Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako lukiossa koulunkäyntiavustajan palveluita?
28.08.2017 |
Jos oppilas tarvitsee esim ADHD:n, aspergerin tai muun vastaavan ongelman takia apua keskittymiseen ja toiminnanohjaukseen? Vai oletetaanko, että erityistapaustenkin pitää jo tuossa vaiheessa selvityä ihan itsenäisesti?
Kommentit (24)
Henkilökohtainen avustaja, jos sellaisen saa. Ilman muuta esim pyörätuolipotilaille mutta en tiedä miten asperger tai joku muu vamma saisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityistapaukset jatkavat peruskoulun jälkeen toisen asteen erityisoppilaitoksiin. Mitä järkeä mennä lukioon jos tilanne on tuo? Pitäisikö avustajan olla kirjoituksissakin mukana ohjaamassa toimintaa ja auttamassa keskittymään? Jossain se raja tulee vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Erityistapaukset jatkavat peruskoulun jälkeen toisen asteen erityisoppilaitoksiin. Mitä järkeä mennä lukioon jos tilanne on tuo? Pitäisikö avustajan olla kirjoituksissakin mukana ohjaamassa toimintaa ja auttamassa keskittymään? Jossain se raja tulee vastaan.
Sen verran jatkan että toki henkilökohtaisen avustajan voi palkata itse, mutta se ei ole koulun asia. Lukiossa ei ole töissä koulunkäyntiavustajia.
Kyllä tähän on menty, nykynuoriso ei osaa edes omaa persettä pyyhkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulla oli henkilökohtainen avustaja myös lukiossa, niin kuin muuallakin, mutta oon pyörätuolissa ja rajoitteeni ovat toiminnallisia, eivät oppimiseen liittyviä. Kannattaa selvittää asiaa. Ja huomioida myös se, riittääkö keskittymiskyky vaativaan tekemiseen.
Surullista, jos pitää mennä amikseen vaikka pää riittäisi lukioonkin. On paljon esim aspergereita jotka ovat todella teoreettisesti älykkäitä mutta käytännön asiat tuottavat vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mulla oli henkilökohtainen avustaja myös lukiossa, niin kuin muuallakin, mutta oon pyörätuolissa ja rajoitteeni ovat toiminnallisia, eivät oppimiseen liittyviä. Kannattaa selvittää asiaa. Ja huomioida myös se, riittääkö keskittymiskyky vaativaan tekemiseen.
Niin, mutta avustajasi oli työsuhteessa sinuun, ei kouluun.
Ohis, mutta nykyään ammattinimike on koulunkäynnin ohjaaja. Työ on ohjaamista, ei avustamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullista, jos pitää mennä amikseen vaikka pää riittäisi lukioonkin. On paljon esim aspergereita jotka ovat todella teoreettisesti älykkäitä mutta käytännön asiat tuottavat vaikeuksia.
Luuletko että amis on muka välttämättä helpompi? Voi olla vielä paljon vaikeampaa. Eikä sielläkään enää voida kulkea perässä vahtimassa. Jos ei 16-vuotias selviä tavallisessa toisen asteen koulussa, osoite on erityisoppilaitos. Eri asia on, jos on sokea tai liikuntavammainen, jolla on avustaja omasta takaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tähän on menty, nykynuoriso ei osaa edes omaa persettä pyyhkiä.
No kyllä terveet osaavatkin, eri asia on jos joku vamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista, jos pitää mennä amikseen vaikka pää riittäisi lukioonkin. On paljon esim aspergereita jotka ovat todella teoreettisesti älykkäitä mutta käytännön asiat tuottavat vaikeuksia.
Luuletko että amis on muka välttämättä helpompi? Voi olla vielä paljon vaikeampaa. Eikä sielläkään enää voida kulkea perässä vahtimassa. Jos ei 16-vuotias selviä tavallisessa toisen asteen koulussa, osoite on erityisoppilaitos. Eri asia on, jos on sokea tai liikuntavammainen, jolla on avustaja omasta takaa.
Tämä juuri olikin se pointti. Ihmiselle, joka on käytännön asioissa ihan onneton, amis voi olla tosi vaikea paikka. Lukiossa sen sijaan voisi pärjätä, jos vaan saisi ainakin aluksi tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista, jos pitää mennä amikseen vaikka pää riittäisi lukioonkin. On paljon esim aspergereita jotka ovat todella teoreettisesti älykkäitä mutta käytännön asiat tuottavat vaikeuksia.
