Mieheni mielestä kihlasormus ei saa maksaa yli 3000e

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä, että ap tässä kohtaa suhdetta selvästi ilmaisee mielipiteensä. Tuskin tämä sormus on ainoa kohta, jossa ap haluaa vähän parempaa. Jos mies tienaa 3000€/kk ja haluaa käyttää rahaa johonkin muuhunkin kuin vaimoonsa, hän joutuu  nyt vakavasti harkitsemaan kannattaako ottaa tällainen high maintenance -tapaus riesakseen.

Itselläni ei kihlasormusta edes ole, koska olimme vain kuukauden verrna kihloissa ja pidin sitä ihan turhana. Kun menimme ostamaan sormuksia, ostettiin miehelle kihlasormus ja minulle vihkisormus, jota aloin käyttää vasta sitten kun oltiin naimisissa. Tämän 17 vuoden aikana kun ollaan oltu naimisissa, olen voinut pitää tuota vihkisormusta vain ehkä parin vuoden ajan. Enimmäkseen olen ollut liian lihava pitämään sitä, se kävi jo raskauden aikana pieneksi. Ja se on kyllä todella mieluinen sormus minulle, siinä on timantteja ja safiireja. Maksoi jotain 600€. Miehelle olisi käynyt kalliimpikin ja kysyi moneen kertaan, olenko varma. Minulle se sormus oli tärkeämpi kuin hintalappu ja valitsin sen mukaan mistä tykkäsin, ei sen mukaan mitä hintalapussa lukee.

Sehän on juuri AP:n pointti, hän haluaa valita sen mistä tykkää, eikä tyytyä johonkin ihan kivaan. Ei se arvo vaan se, että näyttää kauniilta kädessä. 

- Itse ymmärrän hyvin AP:ta. Minulla on myös kallis maku. Minunkaan ei tarvitse nähdä hintalappuja ja aina valinta osuu johonkin sellaiseen, mikä räjäyttää budjetin. Mitä tyylikkäämpi mielestäni, sitä kallimpi.. 

En jaksanut lukea koko porvoolaista ketjua, mutta asiahan on jo ratkaistu:

Olette ilmeisesti sopineet, että mies kosii eli kysyy sinua avioliittoon ja sinä vastaat myöntävästi. Tällöinhän olette käytännössä jo sopineet menevänne naimisiin. Olette siis kihloissa, onneksi olkoon!

Minä käytän hopeista muutaman kympin hyvin kaunista sormusta sormessa, en halua käyttää kallista jonka katoamista pitää pelätä. Ja en ole tuulipukurouva, viime vuonna tienasin reilun 500 000. Ei siis ole rahasta kiinni, minulla vain ihan järjenkäytöstä. 

- Järkevintä on panostaa häissä nimenomaan sormuksiin, valokuviin ja häämatkaan. Muutahan häistä ei sitten konkreettisesti jääkään. 

Ap ei ole kertonut häiden budjettia, joten olisiko sitä mahdollista muokata siten, että kiva sormus löytyisi? Noin 5000-6000 eurolla löytyy klassisia kauniita sormuksia ja panostaisitte sitten vihkisormukseen enemmän? 

Tärkeintä olisi opetella keskustelemaan näistä asioista, miten meinaatte järjestää häät, jollette pysty raha-asioista keskustelemaan aikuisten tavoin? 

Ongelma tässä on että AP haluaa tietynlaisen sormuksen joka sattuu maksamaan 3000e. Hän on valmis maksamaan sen itse. Tuleva kihlattu ei kuitenkaan suostu siihen että AP ostaisi oman sormuksen eikä myöskään ostamaan sellaista sormusta kun ap haluaa. Tämän lisäksi mies haluaa valita itse sormuksen ilman että AP saa antaa mielipidettään. Ei hinnalla ole varsinaista merkitystä. Sama ongelma olisi jos AP haluaisi 20e rinkulan ja mies haluaisi ostaa 5000e timantin.

Paras vaihtoehto mielestäni olisi että mies kosii muovisormuksella. Yhdessä mennään kauppaan katsomaan sormuksia ja mies ostaa sen sormuksen kun ap haluaa. Vastapainoksi ap tulevaisuudessa kustantaa erotuksen arvoisesti jotain muuta. Tällöin mies saa tehdä yllätyskosintansa ja hyvän mielen/oikeuden sanoa (Tai mikä ikinä hänen syy on että itse se pitää ostaa) että osti sormuksen. Mies kuitenkin pysyy omassa budjetissa kun säästää jossain toisessa asiassa ja ap saa haluamansa sormuksen. Tämän voi myös muokata niin että AP osoittaa haluamansa sormuksen ja mies kosii sen kanssa. Muutoin sama kaava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis voi jestas. Ehkä sinun kannattaa vielä odottaa ja kasvaa aikuiseksi, ennen kuin mietit kihloja tai kosintoja. Tosin varaudu siihen, ettei miehesi jaksa odottaa sitä sinun aikuistumistasi, hän vaikuttaa jo aikuiselta.

