Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle mitä eroa on yhteiskuntaluokissa
26.08.2017 |
Eli mitä ihmisiä kuuluu keskiloukkaan, ylempään tms. Esimerkkejä ja ammatteja.
Kommentit (80)
Mun mielestä Marxin analyysi kapitalismista yhteiskuntamme talous- ja kulttuurijärjestelmänä ja selityksenä valtasuhteille toimii tavallaan edelleen, mutta kuten moni yllä huomautti, yhteiskuntarakenteet ovat valtavassa muutoksessa, joten mitään kaikenkattavaa teoriaa yhteiskuntaluokista ei vielä pystytä nykytilanteeseen soveltamaan. Eli otettava huomioon ajan tuoma muutos kuvioon siis historiallinen kehitys.
Jos 1800-luku olikin keskiluokan eli porvariston valtaa suhteessa työväkeen ja vallan lisääntymista suhteessa yläluokkaan Euroopassa, niin 1900-luku oli työväestön voittokulkua tasa-arvoisempaan asemaan porvariston eli keskiluokan kanssa, ja yläluokan aseman hiipumisen jatkumista.
Jos ajatellaan Suomea niin mitään todellista yläluokkaa täällä ei ole oikeastaan ollut samassa merkityksessä kuin esim. Britanniassa, jossa parlamenttikin jakantuu ylä- ja alahuoneeseen. Tosin yläluokan rappio näkyy Britanniassakin siinä, että valtahan on keskiluokan hallitsemalla alahuoneella.
Mutta mitä on tapahtunut Suomessa viime vuosikymmeninä niin todellakin työväenluokka sellaisena kun se vielä 1900-luvulla tunnettiin katosi jossain vaiheessa, sen tilalle tuli palkansaajat, joiden vastapelurina oli työnantajat eli tuo omistava luokka (ammattiliitot vs. työnantajaliitot . Koulutuksella ei tässä kuviossa ollut enää merkitystä, koska palkansaajana saattoi olla korkeastikoulutettu ihminen, kun taas firman omistaja saattoi olla vain peruskoulun käynyt self-made-man yrittäjä.
Nykyään tilanne taitaa olla se, että keskiluokkaisiksi voidaan kutsua hyvää palkkaa saavia keski-tuloisia, ja porukkaan voi kuulua korkeasti koulutettu lääkäri tai hyvinpalkatuissa duunariammateissakin toimivat (paperialan duunarit esim.). Aluokkaan kuuluvat ovat taas vähätuloisia, ja siihenkin ryhmään voi kuulua edellisten kollegat, joiden tulot ovat heikot sairauden tai työttömyyden takia. Siivojana toiminut on voinut maksaa itselleen asunto-osakkeen, mutta pitkään opiskellut akateeminen, joka on elänyt opintotuella tai tilapäisillä Alepan kassan hommilla, ei omista mitään. Nämä ovat kuitenkin kaikki palkansaajia ja edustavat usein työssä työntekijäpuolta.
Sitten on erikseen varsinainen omistava luokka, johon kuuluu henkilöt jotka omistavat yrityksiä, ja heidän kätyrinsä, eli johtoporras, jotka ovat tavallaan palkansaajia, mutta erottuvat meistä muista palkansaajista siinä, että ovat oikeutettuija miljoonabonuksiin, optioihin, sekä jättieläkkeisiin.
Kun yhteiskuntaluokat määritellään näin, niin huomataan että tärkeintä yhteiskuntaluokan määrittelyssä onkin ihmisen koulutuksen ja taustan sijasta suhde omistavaan luokkaan työn ja palkan/aseman kautta. Ne jotka eivät ole töissä, tai joilla on heikko työsuhde (määräaikainen, huono palkkataso) ja/tai eivätkä omista mitään, ovat alaluokassa riippumatta koulutuksesta ja taustastaan. Pitää myös huomata, että keskiluokkainen palkansaaja voi helposti alkaa työttömyyden seurauksena liukua alaluokkaan.
Nyt ennustetaan suuria muutoksia robotisaation ja digitalisaation seurauksena. Pitää muistaa että näistä teknologioista suurimman osan omistaa jokin yksityinen (usein kansainvälinen) yritys. Koska robotit tulevat tekemään työn, ja niille ei tarvitse maksaa palkkaa vaan ne ovat omistavan luokan omistuksessa, palaamme eräänlaiseen orjayhteiskuntaan. Mutta jos robotit ovat orjat jotka tekevät ihmisten työt, miten luokittelemme ne ihmiset jotka ovat menettäneet työpaikkansa, palkkansa ja suhteen omistavaan luokkaan robotisaation seurauksena? Hehän ovat sitten robottejakin alempaa luokkaa, itse asiassa he ovat ryhmä jolla ei ole paikkaa yhteiskunnassa, koska hehän eivät ole arvokkaita edes kuluttajinakaan pidemmän päälle.
