Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäisten lasten kanssa on
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.
Tästähän oli just uutisia. Psykologit ovat huolissaan, kun harrastuksesta toiseen kuskatut lapset eivät enää osaa edes leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.[/pesistä
Oon mä kiinni työelämässä. Siellä se työmaa vartoo kaikessa rauhassa ja pyörii hienosti ilman minuakin. Kun kaikki lapset on vähän isompia, palaan töihin ilman tarharumbaa. Helppoa!
Ja lapset harrastaa sählyä, jalkapalloa, 4H kerhoja.. Kyllä niillä toimintaa riittää ja kaikki 5 min vientimatkan päässä.
Kesällä oli jalkapallokoulua ja pesistä ja ratsastusta, mutta en mä tähän koulun aikaan niitä ota, saavat keskittyä kouluun ja olemiseen.
Ja minulla ei ole kiirettä, koti hoidettu, ruoka laitettu, itse hyvässä kunnossa ja nuorekas, mies tyytyväinen..
En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään!:)Eli se on jokin tasoa lähihoitaja. Kukaan ns uraa rakentava ei voi olla poissa kymmentä vuotta.
No en ole uraa rakentava en!:D
Mites sinä uraa rakennat? Etenemällä myymälävastaavaksi kymmenessä vuodessa?:D
No ei vaan. Mulla on lähtökohtaisesti hyvä työ jossa hyvä palkka eikä siellä sen ihmeemmin edetä. Palkkaan tulee ne korotukset mitkä muillakin, vaikka olen kotona. Kyllä sitä kerkesi ja kerkee tekemään vaikka nyt onkin lasten kanssa ja nauttii tästä hetkestä. Sitä varten kotihoidontuki on. Voin suositella, paitsi et vaaditaan hyvätuloinen puoliso.;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yksi lapsi ja minä opiskelen(mies töissä). En ole vielä kokenut eläväni ruuhkavuosia, mutta lapsi on vasta neljä. Eiköhän tämä ole aika perhekohtaista. Meillä esim. alkaa vasta nyt lapsen ensimmäinen harrastus, joka sekin on tuossa muutaman sadan metrin päässä kotoa. Omat harrastukseni(juokseminen) pystyn hoitamaan lapsen ollessa päiväkodissa, kun meillä on opiskelun aikatauluissa typeriä tuntien taukoja keskellä päivää. Luulen, että meidän perheessä lähestytään ruuhkavuosia sitten, kun lapsen harrastukset lisääntyvät ja kun minä valmistun ja menen töihin, enkä voi enää hoitaa juoksujani päivisin.
Sulla on vain yksi lapsi.😂
Niin??
Tuosta leikkimisestä, meillä ainakin lapset leikkii ja pitkiä leikkejä vielä. Isompi saattaa rauhoittua lukemaan kirjoja koko porukalle, piirtelevät tunnin, legoilla jaksavat tunteja.. Mut heillä onkin aikaa siihen kun ei aina tarvi olla menossa johonkin. Ovat sellaisia rauhallisia. Ulkoilla saatetaan 2- 3 tuntia ihan helposti, kun ei ole kiirettä. Syövät hyvin ja ovat jänteviä ja terveitä.
En mä näe miten mun työni, harrastukset ja jatkuva kiire korvaisivat tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.[/pesistä
Oon mä kiinni työelämässä. Siellä se työmaa vartoo kaikessa rauhassa ja pyörii hienosti ilman minuakin. Kun kaikki lapset on vähän isompia, palaan töihin ilman tarharumbaa. Helppoa!
Ja lapset harrastaa sählyä, jalkapalloa, 4H kerhoja.. Kyllä niillä toimintaa riittää ja kaikki 5 min vientimatkan päässä.
Kesällä oli jalkapallokoulua ja pesistä ja ratsastusta, mutta en mä tähän koulun aikaan niitä ota, saavat keskittyä kouluun ja olemiseen.
Ja minulla ei ole kiirettä, koti hoidettu, ruoka laitettu, itse hyvässä kunnossa ja nuorekas, mies tyytyväinen..
En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään!:)Eli se on jokin tasoa lähihoitaja. Kukaan ns uraa rakentava ei voi olla poissa kymmentä vuotta.
