Selittäkää mulle mitä eroa on yhteiskuntaluokissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.

Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.

Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa;  tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.

Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.

Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.

Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.

Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.

Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.

Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.

Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.

Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.

Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.

Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.

On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.

Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.

Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.

PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä.  Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.

Niin kuvaat uuliberalistisen riistokapitalismin vaikutuksia perinteisiin yhteiskuntaluokkiin, joita taas minä kuvasin. En kuitenkaan alennu tasollesi ja pidä sinua naurettavana vaikka sitä raivokkuutesi toki on. Toisekseen olet väärässä siinä, että oleellista länsimaissa on myös sillä, että työväenluokka on katoamassa samalla kuin teollisuuskin on hävinnyt lännestä. Kyse ei ole vain keskiluokan ahdingosta vaan huomattavasti suuremmasta joukosta, jolla entisten vakaiden työsuhteiden sijaan on enää valittavanaan prekariaatin elämä. Työväenluokalla oli pitkä hyvä ajanjakso takanaan. Tehtaissa oltiin jopa sukupolvittain ja tienattiinkin varsin mukavasti kuten paperimiehet ovat näyttäneet. Näitä työsuhteita ei enää ole eikä tule.

Kyllä,minua raivostutti asenteellisuutesi lähinnä työväenluokkaa kohtaan, annoit heistä kuvan elämäänsä hallitsemattomista ihmisistä. Sehän ei pidä paikkaansa kuin yksilötasolla, ei yleistyksenä.  Samanlaisia yksilöitä löytyy myös keskiluokasta ja jopa ns. eliitistä (joka ei enää ole sivistyseliittiä, vaan ainoastaan rahaeliittiä). Raivostutti siksikin, että kasvoin työväestön ympäröimänä, mutta ympäristöni sivistystaso oli todella korkea; valtavaa lukeneisuutta, yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämistä ja välittämistä ja jopa sitä korkeakulttuuria erilaisten taiteiden parissa. Kohteliaisuudesta muita ihmisiä kohtaan puhumattakaan, johon liittyi myös pyytetön auttamisenhalu vielä heikommassa asemassa olevia kohtaan. Näitä arvoja olen pyrkinyt vaalimaan omassa elämässnikin ja opettamaan niitä lapsillemmekin, siitäkin huolimatta, että olen itse tehnyt ns. sosiaalisen nousun kuuluen jo eräänlaiseen tuloeliittiin.

Kyllä, työpaikat ovat kadonneet niin työväestöltä kuin keskiluokaltakin ja trendi jatkuu ja kohdistuu koko ajan uusiin ihmisiin; 

Maailmankuulu professori Ylelle: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611.html

Taloudellinen valta (ja sen myötä myös poliittinen valta) on ihmisillä, joita hallitsee ahneus ja oman edun

tavoittelu muiden kustannuksella.  Valitettavasti äänestäjät omalla äänestyskäyttäytymisellään tukevat tätä ampuen samalla itseään jalkaan.

Uusliberalismi on johtanut samaan lopputulemaan kuin kommunismi; valta ja vauraus on keskitetty erilaisin toimin pienelle eliitille, meidän kansalaisten (asemasta ja statuksesta riippumatta)tehtäväksi on jäänyt kaiken kustantaminen oman elämämme kurjistuessa samalla monin tavoin (vaikka taloudellinen tilanne itsellä olisi toistaiseksi hyvä, eliitti on rakentanut muita uhkia; sodanuhka, pakolaisvirrrat jne. jotka muokkaavat ympäristöämme vähemmän miellyttäväksi. Kaikki vain ahneuden ja vallanhimon johdosta) .

Minä ehdottaisin terapiaa, jos raivostuttaa se, että sanoin työväenluokassa kuunneltavan heviä ja käytävän silloin tällöin kapakassa. Elämänhallintaviittaukset ovat tasan omiasi. Olen muuten itsekin työväenluokkataustainen ja katson nykyisinkin arvoiltani kuuluvani sinne vaikka yliopistossa on tullut tovit vietettyä ja varakkuuttakin nykyisin on.

