Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Ensitreffit alttarilla Suomi 2017
Kommentit (9874)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo naiset tuntuvat asuntojen perusteella olevan varsin köyhiä. Autoakaan taida olla kenelläkään. Luulisi noista lähtökohdista tulevan edes yrittävän olla mukava ja huolehtivainen.
En tiedä, omistaako Mari omaa asuntoaan vai onko siinä vuokralla. Mutta asunnon arvo on suurempi kuin Esan Pieksämäen-kodin. Helsingin kantakaupungissa on oikeasti kallista.
Mitä miehiin tulee, niin ei se Markuskaan kovin hulppeassa kämpässä näytä asustavan.Markus onkin todella mukava, ja ymmärtäväinen tyyppi. Ei naiset toki rutiköyhiä ole, mutta sellaisia perustuloisia korkeintaan.
No niin, mutta tuossa alkuperäisessä kommentissa todettiinkin naisten olevan asuntojen perusteella "varsin köyhiä".
Mielestäni perustuloisen ja "varsin köyhän" välillä on aikamoinen ero.
Köyhällä tai edes keskituloisella ei ole velvollisuutta olla sen mukavampi, ymmärtäväisempi tai huolehtivaisempi kuin hyvätuloisella ihmisellä. Varallisuus ei määritä luonnetta, eikä rahakkuus todellakaan oikeuta huonoa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä tämä tämänvuotinen kausi oikein on vai taasko kikkaillaan vaan näyttämällä nihkeitä tapahtumia parien välillä? Mietin nyt esim. tuota Aliisan kaupassa kitinää tai mitä tahansa kinaa aiheuttanutta asiaa. Toimiiko ihmiset oikeasti elävässä elämässä suhteen alkumetreilläkin näin, valittavat ja huomauttelevat aivan ihmeellisistä pikkuasioista? Ei ole ihme, ettei kumppania ota löytyäkseen...
Muistan, kun erityisesti ensimmäinen puoli vuotta-vuosi seurustelun alussa mieheni kanssa olin vaan niin palavan ihastunut ja rakastunut, että kaikki, mitä toinen teki, oli ainoastaan pöyristyttävän ihanaa ja upeaa :D Kyllä sieltä niitä ei niin ihastuttaviakin tapoja tai piirteitä pikkuhiljaa tuli ja on tullut vuosien aikana esille, mutta ei kyllä vieläkään puolin eikä toisin nipoteta ja nalkuteta jostain tyyliin sipulipussista. Lisäksi tuo, ettei jousteta yhtään missään, on karmivaa. No, ehkä se kertoo vain siitä, että henkilöt ovat vääriä toisilleen ja jonkun oikeamman tyypin kanssa kenties osaisivat yrittää tehdä sille toiselle hyvää ja suhtautua tähän kunnioittavasti.
Ohjelman pointti on se, että tässä ei suhdetta muodosteta ihastumisen ja rakastumisen pohjalta, vaan siihen verrattuna käänteisesti. Siksi on tavallaan luonnollista, että alussa takkuaa ja törmäyksiä syntyy, kun ei vielä tunneta ja tiedetä, millainen toinen osapuoli on ja miten mihinkin asiaan reagoi.
Alkukankeutta, nipotusta, nalkutusta oli sillä yhdelläkin takavuosien parilla, joka kuitenkin hankkiutui raskaaksi jo kuvausten aikana ja rakastuivat sitten kovinkin toisiinsa.
Tiedän ohjelman pointin, mutta yhtä lailla he ovat tutustumisen alussa, vaikka teknisesti naimisissa ovatkin. Siinä mielessä aika pikkumaista käytöstä, kun olisi erityisen tärkeää pitää mieli avoimena, olla joustava ja armollinen toiselle. Niin sitten tiuskitaan jostain kananmunien hinnasta?
Minä en kyllä jaksaisi tuota Petriä hetkeäkään. Jollakin tavalla ärsyttävä olemus. Vaikea selittää mutta jotenkin löysän oloinen, eikä esim. ruoka-asiassa tule yhtään vastaan. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Klaapa kirjoitti:
Tää on varmaan sanottu tuhansia kertoja aiemminkin näissä ketjuissa, mutta voi vitsi kuinka mä haluaisin nähdä sellaisen version tästä ohjelmasta jossa EI ole ihan normaaleja, nuoria, työssäkäyviä, täyspäisiä ja kelvollisen näköisiä ihmisiä mukana. Nää ihmiset eivät tarvitse minkäänlaista apua, eivätkä he voi heittäytyä tähän sillä tavalla kuin pitäisi, koska joku toinen, Se Oikea, voi odottaakin ihan kulman takana samaan aikaan kun tv-yhtiö pakottaa heti arkeen tuntemattoman, oudon, vääränlaisen ihmisen kanssa.
