Olenkohan jotenkin väliinputoaja, vai onko haluttavuuteni miesrintamalla kokonaan ohi elämäni osalta?

Aijaa...Mulla ihan päinvastoin!! Olen 42v, kaunis ja timmi, ikäistäni kyllä nuoremman näköinen. Kiinnostuneita miehiä olis vaikka kuinka, salilla, baareissa ym. Jopa nuoremmat tulee tekemän tuttavuutta, tosin ovat aina luulleet mua vähintään 10v nuoremmaksi.

Käyttäjä6885 kirjoitti:

Arvuuttelisin, että juuri nuoruus ,ja epävarmuus , olivat ennen niitä kiinnostavia asioita. Nuorten naisten metsästys kun on jo ukkojen biologiaan isketty, ja epävarmuus varmaan kiehtoo,koska ne ajattelevat voivansa hallita sua paremmin. Jos nyt olet fiksumman, itsevarmemman ja menestyneemmän oloinen, niin pelottaahan se niitä enemmän :)   Ainakin suurta osaa.

Ei se kypsän naisen itsepäisyys ja ja jatkuva päteminen miehiä ehkä pelota, mutta ei kyllä kiehdokaan. 

Vierailija kirjoitti:

Aijaa...Mulla ihan päinvastoin!! Olen 42v, kaunis ja timmi, ikäistäni kyllä nuoremman näköinen. Kiinnostuneita miehiä olis vaikka kuinka, salilla, baareissa ym. Jopa nuoremmat tulee tekemän tuttavuutta, tosin ovat aina luulleet mua vähintään 10v nuoremmaksi.

Onko kiinnostus pitempiaikaista vai liukenevatko paikalta kun kuulevat oikean ikäsi?

Hei mitä välii? Elämässä on muutakin tärkeämpää kuin miehet ja niiden miellyttäminen.

Vierailija kirjoitti:

Ootko akateeminen? Parikymppisenä kollina riitti, että nainen saa suunsa auki. Näin 10v myöhemmin haluaisin lisäksi, että suusta tulee jotain järkevää juttua. Kerran eräs itsevarma amismuija tuli jutskaamaan ja vartin aikana meinasi aivot sulaa. No lähdin pois ja sain kuulla myöhemmin, että lähtöni johtui naisen liiallisesta itsevarmuudesta :D juuei, ei tosiaan johtunut

Luuletko olevasi akateemisena jotenkin ylempänä kuin muut ihmiset? Tiedoksi, että akateemisen tutkinnon vai saada ihan keskiarvoon kuuluvalla ÄO:llä. Ei siihen mitään Hawkingin älyn lahjoja tarvita. Itse olen amiksenkin keskeyttänyt, eikä minulla siis ole minkäänlaista koulutustaustaa, kammottavaa eikö? Kuitenkin, olen paljon valveutuneempi ja  paremmin perillä yhteiskunnallisista asioista kuin ihmiset keskimäärin. En väitä olevani huippuälykäs yksilö mutta en missään nimessä ole typerä. Luen paljon, olen kiinnostunut useista eri aihe-alueista ja olen luonteeltani utelias ihminen. Monet tapaamani akateemiset osaavat opiskelemansa aiheen terminologiaa, mikä on toki luonnollistakin mutta osalla heistä on yleissivistys yllättävänkin huono. Joten en lähtisi tekemään liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä kenestäkään heidän koulutustasonsa perusteella. En voi sietää snobeilevia ja ylimielisiä ihmisiä, en sitten yhtään.

Vaikea sanoa. Omalla kohdallani 35v on aika passeli ikä olla taas sinkku. Tuntuu, että kiinnostuneita miehiä on 10v nuoremmista ylöspäin ja sekös vain kelpaa :)

Vierailija kirjoitti:

Ikäryhmässäsi on vähemmän sinkkumiehiä kuin parikymppisten joukossa. Samoin opiskelijariennoissa ja muissa pariutumisen näkökulmasta otollisissa tilaisuuksissa tulee varmaan käytyä vähemmän. Itse erottuani juuri 30 täytettyäni havahduin huomaamaan, miten vähän mahdollisuuksia samanhenkisen kumppanin löytämiseksi omasta ikäluokasta on.

Tämä.

Tilanne kuitenkin paranee, kun toinen kierros käynnistyy.

Missä tilanteissa sinua on ennen tultu iskemään ja nykyään ei? Mulla on oikeastaan sama fiilis, tosin en ole koskaan ollut kaunis joten iskuyritykset olivat ennenkin harvassa, nykyään niitä ei tule ollenkaan. Samalla kaikenlainen ahdistelu on lakannut, siitä olen ainoastaan iloinen! Miehet jostain syystä kiinnostuvat eniten parikymppisistä ja sen näköisistä naisista. Jos näytät ikäiseltäsi, niin se saattaa selittää huomion vähentymisen. 

Vierailija kirjoitti:

Se on juuri lapsenpyöreys (eli oikeammin nuorekkuus) joka miehiä on kiinnostanut. Se on ilmeisesti sopinut vielä hyvin olemukseesi. On paradoksaalista, että moni kolmekymppinen nainen kuvittelee näyttävänsä paremmalta kuin nuorena päästyään eroon lapsenpyöreydestä vaikka asia on miesten näkökulmasta juuri päinvastoin.