Ote kommentistasi:

"keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin."

Edelleen minusta tuossa on asenteellisuutta. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni ei ollut viikonloppuisinkaan alkoholin sävyttämä ja naapureistakin vain harvoilla (työväenluokkainen suuri asuntolue) , kun taas mieheni ylemmän keskiluokan perheessä alkoholinkäyttö oli erittäinkin runsasta, samoin siihen liittyvä väkivalta.

Työväestö on perinteisesti asunut tiiviisti ja ahtaasti, joten heidän elämänsä on aina näkynyt ja kuulunut naapureillekin hyvin. Korkeamman tulotason perheet ovat asuneet ja asuvat usein väljemmin ja ok-taloissa, joissa perheen ongelmat pysyvät paremmin piilossa ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan kulissien säilymisen takia. Tämä on ihan tutkittu juttu.

En ole koskaan pitänyt yleistyksistä, niissä harvoin piilee totuus ja ne kuvastavat parhaiten esittäjänsä omaa ajatus- ja kokemusmaailmaa.

Minun lapsuuteni työväenluokassa alkoholia kului ja paljon. Se oli sosiaalista ja leppoisaa, koskaan ei riidelty tai mitään. Ystäväni kuuluu ylempään keskiluokkaan, isällään oli miljoonaomaisuus ja alkoholismi. Heillä alkoholi aiheutti väkivaltaa ja lapsuuden, jossa humalainen isä riehui metsästysaseiden kanssa. Alkoholia käytetään kaikissa yhteiskuntaryhmissä, eikös Herlineilläkin ole vaikeita alkoholismeja vaikka maan rikkaimpiin kuuluvat. Työväenluokkainen juominen kuitenkin eroaa esimerkiksi keskiluokan juomisesta sillä, että se on sosiaalista. Lähiöpubin perjantai-illan tikkajengissä ei välttämättä ole toimitusjohtajia, mutta ei siellä välttämättä olla väkivaltaisiakaan. Yhdistät automaationa alkoholin ja väkivallan, se kertoo enemmän itsestäsi kuin minun tekstini olisi asenteellista.

Höpsis, on tilastollinen fakta, että runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy myös lisääntynyt perheväkivalta.

Mutta todellakin yhteiskuntaluokasta riippumatta.

Väkivallan ja alkoholin suhde ei ole automaatio. Eikä myöskään ole niin, että raittiit eivät olisi väkivaltaisia. En tunne ainuttakaan väkivaltaista alkoholin käyttäjää, mutta tunnen monta alkoholistia, yhteiskuntaluokasta riippumatta.

Saivartelet. Vaikka inhoan yleistyksiä,  en kuitenkaan väitä useiden tutkijoiden tilastollisia faktoja vastaan.

Alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa.

Noin 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena.

Alkoholin kulutuksen ja väkivallan yhteys näyttää olevan sikäli riippuvainen juomakulttuurista, että humalahakuinen juomatapa lisää yhteyden voimakkuutta.

Mitä sinä et ymmärrä on, että alkoholi ei tee ihmisestä väkivaltaista. Se että väkivaltainen käyttää alkoholia on eri asia. Muutoinhan kansasta valtaosa olisi väkivaltaisia. Väutätkö että niin on? Valtaosa aikuisista kuitenkin käyttää alkoholia.

Tutkijat löysivät geenin, joka vaikuttaa alkoholin kulutukseen

https://yle.fi/uutiset/3-9327590

Rähinäkännille altistava geenivirhe löytyi – pienikin annos voi laukaista kännisekoilun

http://www.hs.fi/tiede/art-2000002867005.html

Suomalaisista löytyi mutaatio – selittää väkivaltaa

Suomen väestöstä on löytynyt aivojen toimintaan vaikuttava geenivirhe eli mutaatio, joka voi osaltaan selittää suomalaismiesten humalaväkivaltaa. Löytö tehtiin Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Yhdysvaltain National Institutes of Healthin yhteistutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan huomenna arvostetussa Nature-lehdessä.