Haluaisin nähdä asiantuntijoiden järjestävän mahdollisuuden onneen sellaisille ihmisille, joille elämä ei ole helppoa ja kaikki paras vielä edessä. 50-60-vuotiaat, jotka ovat jääneet leskeksi, pettyneet pahasti alkoholisoituneeseen ex-aviokumppaniin tai muuten menettäneet rakkauden ja uskon siihen. Ihmiset, joilla on suuria vaikeuksia löytää kumppania jostain syystä, esim. sosiaaliset estot ja ujous, nollatason itseluottamus tai vaikka fyysinen vamma. Ihmiset, jotka kuuluvat toisilleen, mutta eivät ikimaailmassa löytäisi toisiaan ilman asiantuntijoiden apua ja koko Suomen kansan tukea. Esim. ujo asperger-poika, joka ymmärretään koko ajan väärin, ja pyörätuolissa istuva tyttö, jolle kaikki puhuvat kuin lapselle. Heillä voi olla aivan samanlaiset harrastukset, elämänarvot, toiveet ja haaveet, ja toinen olisi toiselle parasta mitä elämä voisi antaa.
Sellaisen ohjelman ääressä minä kyynelehtisin. Ihmisiä, jotka oikeasti olisivat valmiita antamaan kaikkensa saadakseen vielä aidon rakkauden ja onnellisen parisuhteen tässä elämässä.
Haluaisin nähdä asiantuntijoiden järjestävän mahdollisuuden onneen sellaisille ihmisille, joille elämä ei ole helppoa ja kaikki paras vielä edessä. Ihmiset, jotka kuuluvat toisilleen, mutta eivät ikimaailmassa löytäisi toisiaan ilman asiantuntijoiden apua ja koko Suomen kansan tukea. Esim. ujo asperger-poika, joka ymmärretään koko ajan väärin, ja ihan normaali, nuori, työssäkäyvä, täyspäinen ja kelvollisen näköinen tyttö. Heillä voi olla aivan samanlaiset harrastukset, elämänarvot, toiveet ja haaveet, ja toinen olisi toiselle parasta mitä elämä voisi antaa.
Kuulostaa ihmisarvoa alentavalta, näin mielikuvatasolla. Entä sitten, jos se täyspäinen tyttö ja asperger-poika eivät olekaan toisille sitä parasta, mitä elämä voi antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä tämä tämänvuotinen kausi oikein on vai taasko kikkaillaan vaan näyttämällä nihkeitä tapahtumia parien välillä? Mietin nyt esim. tuota Aliisan kaupassa kitinää tai mitä tahansa kinaa aiheuttanutta asiaa. Toimiiko ihmiset oikeasti elävässä elämässä suhteen alkumetreilläkin näin, valittavat ja huomauttelevat aivan ihmeellisistä pikkuasioista? Ei ole ihme, ettei kumppania ota löytyäkseen...
Muistan, kun erityisesti ensimmäinen puoli vuotta-vuosi seurustelun alussa mieheni kanssa olin vaan niin palavan ihastunut ja rakastunut, että kaikki, mitä toinen teki, oli ainoastaan pöyristyttävän ihanaa ja upeaa :D Kyllä sieltä niitä ei niin ihastuttaviakin tapoja tai piirteitä pikkuhiljaa tuli ja on tullut vuosien aikana esille, mutta ei kyllä vieläkään puolin eikä toisin nipoteta ja nalkuteta jostain tyyliin sipulipussista. Lisäksi tuo, ettei jousteta yhtään missään, on karmivaa. No, ehkä se kertoo vain siitä, että henkilöt ovat vääriä toisilleen ja jonkun oikeamman tyypin kanssa kenties osaisivat yrittää tehdä sille toiselle hyvää ja suhtautua tähän kunnioittavasti.
Ohjelman pointti on se, että tässä ei suhdetta muodosteta ihastumisen ja rakastumisen pohjalta, vaan siihen verrattuna käänteisesti. Siksi on tavallaan luonnollista, että alussa takkuaa ja törmäyksiä syntyy, kun ei vielä tunneta ja tiedetä, millainen toinen osapuoli on ja miten mihinkin asiaan reagoi.
Alkukankeutta, nipotusta, nalkutusta oli sillä yhdelläkin takavuosien parilla, joka kuitenkin hankkiutui raskaaksi jo kuvausten aikana ja rakastuivat sitten kovinkin toisiinsa.
Tiedän ohjelman pointin, mutta yhtä lailla he ovat tutustumisen alussa, vaikka teknisesti naimisissa ovatkin. Siinä mielessä aika pikkumaista käytöstä, kun olisi erityisen tärkeää pitää mieli avoimena, olla joustava ja armollinen toiselle. Niin sitten tiuskitaan jostain kananmunien hinnasta?
