Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Väsynyt lastentarhanopettaja

Vierailija
28.08.2017 |

Olen 5 vuotta päiväkodissa ollut ja olen aivan loppu. Ylisuuret ryhmät, sijaisia ei saada, saikuttelevat työkaverit, sisäilmaongelmat, huono työyhteisö..listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Ainoa valonpilkahdus on hyvät hetket lasten kanssa, mutta se ei korvaa sitä että on työpäivän jälkeen aivan loppu. Kuuluuko elämän mennä näin? Mitä minun pitäisi tehdä?

Kommentit (172)

Vierailija
121/172 |
29.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan oma vika lastentarhanopettaja. Eivät ole avanneet suutaan alan ongelmista koska ajattelevat että sitten alaa ei pidetä hienona. Ihan oma vika. !!!!!!!!!!!!

Vierailija
122/172 |
29.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen lto ollut vuoden ajan ryhmässä jossa s2 lapsia ( täysin suomea puhumattomia) 4 kpl, erityislapsia 3 kpl. Työkavereina 2 mamutaustaista hoitajaa jotka eivät puhu kunnolla suomea. Olen niin loppu että olen huolissabi terveydestäni,herään öisin enkä saa nukuttua, outoja kipuja enkä olen enää puoleen vuoteen jaksanut huolehtia kunnostani. Vasut olen kirjoitellut vapaa - ajalla osittain kun työkaverit eivät selviä vaativan ryhmän kanssa. Yksi erityislapsista on väkivaltainen, lyö myös aikuisia ja puree päivittäin ( 5 vuotias).

Olen ollut monenlaisissa työtehtävissä aikaisemmin, myös lähihoitajana vanhuspuolella ja nuorisokodeissa ohjaajana sekä it alalla. Tämä työ on raskainta kaikista.

Vastuu on suuri ja sen joutuu kantamaan täysin yksin, kyseessä on päivittäin 20 lapsen turvallisuus, kehityksen seuraaminen, oppimisen tukeminen. Yksilölliset tavoitteet mutta ottaen huomioon ettäkä kyseessä on ryhmä. Mukana vanhempien toiveet ja odotukset jne, vasut ja suunnitelmat.

Jään kohta sairaslomalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/172 |
29.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olin tänään sijaisena ja jo aamulla tajusin että olisin klo 14 yksin neljäntoista vieraan lapsen kanssa. Kovasti piti pitää puoliaan että sain edes jonkun auttamaan ulos pukemisessa. Tilanne on laiton mutta talon johtajanaan ei tuntunut välittävän

Siihen taloon en enää mene.

Mä olen myös sijainen ja ollut usein vastaavissa tilanteissa. Tämä on se syy, miksi en hyväksy arvostelua siitä, että lastenhoitajalla on vain 300€ pienempi palkka. Sen ajan, kun opettaja istuu palaverissa tai tapaa vanhempia, se lastenhoitajakin tekee töitä. Ja usein ihan yksin.

Vierailija
124/172 |
29.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen lto ollut vuoden ajan ryhmässä jossa s2 lapsia ( täysin suomea puhumattomia) 4 kpl, erityislapsia 3 kpl. Työkavereina 2 mamutaustaista hoitajaa jotka eivät puhu kunnolla suomea. Olen niin loppu että olen huolissabi terveydestäni,herään öisin enkä saa nukuttua, outoja kipuja enkä olen enää puoleen vuoteen jaksanut huolehtia kunnostani. Vasut olen kirjoitellut vapaa - ajalla osittain kun työkaverit eivät selviä vaativan ryhmän kanssa. Yksi erityislapsista on väkivaltainen, lyö myös aikuisia ja puree päivittäin ( 5 vuotias).

Olen ollut monenlaisissa työtehtävissä aikaisemmin, myös lähihoitajana vanhuspuolella ja nuorisokodeissa ohjaajana sekä it alalla. Tämä työ on raskainta kaikista.

Vastuu on suuri ja sen joutuu kantamaan täysin yksin, kyseessä on päivittäin 20 lapsen turvallisuus, kehityksen seuraaminen, oppimisen tukeminen. Yksilölliset tavoitteet mutta ottaen huomioon ettäkä kyseessä on ryhmä. Mukana vanhempien toiveet ja odotukset jne, vasut ja suunnitelmat.