Kyseistä mutaatiota löytyi tutkimuksessa vain suomalaisista. Tavallisessa väestössä suhteellisen harvinainen geenivirhe lisää tuntuvasti "toistuvan impulsiivisen väkivaltakäytöksen riskiä".

Suomalaisesta humalaväkivallasta tämä geenivirhe selittää arvioni mukaan noin kahdeksan prosenttia, mutta kysymyksessä ovat juuri sellaiset väkivaltarikokset, jotka näyttävät saaneen alkunsa täysin mitättömästä ulkoisesta ärsykkeestä ja ovat käsittämättömiä sekä ulkopuolisille että jälkeenpäin yleensä myös tekijälle itselleen, sanoo oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkunen Helsingin yliopistosta.

– On kuitenkin muistettava, että impulsiivisuus on monimuotoinen ja useasta tekijästä koostuva ominaisuus, jonka ilmentymisestä nyt löydetty perimän muutos selittää vain pienen osan, toteavat tutkimukseen osallistuneet professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta ja professori Tiina Paunio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Omaa tekstiäni; en ole missään vaiheessa väittänyt, että kaikki alkoholia käyttävät olisivat väkivaltaisia. Näin tehdessäni väittäisin itseänikin vastaan, koska nautin kyllä alkoholia, mutta väkivaltainen en ole humalassa enkä selvin päinkään:)

Tosiasia on kuitenkin tuo edellä mainittu prosentuaalinen yhteys alkoholin ja väkivallan välillä.

Huvittavinta on, että mitä enemmän keskiluokka kurjistuu ja kutistuu, sitä enemmän ilmaantuu tällaisille av-palstoille Hyasintti Pukettimaisia aloituksia, jotka voi kutistaa yhteen lauseeseen: 'kuinka näyttäisin mahdollisimman yläluokkaiselta - tai edes keskiluokkaiselta - tai edes nippanappa alemmalta keskiluokkaiselta?' Tyyliin 'mikä Madeleinen, Sofian, Margaretan toiseksi nimeksi' , 'onko Iittali ihan wt?'

Ihmiset yrittävät myös epätoivoisesti selittää yhteiskuntaluokkia itselleen mieleiseksi - milloin otetaan koulutus, milloin musiikkimaku tai jokin muu, täysin toissijainen asia luokittelun perusteeksi. Se, mitä kukin tykönään pitää ylä-, keski tai alaluokkaisena on oma juttunsa, tyly tosiasia on, että tulotaso sen määrää länsimaissa. Tulotasoltaan ylempään keskiluokkaan kuuluva paperityöläinen esim. voi olla samalla sijoittaja, se ei tee hänestä vielä välttämättä omistavaa luokkaa. Uusliberalismi on toitottanut, että jokainen voi alkaa omistavaksi luokaksi, sijoittajaksi, mutta käytäntö on osoittanut, että niin ei käy. Päinvastoin, omistus keskittyy yhä pienemmälle ja pienemmälle eliitille.

Yhteiskuntaluokkaa määrittyy sekä koulutus- että varallisuustason kautta. Korkeakoulutus kytkeytyy voimakkaimmin nimenomaan ylempään keskiluokkaan. Ihminen voi periaatteessa olla yläluokkainen hyvistä perhetaustoista ilman korkeaa koulutustakin. Usein se edellyttää kuitenkin useissa sukupolvissa periytynyttä varallisuutta ja myös kulttuurista pääomaa, ja sellainen on Suomessa hyvin harvinaista. Lähinnä joitain vanhoja sukuja.