Aika synkkä kuva tulee kun tarkastelee kehityksen suuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Minä ehdottaisin terapiaa, jos raivostuttaa se, että sanoin työväenluokassa kuunneltavan heviä ja käytävän silloin tällöin kapakassa. Elämänhallintaviittaukset ovat tasan omiasi. Olen muuten itsekin työväenluokkataustainen ja katson nykyisinkin arvoiltani kuuluvani sinne vaikka yliopistossa on tullut tovit vietettyä ja varakkuuttakin nykyisin on.
Ote kommentistasi:
"keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin."
Edelleen minusta tuossa on asenteellisuutta. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut viikonloppuisinkaan alkoholin sävyttämä ja naapureistakin vain harvoilla (työväenluokkainen suuri asuntolue) , kun taas mieheni ylemmän keskiluokan perheessä alkoholinkäyttö oli erittäinkin runsasta, samoin siihen liittyvä väkivalta.
Työväestö on perinteisesti asunut tiiviisti ja ahtaasti, joten heidän elämänsä on aina näkynyt ja kuulunut naapureillekin hyvin. Korkeamman tulotason perheet ovat asuneet ja asuvat usein väljemmin ja ok-taloissa, joissa perheen ongelmat pysyvät paremmin piilossa ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan kulissien säilymisen takia. Tämä on ihan tutkittu juttu.
En ole koskaan pitänyt yleistyksistä, niissä harvoin piilee totuus ja ne kuvastavat parhaiten esittäjänsä omaa ajatus- ja kokemusmaailmaa.
Minun lapsuuteni työväenluokassa alkoholia kului ja paljon. Se oli sosiaalista ja leppoisaa, koskaan ei riidelty tai mitään. Ystäväni kuuluu ylempään keskiluokkaan, isällään oli miljoonaomaisuus ja alkoholismi. Heillä alkoholi aiheutti väkivaltaa ja lapsuuden, jossa humalainen isä riehui metsästysaseiden kanssa. Alkoholia käytetään kaikissa yhteiskuntaryhmissä, eikös Herlineilläkin ole vaikeita alkoholismeja vaikka maan rikkaimpiin kuuluvat. Työväenluokkainen juominen kuitenkin eroaa esimerkiksi keskiluokan juomisesta sillä, että se on sosiaalista. Lähiöpubin perjantai-illan tikkajengissä ei välttämättä ole toimitusjohtajia, mutta ei siellä välttämättä olla väkivaltaisiakaan. Yhdistät automaationa alkoholin ja väkivallan, se kertoo enemmän itsestäsi kuin minun tekstini olisi asenteellista.
Vierailija kirjoitti:
Onko merkonomi työväenluokkaa vai keskiluokkaa?
Alempaa keskiluokkaa. Kyseessä on valkokaulustyöläinen, alempi toimihenkilö tavallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Tämä kirjoitus on hyvä esimerkki työväestön edustajasta. Hän asemoi itsensä rehellisesti uurastavaan kansaan ja pitää eliittiä ja herroja vihollisinaan.
Ne jotka kuuluvat siihen yläluokan eliittiin, pitävät itseään osana ns herroja.
Sitten välissä on keskiöuokka, joka ei koe herravihaa ja erottautiu siten työväestöstä, ja joka yrittää sosiaalisesti nousta yhteiskunnassa kouluttautumalla ja matkimalla tavoissa ja maussa yläluokkaa.Samaa mieltä. Lainaamasi henkilön kirjoitus oli oikein stereotyyppinen esimerkki työväenluokkaisesta ajattelusta. Esim. raivostuminen on alaluokkaista. Itsehillintä yläluokkaista. Siihen kasvatetaan jo lapsena.
Näillä hauraasti keskiluokassa kiinniolevilla ihmisillä on aina kovin suuri tarve korostaa miten kotona oli sivistynyttä ja lukenutta väkeä. Kyllähän työväenluokassa on näitä lukeneita ihmisiä aina ollut mallia Halmeen Aatu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö työväenluokassa noin keskimäärin ole vaatimaton koulutustaso.
Koulutustaso ei tarkoita aina korkeaa sivistystasoa. Kyse on enemmän persoonasta; toinen janoaa tietoa ja hankkii sitä omaehtoisesti, kun taas toinen elää elämäänsä mieluummin vähemmän tiedon kanssa.