Miten tämä liittyy ikääni? Olen aikuinen ja osaan käyttäytyä kuin aikuinen. Minulla on oma makuni ja tyylini. Miksi poikkeaisin siitä kihlasormuksen kohdalla?

Anteeksi jos minua ei innosta teidän "tuulipukurouvien" Kultajousesta ostetut mauttomat sormukset pienillä timanteilla tähtikuvion sisällä. Hyi yök.

Aikuisuus ei ole ikävuosista kiinni vaan asennekysymys. Nelikymppinenkin voi ajatella kuin 14-vuotias pissis. 

Outoa, ettei mies tunne tyyliäsi, vaikka yhteistä elämää jo valmistellaan. Kumman tyylillä teillä sitten tulevaisuudessa eletään, sinun varmaan? 

Minulla ei ole tuulipukua eikä kihlasormustakaan. Menimme "suoraan naimisiin". Vihkisormukseni ei maksanut mitään, koska se on mieheni suvussa kulkenut, siis ihan "vintage":) Sen tunnearvo on suuri, rahallista arvoa en tiedä (eikä kiinnosta). Se on hyvin kaunis. En edes muista mitä mieheni yksinkertainen, sileä vihkisormus tuli maksamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestäni kihlasormukseen ei voi laittaa yli 3000 euroa. Mitä ihmettä teen, kun oma maku on sellainen, että haluan näyttävän ja laadukkaan sormuksen. Olen sanonut, että kun aika koittaa, voin itse maksaa erotuksen/loput sormuksesta. Tämä ei kuitenkaan käy, sillä mies haluaa kosinnan olevan yllätys ja sormuksen olevan hänen valitsemansa.

Mitä ihmettä teen, jos/kun sormus ei ole miellyttävä? En halua kantaa (toivottavasti) lopun elämää sormusta, josta en itse tykkää.

Ja mun mielestä sormukset ovat ihan turhia. Hyvin  naimisissa  olen ilman niitäkin.

N46

Miksi ihmeessä miehen pitäisidaada yksin valita sormus,jota nainen käyttää? Se ei ole tavallista. Yleensä koditaansanallisesti ja ditten mennään yhdessä sormusostoksille.

Eli mies taitaa olla sovinisti kontrollifriikki. Tässähän ei ole kyse rahasta, koska ap itse tarjoutuu maksamaan. Laittaisin kihlauksen jäihin ja toteaisin, että sormukset hankitaan yhdessä ja vaikka maksetaan puoliksi. Ja jos ei miehlle tasa-arvo ja naisen mielipiteen kuuleminen käy,niin ei tule häitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestäni kihlasormukseen ei voi laittaa yli 3000 euroa. Mitä ihmettä teen, kun oma maku on sellainen, että haluan näyttävän ja laadukkaan sormuksen. Olen sanonut, että kun aika koittaa, voin itse maksaa erotuksen/loput sormuksesta. Tämä ei kuitenkaan käy, sillä mies haluaa kosinnan olevan yllätys ja sormuksen olevan hänen valitsemansa.

Mitä ihmettä teen, jos/kun sormus ei ole miellyttävä? En halua kantaa (toivottavasti) lopun elämää sormusta, josta en itse tykkää.

Voittehan te mennä kihloihin nyt ja harkita naimisiinmenoa myöhemmin. Sit kun miehen maksukykykin on ehtinyt vähän kohentua.

Suomessa ei ole tapana kosia sormuksen kanssa. Sormukset käydään yhdessä valitsemassa vasta kun kosinta on esitetty. Suomessa ei ole myöskään tapana pistää rahaa kihlasormukseen, vaan vihkisormus on se näyttävämpi sormus. Tämä provo ei siksi oikein toimi.

3000 euroa on kyllä kihlasormuksesta aika vähän. Meidän sormukset 15 000 euron arvoiset :) Ei kyllä toisesta kovin paljon voi välittää jos ihmisen hinta on 3000 euroa...

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä miehen pitäisidaada yksin valita sormus,jota nainen käyttää? Se ei ole tavallista. Yleensä koditaansanallisesti ja ditten mennään yhdessä sormusostoksille.

Eli mies taitaa olla sovinisti kontrollifriikki. Tässähän ei ole kyse rahasta, koska ap itse tarjoutuu maksamaan. Laittaisin kihlauksen jäihin ja toteaisin, että sormukset hankitaan yhdessä ja vaikka maksetaan puoliksi. Ja jos ei miehlle tasa-arvo ja naisen mielipiteen kuuleminen käy,niin ei tule häitäkään.

vaikutat aika epäromanttiselta henkilöltä. ainakin amerikkalaisissa elokuvissa miehet polvisuvat naisen eteen, avaavat rasian ja kosivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä miehen pitäisidaada yksin valita sormus,jota nainen käyttää? Se ei ole tavallista. Yleensä koditaansanallisesti ja ditten mennään yhdessä sormusostoksille.