Luuletko että amis on muka välttämättä helpompi? Voi olla vielä paljon vaikeampaa. Eikä sielläkään enää voida kulkea perässä vahtimassa. Jos ei 16-vuotias selviä tavallisessa toisen asteen koulussa, osoite on erityisoppilaitos. Eri asia on, jos on sokea tai liikuntavammainen, jolla on avustaja omasta takaa.
Jep itse koin amiksen todella vaikeaksi ja oli pakko lopettaa kahden viikon jälkeen. Piti istua 8h kuuntelemassa asiaa, jonka olisi voinut itse opetella vartissa. Lisäksi työrauhasta ei ollut tietoakaan ja sai kuunnella jonneilua koko päivän. Nostan hattua niille, jotka jaksavat käydä koulun loppuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulla oli henkilökohtainen avustaja myös lukiossa, niin kuin muuallakin, mutta oon pyörätuolissa ja rajoitteeni ovat toiminnallisia, eivät oppimiseen liittyviä. Kannattaa selvittää asiaa. Ja huomioida myös se, riittääkö keskittymiskyky vaativaan tekemiseen.
Niin, mutta avustajasi oli työsuhteessa sinuun, ei kouluun.
Totta, mun kohdalla ja yleisesti ottaen onkin näin. Olen kuitenkin kuullut, että osa kunnista on tehnyt myös muunlaisia ratkaisuja budjettiin vedoten. Lain kirjain ei aina toteudu täysin.
Lukiossa ei ole tarjolla mitään muuta tukea kuin lisäaika yo-kirjoituksissa.
t. erityisope
Miksi näkö- tai liikuntavamma eroaa tässä suhteessa keskittymisongelmasta? Jos ei siis älyssä tai oppimisessa vikaa? Eikös muuten lukihäiriöisetkin saa jotain tukea tai helpotusta?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tähän on menty, nykynuoriso ei osaa edes omaa persettä pyyhkiä.
No eihän sitä pyyhitä vaan pestään.
Vierailija kirjoitti:
Erityistapaukset jatkavat peruskoulun jälkeen toisen asteen erityisoppilaitoksiin. Mitä järkeä mennä lukioon jos tilanne on tuo? Pitäisikö avustajan olla kirjoituksissakin mukana ohjaamassa toimintaa ja auttamassa keskittymään? Jossain se raja tulee vastaan.
Noin se ei kylläkään ole.
Ei erityisoppilailla välttämättä ole mitään ongelmia oppimisessa. Esimerkiksi oma asperger-poikani on kahdeksikon keskiarvo-oppilas, mikä on yhdeksäsluokkalaiselle ihan ok. Ei mukautetussa opetuksessa, vaan normaaliopetussuunnitelmalla.
Silti hän hyötyy pienryhmästä ja avustajasta siksi, että hänelle tuottaa vaikeuksia hälyisässä luokassa keskittyä ja poimia olennaiset asiat opettajan puheesta. Ja käsityössä, köksässä ja liikunnassa motorisesti kömpelö ja omantoiminnan ohjauksen puutteista kärsivä teini tarvitsee enemmän apua.
Eikä hän todellakaan jatka minnekään erityisoppilaitokseen, miksi ihmeessä pitäisi? Hän aikoo tietokonealalle, siellä hänen diagnoosillaan olevia on kuules aika paljonkin....
Mutta joo, lukiossa ei ole koulunkäyntiavustajia. Henkiläkohtaisen avustajan voi saada kunnalta vanmaislain perusteella, jos avustaja on ehdottoman tarpeen opintojen takia. Yleensä ainakaan assit eivät ole saaneet avustajaa, täytyy olla vaikkapa vaikea liikuntaeste.
Oma poikani on nyt yhdeksännellä luokalla. Vaihtoi erituisluokalta normaaliluokkaan juuri siksi, että kokeillaan, miten pärjää isossa luokassa. Jos ei pärjää, voi aina opiskella vaikkapa aikuislukiossa, jossa on pienet opetusryhmäkoot.
Ei.
Henkilökohtainen avustaja on vammaiisen tuki.
Alue: Aihe vapaa
Lukio on itsenäisiä opiskelijoita varten.