Valitettavasti jälkimmäinen ryhmä on yleistynyt kaikissa yhteiskuntaluokissa, median tarjoama viihde on tehnyt tehtävänsä.
Toin kasvuympäristöni sivistystason esiin, koska yleistykset ovat vaarallisia. Mitä keskiluokkaisuuteen tulee, olen ohittanut sen pylvään jo melko nuorena, kiitos hyvinvointivaltion, joka mahdollisti minulle ja lapsilleni vanhempiani paremmin taloudellisesti turvatun elämän. Perheemme erinomainen tulotaso ei ole tehnyt meitä itsetyytyväisiksija sokeiksi maailman tapahtumille, eikä todellakaan sille, että länsimaisissa yhteiskunnissa pyritään kasvattamaan luokkajakoa tarkoituksesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Minä ehdottaisin terapiaa, jos raivostuttaa se, että sanoin työväenluokassa kuunneltavan heviä ja käytävän silloin tällöin kapakassa. Elämänhallintaviittaukset ovat tasan omiasi. Olen muuten itsekin työväenluokkataustainen ja katson nykyisinkin arvoiltani kuuluvani sinne vaikka yliopistossa on tullut tovit vietettyä ja varakkuuttakin nykyisin on.
Ote kommentistasi:
"keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin."
Edelleen minusta tuossa on asenteellisuutta. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut viikonloppuisinkaan alkoholin sävyttämä ja naapureistakin vain harvoilla (työväenluokkainen suuri asuntolue) , kun taas mieheni ylemmän keskiluokan perheessä alkoholinkäyttö oli erittäinkin runsasta, samoin siihen liittyvä väkivalta.
Työväestö on perinteisesti asunut tiiviisti ja ahtaasti, joten heidän elämänsä on aina näkynyt ja kuulunut naapureillekin hyvin. Korkeamman tulotason perheet ovat asuneet ja asuvat usein väljemmin ja ok-taloissa, joissa perheen ongelmat pysyvät paremmin piilossa ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan kulissien säilymisen takia. Tämä on ihan tutkittu juttu.
En ole koskaan pitänyt yleistyksistä, niissä harvoin piilee totuus ja ne kuvastavat parhaiten esittäjänsä omaa ajatus- ja kokemusmaailmaa.
Minun lapsuuteni työväenluokassa alkoholia kului ja paljon. Se oli sosiaalista ja leppoisaa, koskaan ei riidelty tai mitään. Ystäväni kuuluu ylempään keskiluokkaan, isällään oli miljoonaomaisuus ja alkoholismi. Heillä alkoholi aiheutti väkivaltaa ja lapsuuden, jossa humalainen isä riehui metsästysaseiden kanssa. Alkoholia käytetään kaikissa yhteiskuntaryhmissä, eikös Herlineilläkin ole vaikeita alkoholismeja vaikka maan rikkaimpiin kuuluvat. Työväenluokkainen juominen kuitenkin eroaa esimerkiksi keskiluokan juomisesta sillä, että se on sosiaalista. Lähiöpubin perjantai-illan tikkajengissä ei välttämättä ole toimitusjohtajia, mutta ei siellä välttämättä olla väkivaltaisiakaan. Yhdistät automaationa alkoholin ja väkivallan, se kertoo enemmän itsestäsi kuin minun tekstini olisi asenteellista.
Höpsis, on tilastollinen fakta, että runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy myös lisääntynyt perheväkivalta.
Mutta todellakin yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Minä ehdottaisin terapiaa, jos raivostuttaa se, että sanoin työväenluokassa kuunneltavan heviä ja käytävän silloin tällöin kapakassa. Elämänhallintaviittaukset ovat tasan omiasi. Olen muuten itsekin työväenluokkataustainen ja katson nykyisinkin arvoiltani kuuluvani sinne vaikka yliopistossa on tullut tovit vietettyä ja varakkuuttakin nykyisin on.
Ote kommentistasi:
"keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin."
Edelleen minusta tuossa on asenteellisuutta. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut viikonloppuisinkaan alkoholin sävyttämä ja naapureistakin vain harvoilla (työväenluokkainen suuri asuntolue) , kun taas mieheni ylemmän keskiluokan perheessä alkoholinkäyttö oli erittäinkin runsasta, samoin siihen liittyvä väkivalta.
Työväestö on perinteisesti asunut tiiviisti ja ahtaasti, joten heidän elämänsä on aina näkynyt ja kuulunut naapureillekin hyvin. Korkeamman tulotason perheet ovat asuneet ja asuvat usein väljemmin ja ok-taloissa, joissa perheen ongelmat pysyvät paremmin piilossa ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan kulissien säilymisen takia. Tämä on ihan tutkittu juttu.
