Lue keskustelun säännöt.
Erityislapsi kahvilassa tai kaupassa
Keskustelu poistettu
28.08.2017 |
Meidän erityislapsi/vammainen (ulospäin ihan tavallisen lapsen näköinen) lapsi ei pysty useinkaan käyttäytymään kahvilassa, kaupassa jne kuten muut lapset vaan kiljuu, ääntelee, pyörii, konttaa ja saattaa karata. Kaupassa on helppo kulkea valjaissa, mutta kahvilassa pääsee kyllä helpommin karkuun - välillä kyllä muutenkin.
Jos ihmisellä on jalka poikki, niin hän ei pysty juoksemaan vaikka kuinka käskettäisiin eikä kuuro kuulemaan vaikka kuinka haluaisi. Eikä vammainen lapsi välttämättä pysty käyttäytymään kuin muut lapset vaikka kuinka komentaisi ja pitäisi kuria. Minä äitinä pyrin estämään sen, että hän ei vahingoita, itseään eikä muita eikä riko paikkoja. Tämäkin lapsi on joskus aikuinen ja toivon, että siihen mennessä pystyisi ainakin suurimman osan käytöksestään hillitsemään jos ei kaikkea.
Mitä te oikein sillä saavutatte, että vaaditte lapselta asiallista käytöstä silloinkin kun tiedätte vammasta? Te oletatte, että vammainen lapsi muuttuis terveeksi. Jos tällainen taikatemppu olisi niin kertokaa toki minullekin. Muutenkin on haastavaa liikkua julkisilla paikoilla erityislapsen kanssa, niin ei siihen kyllä enää kaivata mitään asiatonta käytöstä aikuisilta.
(Tämä keskustelun aloitus on poistettu jo monta kertaa, joten yritän vielä kerran.)
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Kahvilatyöntekijänä todella toivoisin että mölisevät tai muuten äänekkäät erityislapset pysyisivät suoraan sanoen poissa. Huutaminen häiritsee omaa työtäni ja samalla kaikkia muita asiakkaita, joista osalle lounashetki kahvilassa saattaa olla päivän ainoa rauhallinen hetki. Kaikille on samat säännöt, eli ketään ei saa häiritä. Kaikki paikallaolijat kuitenkin toivovat että tällaiset henkilöt lähtisivät pois, joten miksi ihmeessä pitää väkisin raahautua kahvilaan toisten mulkoiltavaksi?
Minulle kaikki asiakkaat ovat yhtä tärkeitä. Eivät erityisetkään ilmaiseksi syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Yhtä arvokas = samat ihmisoikeudet .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Yhtä arvokas = samat ihmisoikeudet .
Ja samat velvollisuudet, eli ei ole oikeutta häiriköidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Yhtä arvokas = samat ihmisoikeudet .
Ja samat velvollisuudet, eli ei ole oikeutta häiriköidä.
ei voi mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Yhtä arvokas = samat ihmisoikeudet .
Ja samat velvollisuudet, eli ei ole oikeutta häiriköidä.
Jos maailmassa olisi enemmän suvaitsevia ja avarakatseisia ihmisiä , tämäkin keskustelu olisi turha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvilatyöntekijänä todella toivoisin että mölisevät tai muuten äänekkäät erityislapset pysyisivät suoraan sanoen poissa. Huutaminen häiritsee omaa työtäni ja samalla kaikkia muita asiakkaita, joista osalle lounashetki kahvilassa saattaa olla päivän ainoa rauhallinen hetki. Kaikille on samat säännöt, eli ketään ei saa häiritä. Kaikki paikallaolijat kuitenkin toivovat että tällaiset henkilöt lähtisivät pois, joten miksi ihmeessä pitää väkisin raahautua kahvilaan toisten mulkoiltavaksi?
Mistä tiedät, että nämä häiriökäyttäytyvät ovat juuri erityislapsia? Ehkä joukossa on joku normilapsikin tai ehkä jopa suurin osa? Kuinka erotat erityislapset, koska juuri keskustelimme, ettei sitä voi ulkonäöstä nähdä? Minun erityislapseni ei ainakaan ole käynyt työpaikallasi. Olisin tunnistanut sinut, enkä olisi pitänyt työpaikkasi ilmapiiristä.