Kun ei ole sitä palavaa ihastumista ja rakastumista törmäyssuojana, sen huumassahan kaikki, mitä toinen tekee, on vain ihanaa tai ainakin melkein. Sitä tarkoitin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petri on ollut aiemminkin naimisissa. Lienee ollut yhtä kankea ja neuroottinen kun mimmi on ottanut hatkat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin nyt mummuihmisenä.
Yksi aviovaimoista ei antanut tuoda pyörää sisälle. Tuntuu epäkohteliaalta. Kun kauan ollaan oltu avioliitossa, asunnossa on toisen pyörätuoli, rollaattori ym. Matot rullataan pois ja kahvoja laitetaan seiniin. Eihä se asunto siitä kyllä kaunistukaan, mutta toisen hyväksi toimitaa.
Entäs, miksei vaimot olleet leiponeet ja laittanut pöytää koreaksi, kun mies saapui ensi kertaa kotiin? Kyllähän toisen haluaa tehdä onnelliseksi, kun se toinenkin haluaa minulle parasta.
Naisten tehtävä ei ole enää vain leipoa. Sitä paitsi Petrillä oli omat eväät, Esa oli jo syönyt, niin ei muutenkaan maittanut. Markuksen fiilikset menivät ohi, eli en tiedä olisiko hänelle pulla jopa kelvannut.
Pyörävarastoinnista olisi Marin ja Petrin kannattanut jutella etukäteen. Kyllä varmaan siitä pyörätuolin säilömisestäkin sovitaan yhdessä, että mikä on parhain ja käytännöllisin ratkaisu. Pyörä ei ole kuitenkaan pyörätuoli, jota tarvitsee jatkuvasti, jopa siellä sisätiloissa.
Olipas terävä kommentti. Nainen tarjoaa jotain ja laittaa sen vielä pöytäänki = ei pitäisi, koska onhan hänellä muutakin tekemistä.
Ihan yhtä hyvin miehet olis voineet tuoda ne pullat tullessaan jos niitä kaipaavat. Miksi oletus on että se on nainen joka passaa ja tarjoilee.
Minusta kaikki miehet toi kukkia tullessaan, tosin Petri toi ilmeisesti (näin ymmärsin)vasta seuraavana päivänä. Yleensä hyviin käytöksiin kuuluu tuoda jotain kun tullaan kylään ja samalla tavalla on tapana että emäntä/isäntä tarjoaa vähintäänkin kahvit. Tällä perinteisellä tavalla osoitetetaan huomiota toiselle. Mutta voihan sitä olla mitään tuomatta ja tarjoamattakin mutta se puhuu puolestaan. Itselle ei tee mitään ongelmaa tarjota ja tehdä poikaystävälle esim ruuat kun hän tulee, kun tykkää toisesta niin haluaa parhaansa mukaan hemmotella. Toki yhdessäkin kokkaillaan ja hän naureskelee monesti että kylään ei tulla kahta kättä heittäen mikä tarkoittaa tyhjin käsin tulemista, mikä on ilmeisesti Vaasan murretta sieltä mistä on kotoisin. Minä itse olen hesalainen toisessa polvessa ja meillä on aina perheessä kestitetty vieraita. Ei tulisi mieleenkään sanoa ota vettä kraanasta tai laittaa vieraat itse leipomaan. Jos vieras tuo itse kahvileivät niin silloin keitän tietenkin kahvit, enkä pyydä vierasta keittämään.
Ihan ohi aiheen, mutta pisti korvaan toi ´hesalainen´, yleensä toisen polven helsinkiläinen tai stadilainen käyttää noita termejä. Ei sanassa mitään vikaa ole, se vaan ei jostain syystä ole täällä asuvien omassa käytössä. En tiedä oikein miksi. Joo, ei meilläkään pyydetä vierasta keittämään kahvia, paitsi silloin jos se on sellainen ystävä, jota voi pyytää, tai oma mies. Tuomiset on meilläkin ihan itsestäänselvyys. Minusta myös kivaa hemmotella läheisiä ruualla.
Tässä vastaa kommentin kirjoittanut. On väärää kuvitelmaa että kaikki stadilaiset puhuvat slangia vaikka kaikki kyllä osaavat ja ymmärtävät sitä. Alkuperän huomaa ainakin mun kohdalla parhaiten puhetyylistä, kun tarkkaan kuuntelee painotan puhuessa sanaa, stadilaiset venyttää sanaa. Puhun kirjakieltä koska sitä on kotona puhuttu, stadissa on monia piirejä mistä tullaan, niin kuin tietty muuallakin. Usein kyllä joku slangisana pulpahtaa puhuessa. Minulla ei ole mitään tarvetta leveillä stadilaisuudella, olen erittäin ylpeä siitä mutta myös juurista jotka vie Karjalaan, Hämeeseen ja pohjanmaalle. En nyt tarkoita kirjoittajaa, mutta kaikenlaiset ennakkoluulot stadilaisista on aika yleisiä niinkuin varmaan ihan missä tahansa maakunnissa asuvien kohdalla. Stadilaisia pidetään ylpeinä tms, ja siksi joskus on ihan tarpeenkin puhua neutraalisti kun tulee negatiivista kommenttia heti Ei millään pahalla landeja kohtaan, mutta uskon että eniten stadilaisuudella leveilee landelta tänne tulleet jotka muuttuvat stadilaisiksi tänne heti muutettuaan. Aidoksi stadilaiseksi synnytään.