Nykyään myös jakoa ylä-, keski- ja alaluokkaan pidetään liian karkeana. Käytännössähän niistä selkein on edelleen keskiluokka. Sekin kuitenkin jakautuu taloudelliseen ja kulttuuriseen keskiluokaan - toisaalta edelleen ylempään ja alempaan. Yläluokan ja alaluokan merkitys on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Suomi on myös siinä mielessä nuori yhteiskunta, ettei täällä ole enää juurikaan vanhaan aatelistoon kytkeytyvää merkittävää maanomistusta, kuten monissa muissa Euroopan maissa. Kannattaa lukea seuraava artikkeli yhteiskuntaluokista. Siinä nykyiset luokat oli jaettu hieman eri tavalla.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luokkayhteiskunnan_paluu_

1. Ylemmät professioammatit: muun muassa ylimmät johtajat, tuomarit, lääkärit ja erityisasiantuntijat, 9 %

2. Alemmat professioammatit: muun muassa opettajat ja ylemmät pankkitoimihenkilöt, 24 %

3. Rutiininomaisen ei-ruumiillisen työn tekijät: palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, 23 %

4. Itsenäiset ammatinharjoittajat 7 %

5. Maanviljelijät 4 %

6. Ammattitaitoinen työväestö: putkimiehet, muurarit ja hitsarit, 14 %

7. Muu työväestö: sekatyömiehet ja varastotyömiehet, 16 %

8. Muu työväestö maataloudessa 2 %

No paras selitys Suomen nykytilanteeseen on kuitenkin Siltalan uusin kirja:

liian pitkä juttu palstalle, joten laitan linkin:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216958-professori-historioitsija-juha-…

Pääasia tuossa jutussa todella on että keskiluokka alkaa olla finaalissa ja hävitä kokonaan. Jää vaan ne rikkaista rikkaimmat ja me muut.

Ehkä jakaisin niin, että koulutus määrittää 70% ja tulot 30% sosiaaliluokasta. Ei ole kuitenkaan mitään yksiselitteistä kaavaa, jolla tuo voidaan määrittää. Kyse on ihmisen taloudellisen, sosiaalisen, sivistyksellisen ja kulttuurisen pääoman yhteisvaikutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.

Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.

Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa;  tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.

Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.

Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.

Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.

Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.

Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.

Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.

Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.

Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.

Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.

Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.

On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.

Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.

Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.

PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä.  Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.

No ei työväenluokan tila ole pelkästään kohtalo. Esim. tupakka-aski maksaa monta euroa. Työväenluokka ostaa tupakkaa mielummin kuin kasviksia. Osittain myös valintakysymyksiä. Nimenomaan eroja arvoissa ja maussa.

Mitävälii? Rahat, kulttuurit ja koulutukset menevät Suomessa niin sekaisin ettei tuollaiset luokittelut ole järkeviä. Eikö ole hienoa ettei luokkajako ole selkeä? Elämä on lahjakkaalle ja kunnianhimoiselle ihmiselle paljon hankalampaa Intiassa - tai Englannissa, jossa puhetyylisi voi määrittää paikkasi yhteiskunnassa. Tämä on niitä nuoren ja nopeasti vaurastuneen yhteiskunnan hyviä puolia.

Toisaalta tuo hyasinttihenki, joka palstallakin kukoistaa on yleisinhimillinen. Ennen laskettiin lehmät ja määritettiin asema niiden perusteella, nykyään av:lla naiset kisaavat kenellä hienoin koti, paras parketti tai lahjakkaimmat lapset. Yliopistolla näkee juuri fukseja joille vanhemmat opiskelijat opettavat kenen kanssa kuuluu seurustella ja keitä ylenkatsotaan - ja samaa harrastavat siivojatytöt SOLlilla, ketkä osaa siivota oikein ja kuka muuten vaan niin v:n idiootti. 