Eli mies taitaa olla sovinisti kontrollifriikki. Tässähän ei ole kyse rahasta, koska ap itse tarjoutuu maksamaan. Laittaisin kihlauksen jäihin ja toteaisin, että sormukset hankitaan yhdessä ja vaikka maksetaan puoliksi. Ja jos ei miehlle tasa-arvo ja naisen mielipiteen kuuleminen käy,niin ei tule häitäkään.

vaikutat aika epäromanttiselta henkilöltä. ainakin amerikkalaisissa elokuvissa miehet polvisuvat naisen eteen, avaavat rasian ja kosivat.

Avainsana Amerikkalaisissa elokuvissa.

Suomessa elävässä elämässä pariskunta valitsee sormuksen yhdessä. Sehän juuri on romanttista, kierrellä kaupoissa yhdessä etsimässä ja sovittamassa.

Me ostimme sormuksen vintagena ebaysta ulkomailta, on uniikki ja myös halvempia. Selasimme nettsivuja ainakin vikkon ja etsittiin yhdesdä, se oli tosi kivaa. Aluksi käytiin kultasepänliikkeissä, mutta niissä ei ole yhtään kivaa, kalliita ja kaikki samannäköisiä. Olihan se silti aika jännää mennä yhdessä kaupungille vartavasten sormusostoksille ja mennä niihin liikkeisiin tuoreena kihlaparina.

Ap:n mies vaikuttaa itsekkäältä tyrannilta, menköön kihloihin itsensä kamssa, kun ei tulevaa vaimoaan halua ottaa huomioon yhtään. Rahastahan ei ole kyse, koska ap tarjoutui itse maksamaan, vaan miehen määräilevästä ja itsekeskeisestä luonteesta.

Parempi,ettet mene kihloihin ollenkaan.Olet liian itsekäs.Ei sun kanssasi voi elää.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestäni kihlasormukseen ei voi laittaa yli 3000 euroa. Mitä ihmettä teen, kun oma maku on sellainen, että haluan näyttävän ja laadukkaan sormuksen. Olen sanonut, että kun aika koittaa, voin itse maksaa erotuksen/loput sormuksesta. Tämä ei kuitenkaan käy, sillä mies haluaa kosinnan olevan yllätys ja sormuksen olevan hänen valitsemansa.

Mitä ihmettä teen, jos/kun sormus ei ole miellyttävä? En halua kantaa (toivottavasti) lopun elämää sormusta, josta en itse tykkää.

Kenen enää tarvitsee kihlautua? Eikö se riitä, että pullautetaan yhteinen kersa tai muutetaan saman katon alle?

Pelkkää huomion hakemista koko kihlaus?

Jos haluatte huomiota, järjestäkää näyttävät yllätyshäät. Tuon kihlasormuksen hinnalla tekee jo ison osan juhlista.

Vierailija kirjoitti:

Parempi,ettet mene kihloihin ollenkaan.Olet liian itsekäs.Ei sun kanssasi voi elää.

Muitteko ja ymmäsittekö aloitusta ollenkaan?

Ap ei ole se itsekäs vaan miehensä. Ap haluaisi yhdessä valita ja maksaa sormuksen, mies ei suostu.

Kalliit korut ovat naurettavia ja järjettömiä. Toivottavasti aloitus on provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestäni kihlasormukseen ei voi laittaa yli 3000 euroa. Mitä ihmettä teen, kun oma maku on sellainen, että haluan näyttävän ja laadukkaan sormuksen. Olen sanonut, että kun aika koittaa, voin itse maksaa erotuksen/loput sormuksesta. Tämä ei kuitenkaan käy, sillä mies haluaa kosinnan olevan yllätys ja sormuksen olevan hänen valitsemansa.

Mitä ihmettä teen, jos/kun sormus ei ole miellyttävä? En halua kantaa (toivottavasti) lopun elämää sormusta, josta en itse tykkää.

Kenen enää tarvitsee kihlautua? Eikö se riitä, että pullautetaan yhteinen kersa tai muutetaan saman katon alle?

Pelkkää huomion hakemista koko kihlaus?

Jos haluatte huomiota, järjestäkää näyttävät yllätyshäät. Tuon kihlasormuksen hinnalla tekee jo ison osan juhlista.

Avioliitossa on lakiteknisiä ja taloudellisia etuja avoliittoon verrattuna esim. jos toinen sattuu kuolemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kalliit korut ovat naurettavia ja järjettömiä. Toivottavasti aloitus on provo.

Jalometallia voi ajatella sijoituksena. En pitäisi arvokkaita koruja aivan täysin järjettöminä jos arvo säilyy.

Trolli. Ja AV-mammat kommentoi...