Terkuin stadin friidu tölikästä joka nykyään budjaa Vargas 😊
;-) jep, ja en ymmärrä ollenkaan koko juttua ´ylpeillä stadilaisuudella´. Siis mitä ihmettä, miksi ylpeillä sellaisella? (Kuka vaan voi tällä pallolla muuttaa mihin vaan, ja jos ylpistyy muuttamisesta jonnekin niin haloo.) Harmittaa minuakin ennakkoluulot (puolin ja toisin) ja että helsinkiläisiä jotkut pitävät automaattisesti ylpeinä. Vanhaan junttikeskusteluun sen verran, että juntteja asuu kaikkialla, tietenkin siis myös Helsingissä, ja ylpeitä samoin, asuu ihan kaikkialla. Joka paikassa "minimaailma", otos ihan kaikkea, eri koossa. Mutta, älä ny loukkaannu, en silti osaa sanoa hesalainen (hahhaa :D) jos joku siitä suuttuu, niin saa vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Radiosta tulee Ellinooran Carrie. Luulen, että jatkossa joka kerta kun kuulen tän, tulee mieleen Mari ja Petri Hernesaaressa. "Mä en tahdo olla enää Carrie, huutaa "marry me" joka hiton nurkalla. Jos tää ei natsaa, et pääse tyllihamettani ratsaa. Kelle täällä pitää maksaa, ettei kaikki olis niin paskaa." Jotenkin kuvaavaa...
Vierailija kirjoitti:
Radiosta tulee Ellinooran Carrie. Luulen, että jatkossa joka kerta kun kuulen tän, tulee mieleen Mari ja Petri Hernesaaressa. "Mä en tahdo olla enää Carrie, huutaa "marry me" joka hiton nurkalla. Jos tää ei natsaa, et pääse tyllihamettani ratsaa. Kelle täällä pitää maksaa, ettei kaikki olis niin paskaa." Jotenkin kuvaavaa...
Tässä kohtaa Mari fiilisteli käsiään taputtaen, lannekin taisi vähän heilua. Petri katseli hölmistyneenä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin nyt mummuihmisenä.
Yksi aviovaimoista ei antanut tuoda pyörää sisälle. Tuntuu epäkohteliaalta. Kun kauan ollaan oltu avioliitossa, asunnossa on toisen pyörätuoli, rollaattori ym. Matot rullataan pois ja kahvoja laitetaan seiniin. Eihä se asunto siitä kyllä kaunistukaan, mutta toisen hyväksi toimitaa.
Entäs, miksei vaimot olleet leiponeet ja laittanut pöytää koreaksi, kun mies saapui ensi kertaa kotiin? Kyllähän toisen haluaa tehdä onnelliseksi, kun se toinenkin haluaa minulle parasta.
Naisten tehtävä ei ole enää vain leipoa. Sitä paitsi Petrillä oli omat eväät, Esa oli jo syönyt, niin ei muutenkaan maittanut. Markuksen fiilikset menivät ohi, eli en tiedä olisiko hänelle pulla jopa kelvannut.
Pyörävarastoinnista olisi Marin ja Petrin kannattanut jutella etukäteen. Kyllä varmaan siitä pyörätuolin säilömisestäkin sovitaan yhdessä, että mikä on parhain ja käytännöllisin ratkaisu. Pyörä ei ole kuitenkaan pyörätuoli, jota tarvitsee jatkuvasti, jopa siellä sisätiloissa.
Olipas terävä kommentti. Nainen tarjoaa jotain ja laittaa sen vielä pöytäänki = ei pitäisi, koska onhan hänellä muutakin tekemistä.
Ihan yhtä hyvin miehet olis voineet tuoda ne pullat tullessaan jos niitä kaipaavat. Miksi oletus on että se on nainen joka passaa ja tarjoilee.