Isovanhempani olivat köyhistä oloista ja olivat työväen luokkaa mutta silti vaarini teki miljoona omaisuuden yrittäjänä myöhemmällä iällä. Ennen aikaan se onnistui helpommin kun suomi vasta alkoi kehittyä sodan jälkeen. Ja isovanhemmillani oli keskiluokan huvit. Että monta tapaa on elää elämänsä. Ja itse olen perus duunari. 40 te vuodessa tienaava.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskuntaluokkaa määrittyy sekä koulutus- että varallisuustason kautta. Korkeakoulutus kytkeytyy voimakkaimmin nimenomaan ylempään keskiluokkaan. Ihminen voi periaatteessa olla yläluokkainen hyvistä perhetaustoista ilman korkeaa koulutustakin. Usein se edellyttää kuitenkin useissa sukupolvissa periytynyttä varallisuutta ja myös kulttuurista pääomaa, ja sellainen on Suomessa hyvin harvinaista. Lähinnä joitain vanhoja sukuja.

Nykyään myös jakoa ylä-, keski- ja alaluokkaan pidetään liian karkeana. Käytännössähän niistä selkein on edelleen keskiluokka. Sekin kuitenkin jakautuu taloudelliseen ja kulttuuriseen keskiluokaan - toisaalta edelleen ylempään ja alempaan. Yläluokan ja alaluokan merkitys on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Suomi on myös siinä mielessä nuori yhteiskunta, ettei täällä ole enää juurikaan vanhaan aatelistoon kytkeytyvää merkittävää maanomistusta, kuten monissa muissa Euroopan maissa. Kannattaa lukea seuraava artikkeli yhteiskuntaluokista. Siinä nykyiset luokat oli jaettu hieman eri tavalla.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luokkayhteiskunnan_paluu_

1. Ylemmät professioammatit: muun muassa ylimmät johtajat, tuomarit, lääkärit ja erityisasiantuntijat, 9 %

2. Alemmat professioammatit: muun muassa opettajat ja ylemmät pankkitoimihenkilöt, 24 %

3. Rutiininomaisen ei-ruumiillisen työn tekijät: palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, 23 %

4. Itsenäiset ammatinharjoittajat 7 %

5. Maanviljelijät 4 %

6. Ammattitaitoinen työväestö: putkimiehet, muurarit ja hitsarit, 14 %

7. Muu työväestö: sekatyömiehet ja varastotyömiehet, 16 %

8. Muu työväestö maataloudessa 2 %

Oppineiston piirissä on sukuja, joissa on oltu jo useamman sukupolven ylempää keskiluokkaa ja korkeakoulutettuja. Oma mieheni on esimerkiksi kolmannessa polvessa jo tohtori. Vaikka Suomessa valtaosa akateemisista on ensimmäisen sukupolven korkeakoulutettuja ei tämä tee täysin harvinaiseksi muitakaan mahdollisuuksia.

Keskiluokkaan liittyy todella vahva sisäinen kontrolli, maku ja mieltymykset. Se selittyy osittain sillä, että koko keskiluokkaisuuden idea on elämän rakentaminen ja pyrkiminen korkeammalle. Alemmissa ja ylemmissä yhteiskuntaluokissa voi olla välittämättä tuosta pesäeron tekemisistä.

Englannissa on tietysti vieläkin tarkempia luokkajakon määritteitä, joista kanssakansalainen voi päätellä myös toisen luokan aksentin ja puhetavan lisäksi. Yläluokka puhuu lautasliinoista ei suinkaan serveteistä, se kutsuu vessaa vessaksi eikä toiletiksi ja käyttää vain palasaippuaa samoin kuin valkoista kuvioimatonta vessapaperiakin. Yläluokkaisessa kodissa on kangassohvat ja hopeoidut valokuvakehykset. 

Se, joka tuntee suomalaista yläluokkaa tietää myös, että sama pätee Suomessakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tuloista. Viisi tonnia tienaava putkimies on ylempää keskiluokkaa, kaksi ja puoli tonnia tienaava akateemisesti koulutettu alakoulun ope alempaa.