Jään kohta sairaslomalle.

Mä olin sijaisena tuollaisessa paikassa ja oikeasti säälin sitä opettajaa. Mamulastenhoitaja luisti kaikesta milloin milläkin verukkeella. Lukea ei voinut, kun ei osannut lukea suomea jne. Jätti minullekin, sijaiselle, vastuun lähes kaikesta.

Vierailija
125/172 |
30.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen lto ollut vuoden ajan ryhmässä jossa s2 lapsia ( täysin suomea puhumattomia) 4 kpl, erityislapsia 3 kpl. Työkavereina 2 mamutaustaista hoitajaa jotka eivät puhu kunnolla suomea. Olen niin loppu että olen huolissabi terveydestäni,herään öisin enkä saa nukuttua, outoja kipuja enkä olen enää puoleen vuoteen jaksanut huolehtia kunnostani. Vasut olen kirjoitellut vapaa - ajalla osittain kun työkaverit eivät selviä vaativan ryhmän kanssa. Yksi erityislapsista on väkivaltainen, lyö myös aikuisia ja puree päivittäin ( 5 vuotias).

Olen ollut monenlaisissa työtehtävissä aikaisemmin, myös lähihoitajana vanhuspuolella ja nuorisokodeissa ohjaajana sekä it alalla. Tämä työ on raskainta kaikista.

Vastuu on suuri ja sen joutuu kantamaan täysin yksin, kyseessä on päivittäin 20 lapsen turvallisuus, kehityksen seuraaminen, oppimisen tukeminen. Yksilölliset tavoitteet mutta ottaen huomioon ettäkä kyseessä on ryhmä. Mukana vanhempien toiveet ja odotukset jne, vasut ja suunnitelmat.

Jään kohta sairaslomalle.

124: nyt varaamaan lääkäriaikaa, ei tuollaista kukaan jaksa!

Vierailija
126/172 |
23.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kasvatustieteen kandidaatti, varhaiskasvatuksen opettaja, valmistumisvuosi 2015. En suosittele kenellekään. Työmäärä suhteessa palkkaan ja koulutukseen on ihmisarvoa alentava. Olen koko ajan riittämätön ja hyväksikäytetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/172 |
23.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku muutos tähän pitäisi tulla. Jos henkilökunta väsyy, ilmapiiri kiristyy ja se ei ole mitenkään hyväksi lapsille. Ryhmät pienemmiksi, ja paperi ym hommia ja vaatimuksia vähemmän. Paluuta siihen ydinhommaan, lasten kanssa olemiseen ja tekemiseen. Vai haluammeko opettaa lapsille kiirettä, suorittamista jne?

Vierailija
128/172 |
29.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen työskennellyt lastentarhanopettajana pitkään. Pienen tauon jälkeen mielenhäiriössä palasin vanhoihin hommiin takaisin. Virastopuolella keksivät koko ajan jotain uutta hienolta kalskahtavaa lisätyötä paperien yms. muodossa. Voisivat ensin tehdä pari viikkoa opettajan hommia varhaiskasvatuksessa, saattaisi tuo jatkuva kehittäminen vähän hidastua. Lasten kanssa viihdyn, mutta kaikki muu on kuraa. Ehkä siirryn lastenhoitajaksi ja keskityn vaan niihin lapsiin? Turhaan lisäävät koulutusmääriä, jos työolosuhteet ja resurssit pysyvät entisenlaisina, loppuun palavat ne vastakoulutetutkin. Koulutusmäärien lisääminen on kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Tällä työmäärällä kasvattajia tarvittaisiin ryhmään nykyisen 3 sijaan 4. Silloin voitaisiin puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Kiireettömyys on arjessa tällä hetkellä pelkkä vitsi.