Minusta kaikki miehet toi kukkia tullessaan, tosin Petri toi ilmeisesti (näin ymmärsin)vasta seuraavana päivänä. Yleensä hyviin käytöksiin kuuluu tuoda jotain kun tullaan kylään ja samalla tavalla on tapana että emäntä/isäntä tarjoaa vähintäänkin kahvit. Tällä perinteisellä tavalla osoitetetaan huomiota toiselle. Mutta voihan sitä olla mitään tuomatta ja tarjoamattakin mutta se puhuu puolestaan. Itselle ei tee mitään ongelmaa tarjota ja tehdä poikaystävälle esim ruuat kun hän tulee, kun tykkää toisesta niin haluaa parhaansa mukaan hemmotella. Toki yhdessäkin kokkaillaan ja hän naureskelee monesti että kylään ei tulla kahta kättä heittäen mikä tarkoittaa tyhjin käsin tulemista, mikä on ilmeisesti Vaasan murretta sieltä mistä on kotoisin. Minä itse olen hesalainen toisessa polvessa ja meillä on aina perheessä kestitetty vieraita. Ei tulisi mieleenkään sanoa ota vettä kraanasta tai laittaa vieraat itse leipomaan. Jos vieras tuo itse kahvileivät niin silloin keitän tietenkin kahvit, enkä pyydä vierasta keittämään.
Ihan ohi aiheen, mutta pisti korvaan toi ´hesalainen´, yleensä toisen polven helsinkiläinen tai stadilainen käyttää noita termejä. Ei sanassa mitään vikaa ole, se vaan ei jostain syystä ole täällä asuvien omassa käytössä. En tiedä oikein miksi. Joo, ei meilläkään pyydetä vierasta keittämään kahvia, paitsi silloin jos se on sellainen ystävä, jota voi pyytää, tai oma mies. Tuomiset on meilläkin ihan itsestäänselvyys. Minusta myös kivaa hemmotella läheisiä ruualla.
Tässä vastaa kommentin kirjoittanut. On väärää kuvitelmaa että kaikki stadilaiset puhuvat slangia vaikka kaikki kyllä osaavat ja ymmärtävät sitä. Alkuperän huomaa ainakin mun kohdalla parhaiten puhetyylistä, kun tarkkaan kuuntelee painotan puhuessa sanaa, stadilaiset venyttää sanaa. Puhun kirjakieltä koska sitä on kotona puhuttu, stadissa on monia piirejä mistä tullaan, niin kuin tietty muuallakin. Usein kyllä joku slangisana pulpahtaa puhuessa. Minulla ei ole mitään tarvetta leveillä stadilaisuudella, olen erittäin ylpeä siitä mutta myös juurista jotka vie Karjalaan, Hämeeseen ja pohjanmaalle. En nyt tarkoita kirjoittajaa, mutta kaikenlaiset ennakkoluulot stadilaisista on aika yleisiä niinkuin varmaan ihan missä tahansa maakunnissa asuvien kohdalla. Stadilaisia pidetään ylpeinä tms, ja siksi joskus on ihan tarpeenkin puhua neutraalisti kun tulee negatiivista kommenttia heti Ei millään pahalla landeja kohtaan, mutta uskon että eniten stadilaisuudella leveilee landelta tänne tulleet jotka muuttuvat stadilaisiksi tänne heti muutettuaan. Aidoksi stadilaiseksi synnytään.
Terkuin stadin friidu tölikästä joka nykyään budjaa Vargas 😊;-) jep, ja en ymmärrä ollenkaan koko juttua ´ylpeillä stadilaisuudella´. Siis mitä ihmettä, miksi ylpeillä sellaisella? (Kuka vaan voi tällä pallolla muuttaa mihin vaan, ja jos ylpistyy muuttamisesta jonnekin niin haloo.) Harmittaa minuakin ennakkoluulot (puolin ja toisin) ja että helsinkiläisiä jotkut pitävät automaattisesti ylpeinä. Vanhaan junttikeskusteluun sen verran, että juntteja asuu kaikkialla, tietenkin siis myös Helsingissä, ja ylpeitä samoin, asuu ihan kaikkialla. Joka paikassa "minimaailma", otos ihan kaikkea, eri koossa. Mutta, älä ny loukkaannu, en silti osaa sanoa hesalainen (hahhaa :D) jos joku siitä suuttuu, niin saa vapaasti.
ps. muttei todellakaan yhtään haittaa, jos joku sanoo Hesa tai hesalainen! Nää on näitä, outoja juttuja :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä Petri nukkuu pätkissä. Herää välillä käymään vessassa tai mitä milloinkin.
Miksi pitää keksiä näitä omia teorioita, kun Marin ja Petrin keskustelusta kävi selvästi ilmi, että Petri on Marin mielestä "potkurinukkuja". Ilmeisesti siis pyörii vuoteessa kuin potkuri, ja Mari heräilee tähän liikehdintään.
Ilmeisesti? Juuri osallistuit itsekin teorian keksimiseen, neropatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko jääneet sarjaan koukkuun ? Myönnän että olen. Viikko on liian pitkä väli odotella uutta jaksoa. Voisi tulla edes jotain pidempiä väliaika klippejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo naiset tuntuvat asuntojen perusteella olevan varsin köyhiä. Autoakaan taida olla kenelläkään. Luulisi noista lähtökohdista tulevan edes yrittävän olla mukava ja huolehtivainen.
