjoittaa rossfit-Esalleen näin: Älä ressaa liikaa. Ehkä parilla voi sittenkin synkata? Kummankin paperissa on myös samannäköistä sotkua.
Marin käsialasta en saa selvää. "Se on kuitenkin kaikesta jännittävyydestään huolimatta mahtava ja ainutlaatuinen juttu mitä hana pääsee kokemaan elämänsä aikana." Mikä hana?
Vierailija kirjoitti:
Marin käsialasta en saa selvää. "Se on kuitenkin kaikesta jännittävyydestään huolimatta mahtava ja ainutlaatuinen juttu mitä hana pääsee kokemaan elämänsä aikana." Mikä hana?
Olisko harva?
Vierailija kirjoitti:
Luin parien kirjeet toisilleen, https://www.mtv.fi/lifestyle/ohjelmat/ensitreffit-alttarilla/uutiset/ar….
Aliisa kirjoittaa rossfit-Esalleen näin: Älä ressaa liikaa. Ehkä parilla voi sittenkin synkata? Kummankin paperissa on myös samannäköistä sotkua.
Marin käsialasta en saa selvää. "Se on kuitenkin kaikesta jännittävyydestään huolimatta mahtava ja ainutlaatuinen juttu mitä hana pääsee kokemaan elämänsä aikana." Mikä hana?
"harva"
Rossfit-Esa! Hah.
On muuten aika huikeeta,miten moni tässä Suomen versiossa on pysynyt naimisissa!Katsoin mm.Englannin vastaavan ohjelman koko kauden,ja heistä ei kukaan(yht.4paria/kausi)ole yhdessä.
Luulisi että noin isossa maassa olisi "pätevämpää" sakkia asiantuntijoissa.Pätäkkääkin käytetään rutkasti enemmän kuin täällä.
Ehkä pienessä maassa on sittenkin puolensa.Pienemmästä määrästä hakijoita helpompi poimia mätsit?!
Mutta maaseudun jahtiäijällekin se koira voi olla miehen paras ystävä ja sieluntoveri, ainoa jolle kerrotaan ne syvimmät murheet. Vaikka se eläisi aitauksessa. Ja jos uusi vaimoke sanoo, että tuo koira tai minä, valitse, niin maaseudun jahtiäijä valitsee sen koiransa (sieluntoverinsa) eikä sitä naista.