Missä muussa hommassa fyysistä koskemattomuuttasi loukataan päivittäin, parhaasi tehtyäsi nielet nöyränä asiakkaan suusta kasan p..kaa, saat yhden kymmenen minuutin tauon päivässä ja tästä kaikesta sulle korkeakoulutettuna maksetaan peruspalkkaa noin 2400€kuussa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/172 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asennemuutoksesta kaikki lähtee, tuskin vaihtamalla paranee. Kuitenkin työ on lasten leikittämistä ja vahtimista, vaihtaisin oman vastuullisen asiantuntijätyöni tuohon koska vaan. Helpottavaa olisi hypätä jatkuvan suorittamisen kehästä leppoisampaan työhön. Lasten hassutteluthan on jokapäiväinen valopilkku sinulle, tsemppiä!

Lastentarhanopettajan työ on mm. seuraavia:

- työtä vuoroissa. Tavallisessa (Espoon) kaupungin päiväkodissa lto:n työvuoro voi alkaa (hieman talosta riippuen) klo 6-9.30:n välillä. Vastaavasti työvuoro päättyy n. klo 14-17.30 välillä. 

- pedagoginen vastuu (tavallisimmin) 21 lapsen ryhmässä, jos lapset ovat 3-5-vuotiaita

- pedagogisen toiminnan suunnittelu, päävastuu toteutuksesta

- Käytöstapojen, sosiaalisten taitojen, itsesäätelytaitojen opettamista lapsille

- Ruokailutapojen opetusta, pukeutumisen opetusta, siisteyskasvatusta

- Lasten riitojen selvittelyä, hysteerisenä huutavan lapsen tai lapsien rauhoittelua

- Päiväunille silittelyä

- Jokaisessa ryhmässä on nykyään keskimäärin vähintään 1 lapsi, jonka paikka ei olisi tavallisessa ryhmässä. Tällainen lapsi saattaa vaatia yhden aikuisen välitöntä huomiota koko hoitopäivänsä ajan. Omassa ryhmässäni näitä lapsia on tällä hetkellä kolme. 

- Palavereissa juoksemista. Viikoittain tähän kuluu n. 4 työtuntia

- työtä lähes tauotta: ruokataukoja ei ole. Sen sijaan jokaiseen päivään kuuluu 12 minuutin kahvitauko

- jokaiselle ryhmän lapselle henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman kirjoittamista

- jokaisen lapsen vanhempien kanssa varhaiskasvatuskeskustelujen käymistä (45-60min/keskustelu) kaksi kertaa vuodessa

- yhteydenpitoa erityisopettajiin, suomi toisena kielenä -opettajiin, neuvolaan, puheterapeutteihin, psykologeihin...

- osallistuminen uuden tiimikaverin rekrytointiin haastattelemalla johtajan kanssa useita hakijoita

- sähköpostien kirjoittamista, sähköposteihin vastaamista...

-Lattian lakaisemista, pöytien pyyhkimistä, pyykinpesua, lakanoiden vaihtamista, pöytien kattamista, leivän voitelua... Kirjallisten ohjeiden mukaan päiväkodin ostopalvelusiivoojalle kuuluu vain "ylläpitosiivous" ei "sotkujen siivous". Ja esim. pyykkiä pesevät laitoshuoltajat katosivat jo vuosia sitten. Keittiöhenkilö tiskaa ja latoo ruoat kärryyn. Lto ja hoitajat valmistelevat ruoat tarjoilukuntoon.

- keskustelua vanhempien kanssa joka päivä aamuin ja iltapäivisin. Otetaan vastaan kiitokset päivästä ja hyvin sujuneista retkistä. Saadaan tunnustusta siitä, että kutsuttiin vanhemmat äitien- ja isänpäiväkahveille.

- Otetaan vastaan myös haukut siitä, että sijainen oli pukenut lapselle siniset fleecehousut punaisten villahousujen sijaan. Tai lapsen nimikoimaton unikaveri on kateissa. Nimikoimattomista sukista on hävinnyt toinen. Lapsen lokeroa ei ole siivottu. Vanhemmat eivät ymmärrä, että lasten tavaroista huolehtiminen ei ole henkilökunnan vastuulla. Meidän tehtävämme on olla lasten kanssa. Vanhemmat voivat siivota lokeron kerran päivässä ja katsoa, että oman lapsen tavarat ovat paikallaan.

- Vähintään alempi korkeakoulututkinto

- Palkka (lähtö) 2387 euroa kuukaudessa, ei yö-, ilta- tai ylityölisiä. 