En ole koskaan pitänyt yleistyksistä, niissä harvoin piilee totuus ja ne kuvastavat parhaiten esittäjänsä omaa ajatus- ja kokemusmaailmaa.
Minun lapsuuteni työväenluokassa alkoholia kului ja paljon. Se oli sosiaalista ja leppoisaa, koskaan ei riidelty tai mitään. Ystäväni kuuluu ylempään keskiluokkaan, isällään oli miljoonaomaisuus ja alkoholismi. Heillä alkoholi aiheutti väkivaltaa ja lapsuuden, jossa humalainen isä riehui metsästysaseiden kanssa. Alkoholia käytetään kaikissa yhteiskuntaryhmissä, eikös Herlineilläkin ole vaikeita alkoholismeja vaikka maan rikkaimpiin kuuluvat. Työväenluokkainen juominen kuitenkin eroaa esimerkiksi keskiluokan juomisesta sillä, että se on sosiaalista. Lähiöpubin perjantai-illan tikkajengissä ei välttämättä ole toimitusjohtajia, mutta ei siellä välttämättä olla väkivaltaisiakaan. Yhdistät automaationa alkoholin ja väkivallan, se kertoo enemmän itsestäsi kuin minun tekstini olisi asenteellista.
Höpsis, on tilastollinen fakta, että runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy myös lisääntynyt perheväkivalta.
Mutta todellakin yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Väkivallan ja alkoholin suhde ei ole automaatio. Eikä myöskään ole niin, että raittiit eivät olisi väkivaltaisia. En tunne ainuttakaan väkivaltaista alkoholin käyttäjää, mutta tunnen monta alkoholistia, yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Onko sijoittaja ala- keski- vai yläluokkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Tämä kirjoitus on hyvä esimerkki työväestön edustajasta. Hän asemoi itsensä rehellisesti uurastavaan kansaan ja pitää eliittiä ja herroja vihollisinaan.
Ne jotka kuuluvat siihen yläluokan eliittiin, pitävät itseään osana ns herroja.
Sitten välissä on keskiöuokka, joka ei koe herravihaa ja erottautiu siten työväestöstä, ja joka yrittää sosiaalisesti nousta yhteiskunnassa kouluttautumalla ja matkimalla tavoissa ja maussa yläluokkaa.
Kyse on oikeudenmukaisuudesta, ei suinkaan mistään ammoisesta herravihasta. Miten saat sosiaalisesta omatunnosta herravihan?
Laitetaanpa tilastofaktaa pöytään;
Maailman rikkain 1 % prosentti omistaa nyt enemmän kuin muut yhteensä.
Keskeisin elementti on , että kansantulosta yhä pienempi osa menee työntekijöille.
Sama kehitys on ollut Suomessakin; rikkaimman prosentin varallisuus on kasvanut samaan aikaan, kun muiden , varsinkin työväenluokan,mutta myös keskiluokan varallisuus on kutistunut.
Tämä ei ole ollut mikään itsestään tapahtuva kehitys, vaan sitä on ohjattu tarkoituksellisesti.
Vielä 80-luvulla olisin maksanut suuresta palkastani kolmanneksen enemmän veroa, samoin pääomatuloistani. Verotusta on keskitetty välillisten tasaverojen suuntaan vahvasti ja 1993 Ahon hallituksen suuri verouudistus eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Ainoastaan ansiotulot, eli lähinnä palkkatulot jäivät progressiivisesti verotettaviksi.
Näin verotaakkaa on siirretty enemmän pieni- ja keskituloisille ja meikäläisten verotus on keventynyt huomattavasti. TS. pienempiä tuloja saavat maksavat tuloistaan suhteessa enemmän veroa, saamatta kuitenkaan enempää tulonsiirtoja.
Eniten on keventynyt suuria ääomatuloja saaavien verotus ja heille on jopa tehty lailliseksi ns. verosuunnittelu, joka tarkoittaa vain veronmaksun välttelyä, eli vapaamatkustamista.
Jos herravihaa on protestointi tällaista kehitystä vastaan, olen sitten mielelläni herravihainen.
