Ei lapsi aina ala luunapista itkeä! Se toimii myös muulla tavoin
Lapset ovat kuin koirat. Ne ehdollistuvat. Tietävät pienistä asioista että nyt hiljaa ja rauhallisesti. Luunappi on sellainen. Se sattuu vähemmän kuin lego päälle astuminen sukan kanssa tietoisesti.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Koska te käsitätte ettei ruumiillisen kurituksen vahingollisuus ole kiinni siitä, kuinka paljon se sattuu?
Ei ne käsitä. Niitten puolisot mättää niitä joka viikonloppu vähän nassuun, mutta eihän se paljo satu.
Koiratkin oppivat huonommin fyysisillä rangaistuksilla. Ihmisen aivot menevät hälytystilaan vahvemman väkivallan tai uhkailun myötä (myös luunapilla uhkailulla hiljentäminen). Stressihormoni nousee ja ajattelu vaikeutuu. Idiootti vanhempi tyhmentää omaa lastaan eikä luo hänelle parasta mahdollista kasvualustaa oppia ja kehittyä.
Pään ja kasvojen aluelle ei saisi koskaan kohdistaa minkäänlaista iskua. Peppu on tarkoituksella pehmeä, tarpeen vaatiessa pieni läpsäys kämmenellä on paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat kuin koirat. Ne ehdollistuvat. Tietävät pienistä asioista että nyt hiljaa ja rauhallisesti. Luunappi on sellainen. Se sattuu vähemmän kuin lego päälle astuminen sukan kanssa tietoisesti.
Miksi joku antaa itselleen luunappeja?
Vierailija kirjoitti:
Pään ja kasvojen aluelle ei saisi koskaan kohdistaa minkäänlaista iskua. Peppu on tarkoituksella pehmeä, tarpeen vaatiessa pieni läpsäys kämmenellä on paikallaan.
Joo, kyllä ehdottomasti on hyvä opettaa se malli että voi sitten vaikka nalkuttavaa vaimoa vähän läimäistä kun ei käyttäytynyt toivotusti. Mutta eihän se paljon sattunut, näytti vain kuka määrää.
On ristiriitaista opettaa lasta olemaan lyömättä toisia ja turvautumatta väkivaltaan riidoissa ja turhautumisissa, jos itse kasvattaa lasta väkivallalla tai väkivallan uhkalla tai edes fyysisen ylivoiman turvin.
Koska te käsitätte ettei ruumiillisen kurituksen vahingollisuus ole kiinni siitä, kuinka paljon se sattuu?