- Lastenhoitajalla on 3 vuotta lyhyempi koulutus, mutta palkkaero on vain n. 300 euroa

21 lapsen ryhmän päivittäinen opettaminen, kasvattaminen ja hoitaminen kaikkine oheistoimintoineen ei ole kevyttä työtä. Oman rankkuutensa työhön tuo tietoisuus siitä, ettei työtä arvosteta. Rankkaa on myös se, että ryhmissä on ajoittain kova meteli.

Ääniongelmat alan ammattilaisilla ovat yleisiä. Samoin kuulo-ongelmat, sisäilmaongelmista johtuvat hengitystieinfektiot sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Muistinko mainita, että kaupunki ei tarjoa työterveyshuoltoa akuuttitilanteessa? Sairauslomaa haetaan terveysasemalta, josta tulee perässä normaali lasku käynnistä. 

Onko ihme, ettei väki pysy alalla? Palkka on olematon, vastuu valtava, arvostus nolla, työ äärettömän rankkaa...

Tuskinpa veo opiskelu kestää kuusi vuotta? Lastenhoitaja opiskelee lähihoitaja- tai lastenohjaaja koulutuksen kautta 2- 3 vuotta. Lukiota ei lasketa mukaan veo tai lh opiskeluun. On paljon lastenhoitajia, joilla on yo- tutkinto. Vielä on myös päiväkotiryhmiä, joissa on kaksivuotisen opiston käynyt opettaja ja kolmivuotisen tutkinnon suorittaneita hoitajia. Koulutuksen ero ei kolmea vuotta ole.

Vierailija
130/172 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rauhoittavia keinoja: välipala korvataan proteiinilisällä aterialla(soijajauhe tms.), metsäretki, jooga...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/172 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

On tutkittu ettei sisäilmaoireet johdu ilmasta eikä sairaspoissaolot aina sairaudesta. Siis mistä?

Fyysinen kunto ja pomojen tuki auttaa.

Vierailija
132/172 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin lastenhoitaja ihan liian pitkään ja vaihdoin alaa ap:n mainitsemista syistä. Kannatti!

Nyt aina kun kuljen jonkun päiväkodin ohitse tunnen syvää kiitollisuutta siitä ettei tarvitse olla siellä enää töissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/172 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asennemuutoksesta kaikki lähtee, tuskin vaihtamalla paranee. Kuitenkin työ on lasten leikittämistä ja vahtimista, vaihtaisin oman vastuullisen asiantuntijätyöni tuohon koska vaan. Helpottavaa olisi hypätä jatkuvan suorittamisen kehästä leppoisampaan työhön. Lasten hassutteluthan on jokapäiväinen valopilkku sinulle, tsemppiä!

Tämä oli varmaankn provo, aika tylsä..

Vierailija
134/172 |
11.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ltona 22 v ja en riitä mihinkään! Tämä multitaskaaminen alkoi noin 6-7 vuotta sitten, tukea tarvitsevia lapsia on ollut siitä asti joka vuosi usea ryhmässäni, he vievät ajan muilta, en pysty tekemään sitä työtä mihin kouluttauduin. Nyt tuli lisäksi esim työvuorojen tekeminenkin siinä hässäkässä... ruuan tilaaminen, ym ym ylimääistä.tahti on kiihtynyt koko ajan, pois siitä perustyöstä mistä pidän ja missä olen parhaimmillani. Esimies ei pidä meidän puolia, pedagoginen johtajuus puuttuu, mistään ei kannata sanoa. Olemme omillamme sen 25 lapsen kanssa, erityistarpeita ja vanhempien odotuksia koitamme toteuttaa. Veo neuvoo käyttämään kuvia! Argh. kadonnut on se että tämä riittää, koko ajan pitäisi kehittää,ei vuotta että olisi todettu: näin on hyvä. Olen ollut positiivinen, iloinen ja pitänyt työstäni mutta yöunet loppuu vähän väliä, ja syitä mietitty kunnes eräs lääkäri totesi kuule nyt vaihdat alaa sun työ kuulostaa ihan liian kuormittavalta. Ja minä aikoinani pääsin sosionomi ja lto-koulutukseen, valitsin väärin! Sitä mukavaa perustyötä se oli n 10 v mihin ei meille anneta enää mahdollisuutta. Jotain meni pahasti metsään jossain vaiheessa. Olen nyt saikulla ja olen valmis muuhun työhön ja ne lääkärin sanat pudottivat tuhat kiloa harteiltani. Hatunnostot teille jotka jaksatte!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/172 |
06.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä sen, että erityislapset normi ryhmässä. Huh huh :/

Ilman avustajia, jotka heille kuuluisivat, mutta joita ei voi vaatia ilman vanhempien suostumusta ja aktiivisuutta.