No en ole uraa rakentava en!:D
Mites sinä uraa rakennat? Etenemällä myymälävastaavaksi kymmenessä vuodessa?:D
No ei vaan. Mulla on lähtökohtaisesti hyvä työ jossa hyvä palkka eikä siellä sen ihmeemmin edetä. Palkkaan tulee ne korotukset mitkä muillakin, vaikka olen kotona. Kyllä sitä kerkesi ja kerkee tekemään vaikka nyt onkin lasten kanssa ja nauttii tästä hetkestä. Sitä varten kotihoidontuki on. Voin suositella, paitsi et vaaditaan hyvätuloinen puoliso.;)Niin eli olet väärässä keskustelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.
Tästähän oli just uutisia. Psykologit ovat huolissaan, kun harrastuksesta toiseen kuskatut lapset eivät enää osaa edes leikkiä.
No kuka sellaisesta oli puhunut? Miten liittyy asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.[/pesistä
Oon mä kiinni työelämässä. Siellä se työmaa vartoo kaikessa rauhassa ja pyörii hienosti ilman minuakin. Kun kaikki lapset on vähän isompia, palaan töihin ilman tarharumbaa. Helppoa!
Ja lapset harrastaa sählyä, jalkapalloa, 4H kerhoja.. Kyllä niillä toimintaa riittää ja kaikki 5 min vientimatkan päässä.
Kesällä oli jalkapallokoulua ja pesistä ja ratsastusta, mutta en mä tähän koulun aikaan niitä ota, saavat keskittyä kouluun ja olemiseen.
Ja minulla ei ole kiirettä, koti hoidettu, ruoka laitettu, itse hyvässä kunnossa ja nuorekas, mies tyytyväinen..
En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään!:)Eli se on jokin tasoa lähihoitaja. Kukaan ns uraa rakentava ei voi olla poissa kymmentä vuotta.
No en ole uraa rakentava en!:D
Mites sinä uraa rakennat? Etenemällä myymälävastaavaksi kymmenessä vuodessa?:D
No ei vaan. Mulla on lähtökohtaisesti hyvä työ jossa hyvä palkka eikä siellä sen ihmeemmin edetä. Palkkaan tulee ne korotukset mitkä muillakin, vaikka olen kotona. Kyllä sitä kerkesi ja kerkee tekemään vaikka nyt onkin lasten kanssa ja nauttii tästä hetkestä. Sitä varten kotihoidontuki on. Voin suositella, paitsi et vaaditaan hyvätuloinen puoliso.;)Niin eli olet väärässä keskustelussa.
En toki.:) kerron miksi meillä ei ole niitä kammottavia ruuhkavuosia, tai on, nythän niiden pitäisi olla mutta ollaan tehty omat ratkaisumme ja hyvältä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.
Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yksi lapsi ja minä opiskelen(mies töissä). En ole vielä kokenut eläväni ruuhkavuosia, mutta lapsi on vasta neljä. Eiköhän tämä ole aika perhekohtaista. Meillä esim. alkaa vasta nyt lapsen ensimmäinen harrastus, joka sekin on tuossa muutaman sadan metrin päässä kotoa. Omat harrastukseni(juokseminen) pystyn hoitamaan lapsen ollessa päiväkodissa, kun meillä on opiskelun aikatauluissa typeriä tuntien taukoja keskellä päivää. Luulen, että meidän perheessä lähestytään ruuhkavuosia sitten, kun lapsen harrastukset lisääntyvät ja kun minä valmistun ja menen töihin, enkä voi enää hoitaa juoksujani päivisin.
Sulla on vain yksi lapsi.😂
Niin??
Niinpä, kyllä sen yhden lapsen kanssakin saa aikaan hirveän kiireen jos haluaa.. Olen kuullut. Sitten voi valitella olevansa ihan loppu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.[/pesistä
Oon mä kiinni työelämässä. Siellä se työmaa vartoo kaikessa rauhassa ja pyörii hienosti ilman minuakin. Kun kaikki lapset on vähän isompia, palaan töihin ilman tarharumbaa. Helppoa!
Ja lapset harrastaa sählyä, jalkapalloa, 4H kerhoja.. Kyllä niillä toimintaa riittää ja kaikki 5 min vientimatkan päässä.