En tiedä, omistaako Mari omaa asuntoaan vai onko siinä vuokralla. Mutta asunnon arvo on suurempi kuin Esan Pieksämäen-kodin. Helsingin kantakaupungissa on oikeasti kallista.
Mitä miehiin tulee, niin ei se Markuskaan kovin hulppeassa kämpässä näytä asustavan.Markus onkin todella mukava, ja ymmärtäväinen tyyppi. Ei naiset toki rutiköyhiä ole, mutta sellaisia perustuloisia korkeintaan.
No niin, mutta tuossa alkuperäisessä kommentissa todettiinkin naisten olevan asuntojen perusteella "varsin köyhiä".
Mielestäni perustuloisen ja "varsin köyhän" välillä on aikamoinen ero.
Köyhällä tai edes keskituloisella ei ole velvollisuutta olla sen mukavampi, ymmärtäväisempi tai huolehtivaisempi kuin hyvätuloisella ihmisellä. Varallisuus ei määritä luonnetta, eikä rahakkuus todellakaan oikeuta huonoa käytöstä.
Pikku luukku Kalliossa, ja Ikeasta hommatut kalusteet viestivät korkeintaan perustuloisesta, mutta yhtä hyvin köyhästä. Alisa vaikutti köyhältä, ja Johanna korkeintaan perustuloiselta asunnon perusteella. Pointti ei ollut se, että varakkaampi saisi käyttäytyä tylymmin. Sellaista jotkut vaan sietävät varakkaammilta paremmin, kuin köyhiltä, jotka tämän ohjelman tapauksessa eivät tuo pöytään yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petrin nukkumisesta vielä: Mari sanoi, että miehellä pitäisi olla pakkopaita, joten mielestäni on selvää, että kädet ne siellä ovat viuhtoneet :)
Petri ei ole nähdyn perusteella millään lailla paha tai ilkeä mies. Tulee tunne, että elää omassa kuplassaan ja kokee kommunikoinnin toisten kanssa jotenkin vaikeana. En nyt puhuisi autistisuudesta tms, mutta jotain hyvin konemaista hänen olemuksessaan ja kommunikaatiossaan on. Marin kaltainen piikittelijä ja syyllistäjä ei ole ollenkaan oikeaa seuraa tälle miehelle.
Niin, sinulle se olisi aivan eri asia. Mutta kyse ei olisi sinun liitosta, vaan tyttäresi tai poikasi liitosta. Hänelle se on ihan täysillä ja vakavissaan solmittu liitto, jota hän ei varmaan haluaisi väheksyttävän.[/quote]
Kyllähän me kaikki tiedetään, että noi liitot ei ole mitään täysillä ja vakavissaan solmittuja. Avioero on siellä koko ajan takaporttina. Sen voi ottaa jos ei natsaa. Avioehdotkin on ja kaikki. Ja kaikki tietää, että vaikka se oma lapsi olis mukana täysillä niin se kumppani ei välttämättä ole. Kumppani voi sanoa ei, vaikka se oma lapsi kuinka haluaisi jatkaa ja olisi rakastunut. Kyllä mua ainakin vituttais jos mun 60v. juhlissa olis mukana tyyppi joka sitten jätti lapseni muutaman viikon kuluttua. Siellä se kuvissa poseeraa ja käytännössä pilaa ne. Viikon tutustumisen jälkeen mukaan otettu. Parin kuukauden "perheenjäsen".
Jättäisin pois matkalta, se olis kaikkien kannalta järkevintä. Ei lapsen kumppania viikon tuntemisen jälkeen tarvi matkalle ottaa mukaan, ei vaikka olisivat aviossakin. Ei se avioliitto mitään ratkaise. Se kun on lopulta pelkkä muodollisuus.
Ja jos itse olisin ohjelmassa niin en todellakaan alkais pakottaa lähipiiriä pakkotutustumaan tähän koekumppaniin. Kyllä ne ehtis tutustua sitten kun päättäisimme jatkaa yhdessä. Sitä ennen se kaveeraus olis ihan turhaa. Etenisin aika lailla samalla tavalla kuin jos olisimme tutustuneet, mutta emme menneet heti naimisiin. Ensin tutustuisimme toisiimme ja vähitelleen jutun jatkuessa myös perheenjäseniin. Ei perheenjäsenilläni ole mitään velvoitetta tavata jokaista helluani. Saati ottaa heidät mukaansa matkoilleen.[/quote]
Ite kyllä oon ihan varma, että jos menisin tossa ohjelmassa naimisiin, vanhempani oisivat ihan superonnellisia, että pitkän etsinnän jälkeen (yli kolmekymppisenä) oon löytänyt mahdollisesti loppuelämäksi jonkun ja haluaisivat vaikka heti todellakin tutustua tähän ja ottasivat mukaan perheeseen. Jos se ei kestäis, ei sitten - ei se heiltä ois pois, että olisivat tutustuneet. Epäilen, että ainakin "ikisinkkujen" kohalla useimpien vanhemmat aattelee näin. (Jos ei oo esim. uskovaisia tms. arvokonservatiiveja)
Mikshän tossa yllä olevassa viestissäni ei lainaus toiminu? Vika kappale vaan on mun, alku lainausta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo naiset tuntuvat asuntojen perusteella olevan varsin köyhiä. Autoakaan taida olla kenelläkään. Luulisi noista lähtökohdista tulevan edes yrittävän olla mukava ja huolehtivainen.
