Erityislapsi kahvilassa tai kaupassa

Meidän erityislapsi/vammainen (ulospäin ihan tavallisen lapsen näköinen) lapsi ei pysty useinkaan käyttäytymään kahvilassa, kaupassa jne kuten muut lapset vaan kiljuu, ääntelee, pyörii, konttaa ja saattaa karata. Kaupassa on helppo kulkea valjaissa, mutta kahvilassa pääsee kyllä helpommin karkuun - välillä kyllä muutenkin.

Jos ihmisellä on jalka poikki, niin hän ei pysty juoksemaan vaikka kuinka käskettäisiin eikä kuuro kuulemaan vaikka kuinka haluaisi. Eikä vammainen lapsi välttämättä pysty käyttäytymään kuin muut lapset vaikka kuinka komentaisi ja pitäisi kuria. Minä äitinä pyrin estämään sen, että hän ei vahingoita, itseään eikä muita eikä riko paikkoja. Tämäkin lapsi on joskus aikuinen ja toivon, että siihen mennessä pystyisi ainakin suurimman osan käytöksestään hillitsemään jos ei kaikkea.

Mitä te oikein sillä saavutatte, että vaaditte lapselta asiallista käytöstä silloinkin kun tiedätte vammasta? Te oletatte, että vammainen lapsi muuttuis terveeksi. Jos tällainen taikatemppu olisi niin kertokaa toki minullekin. Muutenkin on haastavaa liikkua julkisilla paikoilla erityislapsen kanssa, niin ei siihen kyllä enää kaivata mitään asiatonta käytöstä aikuisilta.

(Tämä keskustelun aloitus on poistettu jo monta kertaa, joten yritän vielä kerran.)