Erotan heidät juuri siitä huutamisesta ja mölinästä. Ei lapsi joka rääkyy tai mölisee "ihan muuten vaan" voi olla ihan normaalin rajoissa, oli diagnoosi tai ei. Ja mistäköhän tiedät ettet ole meillä käynyt, olen sen verran kohtelias asiakaspalvelija etten todellakaan anna ärtymykseni näkyä asiakkaille, en todellakaan lähtisi vaatimaan vammaisen asiakkaan poistumista, johan siinä maine menisi. Hiljaa mielessäni ja anonyyminä palstalla saan olla mitä mieltä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Yhtä arvokas = samat ihmisoikeudet .
Ja samat velvollisuudet, eli ei ole oikeutta häiriköidä.
Jos maailmassa olisi enemmän suvaitsevia ja avarakatseisia ihmisiä , tämäkin keskustelu olisi turha.
Miksei voi suvaita sitä, että toiset ihmiset eivät kestä kovia ääniä ja kirkumista?
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko sen erityislapsen kanssa mennä rauhalliseen kahvilaan? Siis ihan mielenkiinnosta ihmettelen, että jos lapsesi ei mitenkään pysty hillitsemään itseään ja aiheuttaa häiriötä muille ihmisille, miksi hänen kanssaan täytyy mennä väkisin kahvilaan? Lapselle itselleen varmasti ahdistavaa mennä sellaiseen paikkaan missä hänen käytöstään paheksutaan. Eikö tällaiselle lapselle olisi parempi mennä ihmisten ilmoille esim leikkipuistoon, missä saa mennä luvan kanssa ja olla vauhdikas ja äänekäs?
Tarkoitatko tosissasi, ettei erityislapsi saisi koko elämässään mennä kahvilaan? Et voi olla tosissasi. Seuraavaksi varmaan sanot, ettei hän saa mennä Linnanmäelle koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että on poistettu. Erittäin tärkeä aihe. Ihmiset eivät osaa ymmärtää, miten vaikeaa erityislapsen vanhemmilla on, ja miten pienestä se oleminen on kiinni. Minä hetkenä hyvänsä voi tapahtua mitä tahansa. Sitten jotkut vain pröystäilevät, että ovat ylpeitä omasta normilapsestaan kun näkevät erityislapsen. Se on typerää ja loukkaavaa. Erityislapsi kasvattaa vanhempia. Normilasten vanhemmat voivat olla hyvin pinnallisia.
Sekö on ainoa, mikä ihmistä kasvattaa? Ei siltä näytä, kun laukoo noin kapeakatseisia "totuuksia". Mistään yksittäisestä asiasta ei voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä. Ihmisen elämässä on lukemattomia muuttujia.
Tässä puhuttiin käsittääkseni erityislapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsesi ei osaa käyttäytyä, oli syy sitten mikä tahansa, et vie lastasi käyttäytymään huonosti kahviloihin! Kahvilakäyttäytymistä voi opetella leikinkin varjolla kotona, mikään ei oikeuta teitä pilaamaan kahvilakäyntiä muilta asiakkailta. Piste.
Voi opetella leikin varjolla kotona? Menikö sinulta ohi, että nyt puhutaan erityislapsista? Et tiedä, mistä puhut. Eikä keltään lapselta voi kieltää kahvilassa käyntiä. Se vain on niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvilatyöntekijänä todella toivoisin että mölisevät tai muuten äänekkäät erityislapset pysyisivät suoraan sanoen poissa. Huutaminen häiritsee omaa työtäni ja samalla kaikkia muita asiakkaita, joista osalle lounashetki kahvilassa saattaa olla päivän ainoa rauhallinen hetki. Kaikille on samat säännöt, eli ketään ei saa häiritä. Kaikki paikallaolijat kuitenkin toivovat että tällaiset henkilöt lähtisivät pois, joten miksi ihmeessä pitää väkisin raahautua kahvilaan toisten mulkoiltavaksi?
Mistä tiedät, että nämä häiriökäyttäytyvät ovat juuri erityislapsia? Ehkä joukossa on joku normilapsikin tai ehkä jopa suurin osa? Kuinka erotat erityislapset, koska juuri keskustelimme, ettei sitä voi ulkonäöstä nähdä? Minun erityislapseni ei ainakaan ole käynyt työpaikallasi. Olisin tunnistanut sinut, enkä olisi pitänyt työpaikkasi ilmapiiristä.