Kuule putkiropari on ja pysyy duunarina oli sillä rahaa miten tahansa. Raha ei määritä yhteiskuntaluokkaa.

Yhteiskuntaluokkia voidaan tarkastella kahdella tapaa;  tulotason perusteella ja koulutuksen perusteella.

Tulotason puolesta putkarit kuuluvat keskipalkkaisiin , osa jopa ylempään keskiluokkaan, koulutuksen puolesta työväenluokkaan.

Korkeakoulusta valmistuneisen palkat ovat usein putkarien palkkoja selvästi alemmat , mikä tekee tulotasolla mitattuna heistä pienituloisia,mutta koulutuksen osalta keskiluokkaisia tai ylempää keskiluokkaa.

Koska koulutuskaan ei enää nykyaikana ole mikään tae sosioekonomisesta noususta, on paras mittari tulotaso.

Koulutus tai kouluttamattomuus ei myöskään korreloi välttämättä sivistyksen kanssa.

Suomen ja koko maailman ongelma on se, että pienen pieni rahaeliitti tosiasiassa hallitsee maata ja koko maapalloa.

Yhteiskuntaluokka on paljon laajempi käsite kuin raha tai oppiarvo. Se on elämäntapa, maku, arvokysymys. Perinteinen jako työväenluokan ja keskiluokan välillä on ollut esimerkiksi siinä, että keskiluokka odottaa ennen kuin toteuttaa mielitekojaan. Keskiluokka säästää, keskiluokka rakentaa omaisuuttaan. Työväenluokka taas perinteisesti elää kädestä suuhun. Viikon työputki nollataan perjantaina kapakassa kun taas keskiluokkainen lähtee lenkille, koska säästää siinäkin. Luokkajako näkyy myös vaikkapa musiikkimaussa. Työväenluokka pitää iskelmästä ja hevistä. Keskiluokka väittää pitävänsä klassisesta ja eliitti kuuntelee kaikkea valikoidusti. Keskiluokkaan kuuluu myös jatkuva distinktion tekeminen työväenluokkaan, työväenluokalle statusasiat eivät ole niin tärkeitä ja eliitti ei enää välitä distinktion tekemisestä ja elää kuten haluaa.

Sinun käsityksesi ovat suoraan 50- ja 60-luvuilta. Naurettavaa tekstiä, joka ei nojaa faktoihin, vaan ainoastaan omiin kuvitelmiisi.

Työväenluokka on tosin aina elänyt kädestä suuhun, mutta se ei ole oma valinta, vaan johtuu siitä, että työväenluokan palkat ovat aina olleet liian pienet; nytkin on yli puoli miljoonaa työsskäyvää, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien elinkustannusten maksamiseen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukia mahdollistaakseen edes ns. minimielämän.

Keskiluokka puolestaan kutistuu, Suomen keskipalkkaisista veronmaksajista on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt reilut 15 %. Tämä sama trendi, eli keskiluokan kutistuminen koettelee koko länsimaailmaa. He putoavat matalapalkkaisiksi digitalisaation ja robotisaation myötä.

Tämä koettelee myös yhteiskuntarakenteita; keskiluokan pienetessä myös valtioiden verotulot pienenevät. Samaan johtaa myös verovapaan rälssin perustaminen; suurten pääomatulojen saajien verovapautta on tietoisesti rakennettu.

On aivan samantekevää, kuka mitäkin kulttuuria harrastaa, eliitti dokaa siinä missä duunaritkin tai sitten käyttää kalliimpia huumeita. Sama paskamusa on vallannut kaikki ja ns.korkeakulttuurin asema on heikentynyt.

Merkitystä on kuitenkin ainoastaan sillä, että elämme aikaa, jossa kansalaisista suurimman osan elämisen mahdollisuuksia heikennetään tarkoituksellisesti.