Tälaiset lapset jäävät vaille tarvitsemaansa tukea, koska vanhemmat eivät suostu näkemään että oma lapsi tarvitsee apua. Lapsi sitten saattaa oireilla häiriköimällä ja räjähtelemällä mistä milloinkin. Joka päivä. Lukuisia kertoja. Muut saa luvan varoa.

Vierailija
136/172 |
06.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Tämä multitaskaaminen alkoi noin 6-7 vuotta sitten. 

Tukea tarvitsevia lapsia on ollut siitä asti joka vuosi usea ryhmässäni, he vievät ajan muilta, en pysty tekemään sitä työtä mihin kouluttauduin.

Nyt tuli lisäksi esim työvuorojen tekeminenkin siinä hässäkässä, ruuan tilaaminen, ym ym ylimääistä.

Tahti on kiihtynyt koko ajan, pois siitä perustyöstä mistä pidän ja missä olen parhaimmillani.

Esimies ei pidä meidän puolia, pedagoginen johtajuus puuttuu, mistään ei kannata sanoa.

Olemme omillamme sen 25 lapsen kanssa, erityistarpeita ja vanhempien odotuksia koitamme toteuttaa. Veo neuvoo käyttämään kuvia!

Kadonnut on se, että tämä riittää, koko ajan pitäisi kehittää,ei vuotta että olisi todettu: näin on hyvä.

Olen ollut positiivinen, iloinen ja pitänyt työstäni mutta yöunet loppuu vähän väliä, ja syitä mietitty, kunnes eräs lääkäri totesi: kuule nyt vaihdat alaa, sun työ kuulostaa ihan liian kuormittavalta. Ja minä aikoinani pääsin sosionomi ja lto-koulutukseen, valitsin väärin!

Sitä mukavaa perustyötä se oli n 10 v mihin ei meille anneta enää mahdollisuutta.

Jotain meni pahasti metsään jossain vaiheessa.

Olen nyt saikulla ja olen valmis muuhun työhön ja ne lääkärin sanat pudottivat tuhat kiloa harteiltani.

Hatunnostot teille jotka jaksatte!"

On todella surullista, miten moni huipputyyppi on vaihtanut alaa koska ei yksinkertaisesti vaan jaksa lisääntyvien vaatimusten kanssa. Se, että on mainio lasten kanssa ja hyvä hoitaja, ei enää riitä. Sinun tulee olla moniosaaja.

Vierailija
137/172 |
06.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksa lukea koko ketjua, mutta ymmärrän väsymyksen ja kehotan relaamaan. Miettikää, mikä on oikeasti työssä tärkeää ja haudatkaa loput vaatimukset kaikessa hiljaisuudessa. Olen itse alkuopetuksessa ja koen samoja vaatimuspaineita. Olenkin ottanut sen linjan, että priorisoin. Kaikenlaiset mokot sun muut höpötykset jätän tekemättä. Vanhempiakaan en ole velvollinen viihdyttämään. Vielä ei ole varoitusta tullut, päinvastoin olen saanut paljonkin kehuja ylemmältä taholta siitä, että oppilaani osaavat lukea, kirjoittaa, laskea ja toimia ryhmänä keskivertoa paremmin. Ehkä joku "viisas" päättäjä tulee vielä kyselemään menestykseni salaisuutta.

Vierailija
138/172 |
06.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin ennen todella hyvä työssäni, n 10 vuotta sitten) . Sain kiitosta esimieheltä, työkavereilta, lapsilta, vanhemmilta jne ja pidin työstäni.