En tiedä, omistaako Mari omaa asuntoaan vai onko siinä vuokralla. Mutta asunnon arvo on suurempi kuin Esan Pieksämäen-kodin. Helsingin kantakaupungissa on oikeasti kallista.
Mitä miehiin tulee, niin ei se Markuskaan kovin hulppeassa kämpässä näytä asustavan.Markus onkin todella mukava, ja ymmärtäväinen tyyppi. Ei naiset toki rutiköyhiä ole, mutta sellaisia perustuloisia korkeintaan.
No niin, mutta tuossa alkuperäisessä kommentissa todettiinkin naisten olevan asuntojen perusteella "varsin köyhiä".
Mielestäni perustuloisen ja "varsin köyhän" välillä on aikamoinen ero.
Köyhällä tai edes keskituloisella ei ole velvollisuutta olla sen mukavampi, ymmärtäväisempi tai huolehtivaisempi kuin hyvätuloisella ihmisellä. Varallisuus ei määritä luonnetta, eikä rahakkuus todellakaan oikeuta huonoa käytöstä.Pikku luukku Kalliossa, ja Ikeasta hommatut kalusteet viestivät korkeintaan perustuloisesta, mutta yhtä hyvin köyhästä. Alisa vaikutti köyhältä, ja Johanna korkeintaan perustuloiselta asunnon perusteella. Pointti ei ollut se, että varakkaampi saisi käyttäytyä tylymmin. Sellaista jotkut vaan sietävät varakkaammilta paremmin, kuin köyhiltä, jotka tämän ohjelman tapauksessa eivät tuo pöytään yhtään mitään.
Naisten keskipalkka on vähän alle kolme tonnia brutto. Marin asunnon vuokra on tonnin tai yli kuussa. En sanoisi häntä köyhäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoin nyt mummuihmisenä.
Yksi aviovaimoista ei antanut tuoda pyörää sisälle. Tuntuu epäkohteliaalta. Kun kauan ollaan oltu avioliitossa, asunnossa on toisen pyörätuoli, rollaattori ym. Matot rullataan pois ja kahvoja laitetaan seiniin. Eihä se asunto siitä kyllä kaunistukaan, mutta toisen hyväksi toimitaa.
Entäs, miksei vaimot olleet leiponeet ja laittanut pöytää koreaksi, kun mies saapui ensi kertaa kotiin? Kyllähän toisen haluaa tehdä onnelliseksi, kun se toinenkin haluaa minulle parasta.
Naisten tehtävä ei ole enää vain leipoa. Sitä paitsi Petrillä oli omat eväät, Esa oli jo syönyt, niin ei muutenkaan maittanut. Markuksen fiilikset menivät ohi, eli en tiedä olisiko hänelle pulla jopa kelvannut.
Pyörävarastoinnista olisi Marin ja Petrin kannattanut jutella etukäteen. Kyllä varmaan siitä pyörätuolin säilömisestäkin sovitaan yhdessä, että mikä on parhain ja käytännöllisin ratkaisu. Pyörä ei ole kuitenkaan pyörätuoli, jota tarvitsee jatkuvasti, jopa siellä sisätiloissa.
Olipas terävä kommentti. Nainen tarjoaa jotain ja laittaa sen vielä pöytäänki = ei pitäisi, koska onhan hänellä muutakin tekemistä.
Ihan yhtä hyvin miehet olis voineet tuoda ne pullat tullessaan jos niitä kaipaavat. Miksi oletus on että se on nainen joka passaa ja tarjoilee.
Minusta kaikki miehet toi kukkia tullessaan, tosin Petri toi ilmeisesti (näin ymmärsin)vasta seuraavana päivänä. Yleensä hyviin käytöksiin kuuluu tuoda jotain kun tullaan kylään ja samalla tavalla on tapana että emäntä/isäntä tarjoaa vähintäänkin kahvit. Tällä perinteisellä tavalla osoitetetaan huomiota toiselle. Mutta voihan sitä olla mitään tuomatta ja tarjoamattakin mutta se puhuu puolestaan. Itselle ei tee mitään ongelmaa tarjota ja tehdä poikaystävälle esim ruuat kun hän tulee, kun tykkää toisesta niin haluaa parhaansa mukaan hemmotella. Toki yhdessäkin kokkaillaan ja hän naureskelee monesti että kylään ei tulla kahta kättä heittäen mikä tarkoittaa tyhjin käsin tulemista, mikä on ilmeisesti Vaasan murretta sieltä mistä on kotoisin. Minä itse olen hesalainen toisessa polvessa ja meillä on aina perheessä kestitetty vieraita. Ei tulisi mieleenkään sanoa ota vettä kraanasta tai laittaa vieraat itse leipomaan. Jos vieras tuo itse kahvileivät niin silloin keitän tietenkin kahvit, enkä pyydä vierasta keittämään.