Kesällä oli jalkapallokoulua ja pesistä ja ratsastusta, mutta en mä tähän koulun aikaan niitä ota, saavat keskittyä kouluun ja olemiseen.
Ja minulla ei ole kiirettä, koti hoidettu, ruoka laitettu, itse hyvässä kunnossa ja nuorekas, mies tyytyväinen..
En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään!:)Eli se on jokin tasoa lähihoitaja. Kukaan ns uraa rakentava ei voi olla poissa kymmentä vuotta.
No en ole uraa rakentava en!:D
Mites sinä uraa rakennat? Etenemällä myymälävastaavaksi kymmenessä vuodessa?:D
No ei vaan. Mulla on lähtökohtaisesti hyvä työ jossa hyvä palkka eikä siellä sen ihmeemmin edetä. Palkkaan tulee ne korotukset mitkä muillakin, vaikka olen kotona. Kyllä sitä kerkesi ja kerkee tekemään vaikka nyt onkin lasten kanssa ja nauttii tästä hetkestä. Sitä varten kotihoidontuki on. Voin suositella, paitsi et vaaditaan hyvätuloinen puoliso.;)Niin eli olet väärässä keskustelussa.
En toki.:) kerron miksi meillä ei ole niitä kammottavia ruuhkavuosia, tai on, nythän niiden pitäisi olla mutta ollaan tehty omat ratkaisumme ja hyvältä tuntuu.
Kyllä olet. Ja kai käsität ettei kukaan normaali ihminen tuollaista halua?
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.
Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.
Hah, tiedän useampia yksilapsisia perheitä, joissa todella eletään ruuhkavuosia. Ei se yksilapsisuus ruuhkavuosilta pelasta, jos molemmilla vanhemmilla on normaalit työt ja lapsella harrastuksia. Ja yleensä yksilapsisilla nimenomaan on tuo mainitsemasi "vaatimustaso" keskimääräistä korkeammalla, kun on halua ja varaa panostaa siihen yhteen lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.
Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.
Ai.. Onko tää nyt sun henkilökohtainen mielipide? Niinpä.
Ja mikä minimiä ylempänä? Suomessa kuitenkin me kaikki ollaan liki samalla palkalla, samoilla työajoilla ja pieniä eroja ihmisten välillä.
Tietysti juuri kuuntelin jotain nuorta miestä, joka oli tosi innoissaan jonkun kodinkonemyymälän provikkapalkasta. Hän ajatteli iskeneensä kultasuoneen kun niin hyvän paikan sai. Aina tietysti ratkaisee se mitä kuvittelee itse jotenkin mahtavaksi.
Meillä perheen tulot on 100 000 vuosi ja minun palkka kun töihin palaan 15€ / tunti plus lisät. En mä paljon enempää voisi pyytää. Elämä on hyvää ilman " kovia pyrkimyksiä". Joskus käy näin.. Kaikki käy helposti. Nyt mä keskityn lapsiin ja kotiini. Kerkeän siellä töissä ahertamaan taas myöhemmin.
Ja joku taas opiskelee ja elämä vähän vielä aluillaan. Meillä se on liki valmis, turha tässä hössöttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.
Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.
Ai.. Onko tää nyt sun henkilökohtainen mielipide? Niinpä.
Ja mikä minimiä ylempänä? Suomessa kuitenkin me kaikki ollaan liki samalla palkalla, samoilla työajoilla ja pieniä eroja ihmisten välillä.
Tietysti juuri kuuntelin jotain nuorta miestä, joka oli tosi innoissaan jonkun kodinkonemyymälän provikkapalkasta. Hän ajatteli iskeneensä kultasuoneen kun niin hyvän paikan sai. Aina tietysti ratkaisee se mitä kuvittelee itse jotenkin mahtavaksi.Meillä perheen tulot on 100 000 vuosi ja minun palkka kun töihin palaan 15€ / tunti plus lisät. En mä paljon enempää voisi pyytää. Elämä on hyvää ilman " kovia pyrkimyksiä". Joskus käy näin.. Kaikki käy helposti. Nyt mä keskityn lapsiin ja kotiini. Kerkeän siellä töissä ahertamaan taas myöhemmin.
Ja joku taas opiskelee ja elämä vähän vielä aluillaan. Meillä se on liki valmis, turha tässä hössöttää.
Ei ole. Vaan fakta.