Ns. sosiaalinen nousu , tai mahdollisuudet siihen, on jo heikentynyt olennaisesti.

PS: En pidä mm. erittäin rikasta Kyösti Kakkosta , joka on mittava taiteenkeräilijä ja tukija,sivistyneenä ihmisenä.  Hänen ulostulonsa julkisuudessa ovat kaikki koskeneet palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä, eli suuren kansanosan polkemista oman edun tavoittelussa.

No ei työväenluokan tila ole pelkästään kohtalo. Esim. tupakka-aski maksaa monta euroa. Työväenluokka ostaa tupakkaa mielummin kuin kasviksia. Osittain myös valintakysymyksiä. Nimenomaan eroja arvoissa ja maussa.

Tämän kommentin motiivina on vain halu tuntea itsensä muita paremmaksi, minkäänlaista totuuden hiventäkään siinä ei ole.

Alimman koulutustason osalta päivittäinen tupakointi on laskenut viime vuosina sekä miehillä että naisilla. Vuonna 2014 miesten päivittäisen tupakoinnin yleisyys oli alimman koulutustason miehillä 21 prosenttia, keskimmäisen koulutustason miehillä 22 prosenttia ja korkeimman koulutustason miehillä 13 prosenttia. Naisilla vastaavat osuudet olivat 21, 19 ja 11 prosenttia. (Lähde: THL)

Kasvisten syöntiä tulotaso tosin jossain määrin määrittelee;  hyvätuloiset syövät niitä enemmän kuin matalan tulotason ihmiset. Erot korostuvat varsinkin talviaikaan, jolloin kasvikset ovat kalliita...naiset kaikissa tuloluokissa syövtä miehiä enemmän kasviksia -ja vähemmän lihaa.

http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/userselect.php?alue1=SUOMI&alue2=…

Vierailija kirjoitti:

No paras selitys Suomen nykytilanteeseen on kuitenkin Siltalan uusin kirja:

liian pitkä juttu palstalle, joten laitan linkin:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216958-professori-historioitsija-juha-…

Pääasia tuossa jutussa todella on että keskiluokka alkaa olla finaalissa ja hävitä kokonaan. Jää vaan ne rikkaista rikkaimmat ja me muut.

Keskiluokan kutistuminen on todellinen ongelma koko valtiolla; keskiluokka on suurin veronmaksaja ainakin toistaiseksi, suuresta koostaan johtuen ja nimeomaan ansiotulojen, eli palkkojen verotuksen osalta.

Mutta, koska verotustamme on rukattu tasaverotuksen suuntaan vahvasti välillisten verojen avulla (valtion verotuloista jo 2/3 tulee välillisistä veroista), niin niisää maksujakauma onkin toisenlainen:

Kotitalouksien suurituloisin osa maksaa tuloistaan välillisiä veroja vain noin 8 %. Keskituloisilla osuus on 13 % ja pienituloisin osa 17 %, eli kaksinkertaisesti suurituloisiin verrattuna. Tämä yhtenä esimerkkinä “oikeudenmukaisesta” verotuksesta.

Kun tähän vielä liitetään se tosiasia, että suurituloiset saavat kaikist atulonsiirrooista 10% ja pienituloiset vain 9 % (loput jaetaan välimuotojen kesken), niin voi vain todeta, että meille on rakennettu järjestelmä,joka taloudellisesti selvästi suosii suurituloisa, mutta etenkin suuria pääomatuloja saavia.

Tämä on omiaan johtamaan kehitykseen, jossa on vain omistava luokka ja paarialuokka - ja myös siihen, että julkiset palvelut tullaan sen myötä ajamaan kokonaan alas.

Eräs amerikkalainen ystäväni kävi meillä aikoinaan kerran vuodessa. Hän ihaili ihailemasta päästyään Suomea, sitä hyvinvointivaltiota, joka lisäsi tasa-arvoa ja mahdollisti sosiaalisen nousun. Sitten hän ei päässyt useaan vuoteen käymään ja tullessaan uudestaan pari vuotta sitten hänen hämmästyksellään ei ollut rajoja.