Tuli mieleen testi, joka oli Hesarin sivuilla joitakin vuosia sitten. Siinä mitattiin, mihin yhteiskuntaluokkaan tms. kuulut. Minut se luokitteli johonkin tosi vähäväkiseen luokkaan, en muista niitä termejä, mitä siinä käytettiin enää. Se on ihan ok, minulla ei ole mitään sitä vastaan, asiat ovat niin kuin ovat. Mielenkiintoinen tulos oli kuitenkin mielstäni yhdestä syystä: Paras ystäväni, joka vastasi aivan samoin kaikkiin kysymyksiin, paitsi tuloihin, olikin jokin eliitti tai vastaava. Jäi ihmetyttämään tuo tulos tämän vuoksi. Merkitsivätkö tulot yksin noin paljon? Jos näin oli, miksi kaikki ne muut kysymykset koulutuksesta, harrastuksista, mielenkiinnon aiheista, mitä joukkoviestimiä käytän jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä ihmisiä kuuluu keskiloukkaan, ylempään tms. Esimerkkejä ja ammatteja.
Jos keskiluokkaisen/varakkaan perheen lasta kiusataan koulussa, siitä nousee iso haloo josta kärsii oletetun kiusaajan koko perhe. Myöhemmin kiusattu voi nousta marttyyrina vaatimaan ymmärrystä käytökselleen vetoamalla vuosien takaiseen kiusaamiseen.
Jos sama tapahtuu jonkun varattoman juopon lapselle, tämä eristetään ja saa kärsiä yksin seurauksista loppuelämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Minä ehdottaisin terapiaa, jos raivostuttaa se, että sanoin työväenluokassa kuunneltavan heviä ja käytävän silloin tällöin kapakassa. Elämänhallintaviittaukset ovat tasan omiasi. Olen muuten itsekin työväenluokkataustainen ja katson nykyisinkin arvoiltani kuuluvani sinne vaikka yliopistossa on tullut tovit vietettyä ja varakkuuttakin nykyisin on.
Ote kommentistasi:
"keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin."
Edelleen minusta tuossa on asenteellisuutta. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut viikonloppuisinkaan alkoholin sävyttämä ja naapureistakin vain harvoilla (työväenluokkainen suuri asuntolue) , kun taas mieheni ylemmän keskiluokan perheessä alkoholinkäyttö oli erittäinkin runsasta, samoin siihen liittyvä väkivalta.
Työväestö on perinteisesti asunut tiiviisti ja ahtaasti, joten heidän elämänsä on aina näkynyt ja kuulunut naapureillekin hyvin. Korkeamman tulotason perheet ovat asuneet ja asuvat usein väljemmin ja ok-taloissa, joissa perheen ongelmat pysyvät paremmin piilossa ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan kulissien säilymisen takia. Tämä on ihan tutkittu juttu.
En ole koskaan pitänyt yleistyksistä, niissä harvoin piilee totuus ja ne kuvastavat parhaiten esittäjänsä omaa ajatus- ja kokemusmaailmaa.
Minun lapsuuteni työväenluokassa alkoholia kului ja paljon. Se oli sosiaalista ja leppoisaa, koskaan ei riidelty tai mitään. Ystäväni kuuluu ylempään keskiluokkaan, isällään oli miljoonaomaisuus ja alkoholismi. Heillä alkoholi aiheutti väkivaltaa ja lapsuuden, jossa humalainen isä riehui metsästysaseiden kanssa. Alkoholia käytetään kaikissa yhteiskuntaryhmissä, eikös Herlineilläkin ole vaikeita alkoholismeja vaikka maan rikkaimpiin kuuluvat. Työväenluokkainen juominen kuitenkin eroaa esimerkiksi keskiluokan juomisesta sillä, että se on sosiaalista. Lähiöpubin perjantai-illan tikkajengissä ei välttämättä ole toimitusjohtajia, mutta ei siellä välttämättä olla väkivaltaisiakaan. Yhdistät automaationa alkoholin ja väkivallan, se kertoo enemmän itsestäsi kuin minun tekstini olisi asenteellista.
Höpsis, on tilastollinen fakta, että runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy myös lisääntynyt perheväkivalta.
Mutta todellakin yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Väkivallan ja alkoholin suhde ei ole automaatio. Eikä myöskään ole niin, että raittiit eivät olisi väkivaltaisia. En tunne ainuttakaan väkivaltaista alkoholin käyttäjää, mutta tunnen monta alkoholistia, yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Saivartelet. Vaikka inhoan yleistyksiä, en kuitenkaan väitä useiden tutkijoiden tilastollisia faktoja vastaan.
Alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa.
Noin 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena.
Alkoholin kulutuksen ja väkivallan yhteys näyttää olevan sikäli riippuvainen juomakulttuurista, että humalahakuinen juomatapa lisää yhteyden voimakkuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Tämä kirjoitus on hyvä esimerkki työväestön edustajasta. Hän asemoi itsensä rehellisesti uurastavaan kansaan ja pitää eliittiä ja herroja vihollisinaan.