Sitten alkoi alan alamäki, vaatimukset tuplaantuivat ja ne vähäisetkin resurssit hävisivät, esimies vaihtui sosionomiksi, pedagoginen johtaminen on nolla. Mikään ei enää riitä. Kaikessa mennään raha edellä ja sinuakin kohdellaan kuin kuluerää.

Lopetin työn tekemisen liian hyvin ja kohtuullistin työpanokseni ja työstäni saaman palkkion suhdetta. Ajattelen niin että teen töitä sillä rahalla, mikä minulle maksetaan, eli 2500€/kk. Tuolla rahalla työnantaja saa: minut paikalle n 15 pv kk. Paikalla ollessani teen työtehtäviä melko hitaasti ja virheriski on suurehko. En panosta asiakirjojen kieliasuihin yhtään. En korota ääntä/fyysisesti rajoita tai ota mitään kakkaa vastaan lapsilta, oli erityinen tai ei, vaan kerran sanomisen jälkeen jos ei tottele, ei tottele. Not my problem. Työkavereilla sama meininki. Olen jo pitkään käyttänyt kuulosuojaimia töissä.

Eli työnantaja on saanut juuri sitä mitä on tilannut.

Vierailija
139/172 |
06.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko ketjua, mutta ymmärrän väsymyksen ja kehotan relaamaan. Miettikää, mikä on oikeasti työssä tärkeää ja haudatkaa loput vaatimukset kaikessa hiljaisuudessa. Olen itse alkuopetuksessa ja koen samoja vaatimuspaineita. Olenkin ottanut sen linjan, että priorisoin. Kaikenlaiset mokot sun muut höpötykset jätän tekemättä. Vanhempiakaan en ole velvollinen viihdyttämään. Vielä ei ole varoitusta tullut, päinvastoin olen saanut paljonkin kehuja ylemmältä taholta siitä, että oppilaani osaavat lukea, kirjoittaa, laskea ja toimia ryhmänä keskivertoa paremmin. Ehkä joku "viisas" päättäjä tulee vielä kyselemään menestykseni salaisuutta.

Mene sinä alkuopettaja vaikka imaisemaan sitä lomanaloitusdrinkkiäsi ja anna niiden keskustella, jotka alasta jotain tietävät, jookos.

Hyvää lomaa muutes!

Vierailija
140/172 |
06.06.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko ketjua, mutta ymmärrän väsymyksen ja kehotan relaamaan. Miettikää, mikä on oikeasti työssä tärkeää ja haudatkaa loput vaatimukset kaikessa hiljaisuudessa. Olen itse alkuopetuksessa ja koen samoja vaatimuspaineita. Olenkin ottanut sen linjan, että priorisoin. Kaikenlaiset mokot sun muut höpötykset jätän tekemättä. Vanhempiakaan en ole velvollinen viihdyttämään. Vielä ei ole varoitusta tullut, päinvastoin olen saanut paljonkin kehuja ylemmältä taholta siitä, että oppilaani osaavat lukea, kirjoittaa, laskea ja toimia ryhmänä keskivertoa paremmin. Ehkä joku "viisas" päättäjä tulee vielä kyselemään menestykseni salaisuutta.

Mene sinä alkuopettaja vaikka imaisemaan sitä lomanaloitusdrinkkiäsi ja anna niiden keskustella, jotka alasta jotain tietävät, jookos.

Hyvää lomaa muutes!

Samassa veneessähän me olemme, koulussa vain olen yksin sen 24 oppilaan kanssa, ja tulosvaatimukset ovat ihan eri luokkaa kuin päiväkodissa. Yhtä lailla meille tulee koko ajan lisää työtä ja haastavia lapsia ja vaikka mitä. Kommenttini oli tarkoitettu ystävälliseksi neuvoksi, jostain on luovuttava, jos ei halua palaa loppuun. Sitä ihmettelin jo omien lasteni kohdalla, että varhaiskasvatuksessa yritetään kasvattaa liikaakin. Asioista, jotka ovat kypsymisen tulosta, tehdään suuria kasvatustavoitteita. Kyllä ne lapset kasvavat ja kehittyvät, vaikkei jokaista hetkeä suunnitella niin hirveän tosissaan. Ja olen myös ollut päiväkodissa töissä ennen luokanopettajuutta, vaikka siitä onkin jo aikaa.