Hän kysyi minulta. "Miksi te olette tehneet Suomesta yhtä huonon maan kuin Yhdysvallat on, miksi te olette ottaneet oppinne sieltä,mistä oppia kannattaisi vähiten ottaa?"

Aatelisuus ei tänä päivänä nosta ketään yläluokkaan.

Tunnen aatelia, jotka ovat ammattikoulun käyneitä ja työskentelevät vaatekaupoissa myyjinä.

Uliuli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kapitalistisessa yhteiskunnassa porvaristo omistaa tuotantovälineet ja proletariaatti tekee työt.

Tätä ei vaan moni nykyään ymmärrä, vaan esim. äänestää porvaripuolueita vaikka on vieraalla ansiotyössä.

Totta ja tästä äänestäjien tyhmyydestä johtuen kokoomuksella ja keskustalla on törkeä yliedustus eduskunnassa, kummallakaan ei pitäisi olla yli 5% kannatusta, jos vain eturyhmänsä äänestäisi heitä.

Nykyään kuuluu selkeästi keskiluokkaan sellaisia, jotaka olisi joskusmuinoin laskettu ylempiin yhteiskuntaluokkiin, kuten nyt vaikka poliisit ja opettajat, ihan selviä duunariammettaja nykyisin, joihin ei liity edes valtaa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jakaisin niin, että koulutus määrittää 70% ja tulot 30% sosiaaliluokasta. Ei ole kuitenkaan mitään yksiselitteistä kaavaa, jolla tuo voidaan määrittää. Kyse on ihmisen taloudellisen, sosiaalisen, sivistyksellisen ja kulttuurisen pääoman yhteisvaikutuksesta.

Ainakaan mitään maisterin kolutusta en vielä laske yläluokkaan, en varsinkaan siinä tapauksessa että ei kuitenkaan kelpaa mihinkään töihin, eikä pysty elättmään itseään koulutuksen kautta hankitulla osaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Aatelisuus ei tänä päivänä nosta ketään yläluokkaan.

Tunnen aatelia, jotka ovat ammattikoulun käyneitä ja työskentelevät vaatekaupoissa myyjinä.

Sivistyneen luokan jäsenyys määräytyy sen perusteella, että muut samaan luokkaan kuuluvat sen tunnistavat ja tunnustavat.  Toisin sanoen, vaikka sinä et pitäisikään näitä tuttavisia yläluokkaisina, niin siitä huolimatta he voivat olla sitä, vaikka olisivat käyneet ''vain'' ammattikoulun ja työskentelisivät ''pelkästään'' myyjinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kapitalistisessa yhteiskunnassa porvaristo omistaa tuotantovälineet ja proletariaatti tekee työt.

Tätä ei vaan moni nykyään ymmärrä, vaan esim. äänestää porvaripuolueita vaikka on vieraalla ansiotyössä.

Totta ja tästä äänestäjien tyhmyydestä johtuen kokoomuksella ja keskustalla on törkeä yliedustus eduskunnassa, kummallakaan ei pitäisi olla yli 5% kannatusta, jos vain eturyhmänsä äänestäisi heitä.

Nykyään kuuluu selkeästi keskiluokkaan sellaisia, jotaka olisi joskusmuinoin laskettu ylempiin yhteiskuntaluokkiin, kuten nyt vaikka poliisit ja opettajat, ihan selviä duunariammettaja nykyisin, joihin ei liity edes valtaa.

Ketä poliisin, opettajan tai vaikka minun, 60.000€ vuodessa ansaitsevan toimihenkilön kannattaisi oman etuni nimissä äänestää?

Mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluu kahden akateemisen tutkinnon työtön maisteri joka ei omista mitään?