Erotan heidät juuri siitä huutamisesta ja mölinästä. Ei lapsi joka rääkyy tai mölisee "ihan muuten vaan" voi olla ihan normaalin rajoissa, oli diagnoosi tai ei. Ja mistäköhän tiedät ettet ole meillä käynyt, olen sen verran kohtelias asiakaspalvelija etten todellakaan anna ärtymykseni näkyä asiakkaille, en todellakaan lähtisi vaatimaan vammaisen asiakkaan poistumista, johan siinä maine menisi. Hiljaa mielessäni ja anonyyminä palstalla saan olla mitä mieltä tahansa.
Eivät kaikki erityislapset mölyä ja huuda. Sitä tekevät muutkin lapset. Entä onko suhtautumisesi muihinkin ertyisryhmiin yhtä kielteinen. Kannattaisiko miettiä uravalintaa uudestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, ettei erityislasta voi saada kuriin. Kyllä erityislapsikin kipua tottelee, koska sitä tottelevat kaikki muutkin elämänmuodot, jopa ameeba. Oletko kokeillut esim. tällaista: http://www.ebay.com/bhp/dog-shock-collar
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Teidän huonoihin geeneihin? Mainostatko tuolla omia geenejäsi? Ja sillä, että väität erityislasten ominaisuuksien johtuvan geeneistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Yhtä arvokas = samat ihmisoikeudet .
Ja samat velvollisuudet, eli ei ole oikeutta häiriköidä.
Jos maailmassa olisi enemmän suvaitsevia ja avarakatseisia ihmisiä , tämäkin keskustelu olisi turha.
Miksei voi suvaita sitä, että toiset ihmiset eivät kestä kovia ääniä ja kirkumista?
Minun erityislapseni ei kestä kovia ääniä ja kirkumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Teidän huonoihin geeneihin? Mainostatko tuolla omia geenejäsi? Ja sillä, että väität erityislasten ominaisuuksien johtuvan geeneistä?
Tyhmyys taisi paljastua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Tällä logiikalla myöskään ylipainoiset ihmiset eivät ole arvokkaita. Kyllä minä ainakin mielummin laitan veroeuroni neurologisesti sairaiden lasten hoitoon sen sijaan, että maksaisin suklaalihavien av-mammojen verisuonisairausten hoitokuluja. Tosin tuossa on vielä sekin ero, etteivät nämä lapset ole itse aiheuttaneet sairauttaan toisin kuin sipsinmässyttäjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsen kanssa voi mennä metsäretkelle, jossa väsyttää tämän nukkumakuntoon.
Ei häirikön paikka ole missään kahvilassa. Vammat rajoittavat elämää ja tätä eivät nämä itsekkäät vanhemmat ymmärrä.
Syyttömiä me normaalit ja normaalien vanhemmat olemme teidän huonoihin geeneihin. Miksi meidän pitäisi kärsiä joka välissä erityisyyksiänne?
Minun "erityinen " on ihan yhtä arvokas kuin sinun "normaali".
Minun "erityisellä" on oikeus käydä kahviloissa ihan samalla tavalla kuin kaikilla "normaaleilla" (mikä on normaali?) .Jos hänen käytääytymisensä aiheuttaa ahdistusta, syytä huonoja geenejäsi ja suvaitsematonta luonnettasi.
Se että on saanut jonkun "vamman" ei tarkoita kotiin eristäytymistä, eikä normaaliin elämään kuluvista asioista luopumista .Olet säälittävä!
Toivottavasti elämä opettaa sinuakin !Missä mielessä "yhtä arvokas"?
Tietysti sinulle erityislapsesi on paljon arvokkaampi kuin naapurin normaali lapsi.
Jos tarkoitat yleisellä tasolla, niin yhteiskunnalle on paljon arvokkaampi tavallinen lapsi, joka ei vaadi erityisresursseja psykologeineen ja muine ylettömän kalliine palveluineen.
Yhtä arvokas = samat ihmisoikeudet .
Ja samat velvollisuudet ottaa toiset huomioon.
Kahvilassa möykkääminen ei muuten ole mikään "ihmisoikeus".
Mistä tiedät, että nämä häiriökäyttäytyvät ovat juuri erityislapsia? Ehkä joukossa on joku normilapsikin tai ehkä jopa suurin osa? Kuinka erotat erityislapset, koska juuri keskustelimme, ettei sitä voi ulkonäöstä nähdä? Minun erityislapseni ei ainakaan ole käynyt työpaikallasi. Olisin tunnistanut sinut, enkä olisi pitänyt työpaikkasi ilmapiiristä.