Kukaan normaali nainen ei nykyaikana halua vain maata kotona porsimassa ja elää näköalatonta puuduttavaa elämää monta vuosikymmentä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yksi lapsi ja minä opiskelen(mies töissä). En ole vielä kokenut eläväni ruuhkavuosia, mutta lapsi on vasta neljä. Eiköhän tämä ole aika perhekohtaista. Meillä esim. alkaa vasta nyt lapsen ensimmäinen harrastus, joka sekin on tuossa muutaman sadan metrin päässä kotoa. Omat harrastukseni(juokseminen) pystyn hoitamaan lapsen ollessa päiväkodissa, kun meillä on opiskelun aikatauluissa typeriä tuntien taukoja keskellä päivää. Luulen, että meidän perheessä lähestytään ruuhkavuosia sitten, kun lapsen harrastukset lisääntyvät ja kun minä valmistun ja menen töihin, enkä voi enää hoitaa juoksujani päivisin.
Sulla on vain yksi lapsi.😂
Niin??
Niinpä, kyllä sen yhden lapsen kanssakin saa aikaan hirveän kiireen jos haluaa.. Olen kuullut. Sitten voi valitella olevansa ihan loppu..
Onko sulla joku oman kruunun kiillotus menossa? Ettei kenelläkään muulla voi olla niin rankat ruuhkavuodet menossa kuin sinulla? Onnea vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.
Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.
Hah, tiedän useampia yksilapsisia perheitä, joissa todella eletään ruuhkavuosia. Ei se yksilapsisuus ruuhkavuosilta pelasta, jos molemmilla vanhemmilla on normaalit työt ja lapsella harrastuksia. Ja yleensä yksilapsisilla nimenomaan on tuo mainitsemasi "vaatimustaso" keskimääräistä korkeammalla, kun on halua ja varaa panostaa siihen yhteen lapseen.
Ja meillä on halua ja varaa panostaa moneen lapseen, eikä ole ruuhkaa.
Kyllä ruuhkan saa tehtyä yhdellä lapsellakin!
Jos menisin nyt töihin niin soppa olisi valmis.. Se olisi kauhea tilanne. Kukaan ei kerkiäisi enää mitään kunnolla. Kyllä parasta on rauhoittua hetkeksi ja jättää rumba väliin ainakin tarhahoidon tarpeen aikana, siis minusta.
Olin mä silloin työssä kun oli 2 lasta, jopa kolmen aikana ja kiire oli hirveä. Ei kiitos enää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.
Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.
Ai.. Onko tää nyt sun henkilökohtainen mielipide? Niinpä.
Ja mikä minimiä ylempänä? Suomessa kuitenkin me kaikki ollaan liki samalla palkalla, samoilla työajoilla ja pieniä eroja ihmisten välillä.
Tietysti juuri kuuntelin jotain nuorta miestä, joka oli tosi innoissaan jonkun kodinkonemyymälän provikkapalkasta. Hän ajatteli iskeneensä kultasuoneen kun niin hyvän paikan sai. Aina tietysti ratkaisee se mitä kuvittelee itse jotenkin mahtavaksi.Meillä perheen tulot on 100 000 vuosi ja minun palkka kun töihin palaan 15€ / tunti plus lisät. En mä paljon enempää voisi pyytää. Elämä on hyvää ilman " kovia pyrkimyksiä". Joskus käy näin.. Kaikki käy helposti. Nyt mä keskityn lapsiin ja kotiini. Kerkeän siellä töissä ahertamaan taas myöhemmin.
Ja joku taas opiskelee ja elämä vähän vielä aluillaan. Meillä se on liki valmis, turha tässä hössöttää.Ei ole. Vaan fakta.
Kukaan normaali nainen ei nykyaikana halua vain maata kotona porsimassa ja elää näköalatonta puuduttavaa elämää monta vuosikymmentä.
Sä taidat olla vähän kateellinen?;)
No, mä saan laittaa rauhassa koululaiset kouluun, syödä aamiaista, hoitaa kodin ja ruoat ja vaatteet. Laittaa hyvät ruoat pitkän kaavan mukaan ja ulkoilla rauhassa pienten kanssa ja hoitaa pihaa. Mies pääsee päiväunille töiden jälkeen pienten kanssa ja mulla on aikaa tehdä isompien kanssa läksyt. Sitten voin viedä lapsia kerhoon ja palata kotiin ja mennä vaikka lenkille.. Aaah! Kyllä on ihanaa. Vauva potkii masussa ja odotetaan innolla että pikkuinen syntyy.