Ne jotka kuuluvat siihen yläluokan eliittiin, pitävät itseään osana ns herroja.
Sitten välissä on keskiöuokka, joka ei koe herravihaa ja erottautiu siten työväestöstä, ja joka yrittää sosiaalisesti nousta yhteiskunnassa kouluttautumalla ja matkimalla tavoissa ja maussa yläluokkaa.Samaa mieltä. Lainaamasi henkilön kirjoitus oli oikein stereotyyppinen esimerkki työväenluokkaisesta ajattelusta. Esim. raivostuminen on alaluokkaista. Itsehillintä yläluokkaista. Siihen kasvatetaan jo lapsena.
Miten minusta vaikuttaa siltä, että olet omassa mielessäsi glorifioinut yläluokan?
sioittaja kirjoitti:
Onko sijoittaja ala- keski- vai yläluokkaa?
Sijoittaminen sinällään ei määrää sosiaaliluokkaa, sitä voi tehdä kuka tahansa ja tekeekin. Sukulaismies, työläinen, sijoitti paljon ja hyvin ja eleli herroiksi eläkepäivinään, kunnes kuoli syöpään. Jos amatiltasi olet sijoittaja, sinulla luultavasti on jokin koulutus. Jos olet akateeminen, olet keskiluokkaa, ellei sukusi ja perheesi tausta nosta sinua yläluokkaan, eli olet vaikka aatelinen, mutta ansaitset leipäsi rahamaailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Tämä kirjoitus on hyvä esimerkki työväestön edustajasta. Hän asemoi itsensä rehellisesti uurastavaan kansaan ja pitää eliittiä ja herroja vihollisinaan.
Ne jotka kuuluvat siihen yläluokan eliittiin, pitävät itseään osana ns herroja.
Sitten välissä on keskiöuokka, joka ei koe herravihaa ja erottautiu siten työväestöstä, ja joka yrittää sosiaalisesti nousta yhteiskunnassa kouluttautumalla ja matkimalla tavoissa ja maussa yläluokkaa.Kyse on oikeudenmukaisuudesta, ei suinkaan mistään ammoisesta herravihasta. Miten saat sosiaalisesta omatunnosta herravihan?
Laitetaanpa tilastofaktaa pöytään;
Maailman rikkain 1 % prosentti omistaa nyt enemmän kuin muut yhteensä.
Keskeisin elementti on , että kansantulosta yhä pienempi osa menee työntekijöille.
Sama kehitys on ollut Suomessakin; rikkaimman prosentin varallisuus on kasvanut samaan aikaan, kun muiden , varsinkin työväenluokan,mutta myös keskiluokan varallisuus on kutistunut.
Tämä ei ole ollut mikään itsestään tapahtuva kehitys, vaan sitä on ohjattu tarkoituksellisesti.
Vielä 80-luvulla olisin maksanut suuresta palkastani kolmanneksen enemmän veroa, samoin pääomatuloistani. Verotusta on keskitetty välillisten tasaverojen suuntaan vahvasti ja 1993 Ahon hallituksen suuri verouudistus eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Ainoastaan ansiotulot, eli lähinnä palkkatulot jäivät progressiivisesti verotettaviksi.
Näin verotaakkaa on siirretty enemmän pieni- ja keskituloisille ja meikäläisten verotus on keventynyt huomattavasti. TS. pienempiä tuloja saavat maksavat tuloistaan suhteessa enemmän veroa, saamatta kuitenkaan enempää tulonsiirtoja.
Eniten on keventynyt suuria ääomatuloja saaavien verotus ja heille on jopa tehty lailliseksi ns. verosuunnittelu, joka tarkoittaa vain veronmaksun välttelyä, eli vapaamatkustamista.
Jos herravihaa on protestointi tällaista kehitystä vastaan, olen sitten mielelläni herravihainen.
Herraviha on vain osoitus työväenluokkaisesta ajattelutavasta. Siihen on oikeus jokaisella, joka haluaa niin ajatella, kuten muihinkin mielipiteisiin. Miksi vastustat niin kovin sitä, että kuuluisit työväenluonkaan? Monihan voisi olla siitä ylpeäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Minä ehdottaisin terapiaa, jos raivostuttaa se, että sanoin työväenluokassa kuunneltavan heviä ja käytävän silloin tällöin kapakassa. Elämänhallintaviittaukset ovat tasan omiasi. Olen muuten itsekin työväenluokkataustainen ja katson nykyisinkin arvoiltani kuuluvani sinne vaikka yliopistossa on tullut tovit vietettyä ja varakkuuttakin nykyisin on.