Minulla tämä meni niin, että nuorempana näytin kasvoista syöttöporsaalta, siis kaikin tavoin liian pyöreältä, ja nyt nelikymppisenä ne liiat ovat vihdoin karisseet, joten näytän ns. "lapsenpyöreältä". Ei ryppyjä. Tinder-deitit ihmettelivät, olenko valehdellut ikäni ylöspäin profiilissa jne. Kasvojeni luusto on sellainen, että pyöreyttä tulee olemaan aina siihen asti kunnes kudokset alkavat näkyvästi roikkua.

Ap:lle sanoisin, että kehitäpä vielä hieman itsevarmuutta lisää. Minä en ole koskaan tykännyt siitä, että lukuisat miehet käyvät iskemässä, koska siitä massasta ei kuitenkaan löydy se minulle oikea mies, joten nuo yrittelyt ovat minulle yhtä tyhjän kanssa. Olen kyllä ulkoisesti kivan, hyvän ja alistuvan oloinen mutta todellisuudessa aika mahdoton kumppani lähes kaikille. Kyllästyttää kun tiedän jo ennalta, miksi mies minusta kiinnostuu ja että kuvio ei tule johtamaan mihinkään, koska minulle ei sovi noista ominaisuuksista kiinnostuva mies kumppaniksi.

Tinder on sopinut minulle hyvin seuranhakuun, koska siellä pystyy tehokkaimmin karsimaan nuo ulkonäön tuijottajat heti kättelyssä. Tapasin monia miehiä, jotka olivat paljon keskimääräistä kiinnostavampia, ja lopulta löytyi elämäni rakkauskin! Eikä sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, kuinka moni mies pitää tai ei pidä ulkonäköäni viehättävänä tilastollisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aijaa...Mulla ihan päinvastoin!! Olen 42v, kaunis ja timmi, ikäistäni kyllä nuoremman näköinen. Kiinnostuneita miehiä olis vaikka kuinka, salilla, baareissa ym. Jopa nuoremmat tulee tekemän tuttavuutta, tosin ovat aina luulleet mua vähintään 10v nuoremmaksi.

Onko kiinnostus pitempiaikaista vai liukenevatko paikalta kun kuulevat oikean ikäsi?

Eivät, eipä tunnu haittaavan.

Vierailija kirjoitti:

Hei mitä välii? Elämässä on muutakin tärkeämpää kuin miehet ja niiden miellyttäminen.

Kuten omin käsin onneen joka ilta, vuodesta toiseen. Ei läheisyyttä, vuodesta toiseen. Ei kumppania, vuodesta toiseen. No onhan sitä muuta, vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Tuli vaan mieleen, kun mielestäni näytän nykyään 30-vuotiaana paljon kauniimmalta kasvoistani kuin alle 30-vuotiaana. Olen itsevarmempi ja mielestäni kasvoni ovat oikeasti paremmat, kun se liiallinen lapsenpyöreys on lähtenyt. Kropaltani olen aina ollut normaali, hieman pyöreä, mutta en koskaan ylipainoinen, en nyt enkä nuorempana.

Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti miellytä miehiä, sillä minua on tultu alle 3-kymppisenä iskemään vaikka kuinka usein eri tilanteissa mutta nyt kukaan tuskin vilkaiseekaan. Vai johtuukohan tämä siitä, että lyhyen ajan sisällä on pinnallisuus vain kasvanut ja miehet kiinnostuvat vain niistä kaikkein parhaimman näköisistä?

Olen kuullut, että keski-ikäisiä naisia tullaan iskemään, eli tulee mieleen, olenko jotenkin väliinputoaja-iässä? Pitäisikö minun olla parikymppinen tai sitten eläkeikää lähestyvä, jotta miehiä kiinnostaisi? :D

Vai johtuuko tämä siitä, että itsevarmuuteni on tehnyt minusta miesten silmissä epäkiinnostavan? Miehet puhuvat usein, että itsevarmuus on seksikästä, mutta miksi ihmeessä nyt kun oikeasti olen itsevarmempi, minulle ei kukaan tule enää juttelemaan? Että voisiko totuus ollakin se, että miehet haluavat kuulostaa paremmalta kuin mitä oikeasti ovat, eli höpötellä itsevarmuuden olevan hieno piirre, mutta todellisuudessa sitten itse epävarmoina karttavat itsevarmoja naisia?

Vai mikä hitto siinä on, että tuntee itsensä miellyttävän näköiseksi ja muutenkin kivaksi tyypiksi, mutta miehet eivät sitä tunnu näkevän?

Jaahas, sinua on siis yritetty iskeä enemmän kuin tarpeeksi, mutta olet yhä sinkku. Etkö millään keksi, mistä sinkkuutesi johtuu :P

Ne miehet, jotka harrastavat naisten iskemistä, ovat monesti jo pariutuneet (tai pitäytyvät parikymppisten iskemisessä). Suurin osa miehistä ei pokaile naisia, joten jos sitä jäät odottamaan, hiljaista tulee olemaan. Kokeile Tinderiä tai lähesty itse kiinnostavia miehiä, jos kerran olet niin itsevarma.