Ihan ohi aiheen, mutta pisti korvaan toi ´hesalainen´, yleensä toisen polven helsinkiläinen tai stadilainen käyttää noita termejä. Ei sanassa mitään vikaa ole, se vaan ei jostain syystä ole täällä asuvien omassa käytössä. En tiedä oikein miksi. Joo, ei meilläkään pyydetä vierasta keittämään kahvia, paitsi silloin jos se on sellainen ystävä, jota voi pyytää, tai oma mies. Tuomiset on meilläkin ihan itsestäänselvyys. Minusta myös kivaa hemmotella läheisiä ruualla.
Tässä vastaa kommentin kirjoittanut. On väärää kuvitelmaa että kaikki stadilaiset puhuvat slangia vaikka kaikki kyllä osaavat ja ymmärtävät sitä. Alkuperän huomaa ainakin mun kohdalla parhaiten puhetyylistä, kun tarkkaan kuuntelee painotan puhuessa sanaa, stadilaiset venyttää sanaa. Puhun kirjakieltä koska sitä on kotona puhuttu, stadissa on monia piirejä mistä tullaan, niin kuin tietty muuallakin. Usein kyllä joku slangisana pulpahtaa puhuessa. Minulla ei ole mitään tarvetta leveillä stadilaisuudella, olen erittäin ylpeä siitä mutta myös juurista jotka vie Karjalaan, Hämeeseen ja pohjanmaalle. En nyt tarkoita kirjoittajaa, mutta kaikenlaiset ennakkoluulot stadilaisista on aika yleisiä niinkuin varmaan ihan missä tahansa maakunnissa asuvien kohdalla. Stadilaisia pidetään ylpeinä tms, ja siksi joskus on ihan tarpeenkin puhua neutraalisti kun tulee negatiivista kommenttia heti Ei millään pahalla landeja kohtaan, mutta uskon että eniten stadilaisuudella leveilee landelta tänne tulleet jotka muuttuvat stadilaisiksi tänne heti muutettuaan. Aidoksi stadilaiseksi synnytään.
Terkuin stadin friidu tölikästä joka nykyään budjaa Vargas 😊;-) jep, ja en ymmärrä ollenkaan koko juttua ´ylpeillä stadilaisuudella´. Siis mitä ihmettä, miksi ylpeillä sellaisella? (Kuka vaan voi tällä pallolla muuttaa mihin vaan, ja jos ylpistyy muuttamisesta jonnekin niin haloo.) Harmittaa minuakin ennakkoluulot (puolin ja toisin) ja että helsinkiläisiä jotkut pitävät automaattisesti ylpeinä. Vanhaan junttikeskusteluun sen verran, että juntteja asuu kaikkialla, tietenkin siis myös Helsingissä, ja ylpeitä samoin, asuu ihan kaikkialla. Joka paikassa "minimaailma", otos ihan kaikkea, eri koossa. Mutta, älä ny loukkaannu, en silti osaa sanoa hesalainen (hahhaa :D) jos joku siitä suuttuu, niin saa vapaasti.
Tässä vastaa taas alkuperäinen kirjoittaja.
Minun isä on helsinkiläinen siis stadilainen ja puhuu aina hesalainen ehkä se tulee siitä. Hän on Vallilan varikon läheltä nuo voi vaihdella aluettain mitä on puhuttu. Joskus harmittaa nuo ennakkoluulot, jos joku vaikka sanoo olevansa toisen poven hämäläinen niin ei herätä mitään reaktiota, mutta kun olet toisen polven helsinkiläinen niin sitä ei saisi sanoa vaan on kuin punainen vaate joillekin. Olen verran kotiseuturakas etten tykkää myöskään jos kotikaupunkia mollataan en minäkään lähde mollaamaan muita paikkakuntia. Loppupeleissä mitä väliä mistä kukin on. Minusta on vaan ihanaa kun poikakaveri on Vaasasta niin opin joka päivä uusia kivoja sanoja. Ja ihana minusta tuo "kahta kättä heittäen ei kyläillä" ollaan sitä naurettu että tulitko kylään kahta kättä heittäen vai toitko jotain tullessasi.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Menee niin sanotusti tunteisiin, kun ohjelma käsittelee tunteita.