Ote kommentistasi:
"keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin."
Edelleen minusta tuossa on asenteellisuutta. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut viikonloppuisinkaan alkoholin sävyttämä ja naapureistakin vain harvoilla (työväenluokkainen suuri asuntolue) , kun taas mieheni ylemmän keskiluokan perheessä alkoholinkäyttö oli erittäinkin runsasta, samoin siihen liittyvä väkivalta.
Työväestö on perinteisesti asunut tiiviisti ja ahtaasti, joten heidän elämänsä on aina näkynyt ja kuulunut naapureillekin hyvin. Korkeamman tulotason perheet ovat asuneet ja asuvat usein väljemmin ja ok-taloissa, joissa perheen ongelmat pysyvät paremmin piilossa ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan kulissien säilymisen takia. Tämä on ihan tutkittu juttu.
En ole koskaan pitänyt yleistyksistä, niissä harvoin piilee totuus ja ne kuvastavat parhaiten esittäjänsä omaa ajatus- ja kokemusmaailmaa.
Minun lapsuuteni työväenluokassa alkoholia kului ja paljon. Se oli sosiaalista ja leppoisaa, koskaan ei riidelty tai mitään. Ystäväni kuuluu ylempään keskiluokkaan, isällään oli miljoonaomaisuus ja alkoholismi. Heillä alkoholi aiheutti väkivaltaa ja lapsuuden, jossa humalainen isä riehui metsästysaseiden kanssa. Alkoholia käytetään kaikissa yhteiskuntaryhmissä, eikös Herlineilläkin ole vaikeita alkoholismeja vaikka maan rikkaimpiin kuuluvat. Työväenluokkainen juominen kuitenkin eroaa esimerkiksi keskiluokan juomisesta sillä, että se on sosiaalista. Lähiöpubin perjantai-illan tikkajengissä ei välttämättä ole toimitusjohtajia, mutta ei siellä välttämättä olla väkivaltaisiakaan. Yhdistät automaationa alkoholin ja väkivallan, se kertoo enemmän itsestäsi kuin minun tekstini olisi asenteellista.
Höpsis, on tilastollinen fakta, että runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy myös lisääntynyt perheväkivalta.
Mutta todellakin yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Väkivallan ja alkoholin suhde ei ole automaatio. Eikä myöskään ole niin, että raittiit eivät olisi väkivaltaisia. En tunne ainuttakaan väkivaltaista alkoholin käyttäjää, mutta tunnen monta alkoholistia, yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Saivartelet. Vaikka inhoan yleistyksiä, en kuitenkaan väitä useiden tutkijoiden tilastollisia faktoja vastaan.
Alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa.
Noin 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena.Alkoholin kulutuksen ja väkivallan yhteys näyttää olevan sikäli riippuvainen juomakulttuurista, että humalahakuinen juomatapa lisää yhteyden voimakkuutta.
Mitä sinä et ymmärrä on, että alkoholi ei tee ihmisestä väkivaltaista. Se että väkivaltainen käyttää alkoholia on eri asia. Muutoinhan kansasta valtaosa olisi väkivaltaisia. Väutätkö että niin on? Valtaosa aikuisista kuitenkin käyttää alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.
Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.
Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.
Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.
Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.
On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.
Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.
Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.
PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä. Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.
Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.
Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä. Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.
Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin;
Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html
Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun
tavoittelu muiden kustannuksella. Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.
Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .
Tämä kirjoitus on hyvä esimerkki työväestön edustajasta. Hän asemoi itsensä rehellisesti uurastavaan kansaan ja pitää eliittiä ja herroja vihollisinaan.
Ne jotka kuuluvat siihen yläluokan eliittiin, pitävät itseään osana ns herroja.
Sitten välissä on keskiöuokka, joka ei koe herravihaa ja erottautiu siten työväestöstä, ja joka yrittää sosiaalisesti nousta yhteiskunnassa kouluttautumalla ja matkimalla tavoissa ja maussa yläluokkaa.Kyse on oikeudenmukaisuudesta, ei suinkaan mistään ammoisesta herravihasta. Miten saat sosiaalisesta omatunnosta herravihan?
Laitetaanpa tilastofaktaa pöytään;
Maailman rikkain 1 % prosentti omistaa nyt enemmän kuin muut yhteensä.
Keskeisin elementti on , että kansantulosta yhä pienempi osa menee työntekijöille.
Sama kehitys on ollut Suomessakin; rikkaimman prosentin varallisuus on kasvanut samaan aikaan, kun muiden , varsinkin työväenluokan,mutta myös keskiluokan varallisuus on kutistunut.
Tämä ei ole ollut mikään itsestään tapahtuva kehitys, vaan sitä on ohjattu tarkoituksellisesti.
Vielä 80-luvulla olisin maksanut suuresta palkastani kolmanneksen enemmän veroa, samoin pääomatuloistani. Verotusta on keskitetty välillisten tasaverojen suuntaan vahvasti ja 1993 Ahon hallituksen suuri verouudistus eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Ainoastaan ansiotulot, eli lähinnä palkkatulot jäivät progressiivisesti verotettaviksi.
Näin verotaakkaa on siirretty enemmän pieni- ja keskituloisille ja meikäläisten verotus on keventynyt huomattavasti. TS. pienempiä tuloja saavat maksavat tuloistaan suhteessa enemmän veroa, saamatta kuitenkaan enempää tulonsiirtoja.
Eniten on keventynyt suuria ääomatuloja saaavien verotus ja heille on jopa tehty lailliseksi ns. verosuunnittelu, joka tarkoittaa vain veronmaksun välttelyä, eli vapaamatkustamista.
Jos herravihaa on protestointi tällaista kehitystä vastaan, olen sitten mielelläni herravihainen.
Herraviha on vain osoitus työväenluokkaisesta ajattelutavasta. Siihen on oikeus jokaisella, joka haluaa niin ajatella, kuten muihinkin mielipiteisiin. Miksi vastustat niin kovin sitä, että kuuluisit työväenluonkaan? Monihan voisi olla siitä ylpeäkin.
En vastusta,mutta en myöskään kuulu kuin henkisesti, jos mittareina käytetään koulutusta ja tulotasoa .
Henkisesti tulen aina kuulumaan työväestöön, juuristani iloiten.
Tosin tilanne voi kohdallani muuttua tulevaisuudessa, eli voin pudota sinne työväenluokkaan takaisin tulojeni osalta. Ei siihen tarvita kuin se, että minut sanottaisiin irti, enkä enää tämän ikäisenä (45) työllisty nykyisen nuoruutta ihannoivan ajatusmallin ollessa vallalla yhtä helposti, huolimatta vankasta ja jatkuvasta kouluttautumisestani ja merkittävästä työurasta.. Mikäänhän ei ole nykyaikana varmaa, joten olen vain realisti ja tiedostan,että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut suhteessa aiempiin vuosikymmeniin eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Sulta unohtui se kolmas tapa, joka on noita kahta paljon vanhempi ja jota sotkemaan teollisuuden nousu kapitalisteineen ja duunareineen tuli. Se perustui syntyperään ja nimeen.
Putkimies on työväkeä vaikka ansaitseekin hyvin, politiikkovanhempien muinaisetruskia opiskeleva lapsi on keskiluokkaa vaikka onkin rutiköyhä. Ei siis riipu pelkästään rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.
Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa; tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.
Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.
Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.
Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.
Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.
Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.
Sulta unohtui se kolmas tapa, joka on noita kahta paljon vanhempi ja jota sotkemaan teollisuuden nousu kapitalisteineen ja duunareineen tuli. Se perustui syntyperään ja nimeen.
Totta, eikä se ihan kokonaan ole poistunut nytkään. Ruotisnkieliset vanhat suvut elävät edelleen mukavasti ja ovat myös vahvasti mukana ohjaamassa politiikkaa, lähinnä lukuisten ruotsinkielisten ja erittäin vauraiden säätiöiden kautta.
Ote kommentistasi:
"keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin."
Edelleen minusta tuossa on asenteellisuutta. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut viikonloppuisinkaan alkoholin sävyttämä ja naapureistakin vain harvoilla (työväenluokkainen suuri asuntolue) , kun taas mieheni ylemmän keskiluokan perheessä alkoholinkäyttö oli erittäinkin runsasta, samoin siihen liittyvä väkivalta.
Työväestö on perinteisesti asunut tiiviisti ja ahtaasti, joten heidän elämänsä on aina näkynyt ja kuulunut naapureillekin hyvin. Korkeamman tulotason perheet ovat asuneet ja asuvat usein väljemmin ja ok-taloissa, joissa perheen ongelmat pysyvät paremmin piilossa ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan kulissien säilymisen takia. Tämä on ihan tutkittu juttu.
En ole koskaan pitänyt yleistyksistä, niissä harvoin piilee totuus ja ne kuvastavat parhaiten esittäjänsä omaa ajatus- ja kokemusmaailmaa.