Kaikki on oikein kivasti. Työmaalla mulla on hyvä sijainen.
Ei kiirettä ja asiat hoidettu, kaikki hyvin!:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.
Tästähän oli just uutisia. Psykologit ovat huolissaan, kun harrastuksesta toiseen kuskatut lapset eivät enää osaa edes leikkiä.
No kuka sellaisesta oli puhunut? Miten liittyy asiaan?
Kun klikkaat ketjua vähän auki ja luet, ymmärrät. Tuo täällä mainittu "minimitaso" tai "pelkkä pirttiviljely" itse asiassa antaa varhaislapsuudessa paremmat eväät kuin kieli vyön alla tarhasta harrastuksiin juoksu.
Olen itse koettanut molempia elämäntapoja ja todennut, että ainakin omat lapseni ovat kotioloissa suvereeneja leikkijöitä ja oppijoita, mutta stressaantuvat harrastusrumbassa varsin helposti. Stressi lyhentää telomeereja ja sitä myöten koko elinikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.
Tästähän oli just uutisia. Psykologit ovat huolissaan, kun harrastuksesta toiseen kuskatut lapset eivät enää osaa edes leikkiä.
No kuka sellaisesta oli puhunut? Miten liittyy asiaan?
Kun klikkaat ketjua vähän auki ja luet, ymmärrät. Tuo täällä mainittu "minimitaso" tai "pelkkä pirttiviljely" itse asiassa antaa varhaislapsuudessa paremmat eväät kuin kieli vyön alla tarhasta harrastuksiin juoksu.
Olen itse koettanut molempia elämäntapoja ja todennut, että ainakin omat lapseni ovat kotioloissa suvereeneja leikkijöitä ja oppijoita, mutta stressaantuvat harrastusrumbassa varsin helposti. Stressi lyhentää telomeereja ja sitä myöten koko elinikää.
Ja omalta osaltani siis sanottakoon, että sekä minä että puoliso teemme omasta toiveestamme osa-aikatöitä nyt lasten ollessa pieniä.En jaksaisi vuosikausia olla vain kotona minäkään, mutta en myöskään jaksaisi juosta kieli vyön alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?
Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?
En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.
Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.
Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.
Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.
Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)
Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...
Mihinkäs me syrjäydytään?:D
Ei vaan ole aamulla niin kiirettä ja elämä on rauhallista. Muilla on kiire, olkoonkin. Meillä otetaan rauhallisemmin ja lapsetkin on mukavan rauhallisia. Ei ole näitä muotisairauksia.Työelämästä. Ruuhkavuodet syntyy siitä että vanhemmat on kiinni työelämässä ja lapsillekin yritetään tarjota muuta kuin pelkkä pirttiviljely.
Tästähän oli just uutisia. Psykologit ovat huolissaan, kun harrastuksesta toiseen kuskatut lapset eivät enää osaa edes leikkiä.
No kuka sellaisesta oli puhunut? Miten liittyy asiaan?
Kun klikkaat ketjua vähän auki ja luet, ymmärrät. Tuo täällä mainittu "minimitaso" tai "pelkkä pirttiviljely" itse asiassa antaa varhaislapsuudessa paremmat eväät kuin kieli vyön alla tarhasta harrastuksiin juoksu.
Olen itse koettanut molempia elämäntapoja ja todennut, että ainakin omat lapseni ovat kotioloissa suvereeneja leikkijöitä ja oppijoita, mutta stressaantuvat harrastusrumbassa varsin helposti. Stressi lyhentää telomeereja ja sitä myöten koko elinikää.
Ja sitten on oikeasti tuo älytön television katsominen, pelikonsoleiden peluu, tietokoneet..
Huomaan että lapset on oikeasti todella hermostuneita jos joku kone auki liian kauan. Siinä täytyy olla tiukkana.
Eikä se hullun lainen lapsen paikasta toiseen raahaaminen ole sen parempi.. Väsyyhän se lapsikin. Koulupäivä on lapsen työpäivä, kuten tarhapäiväkin..
T. Se pirttiviljelijä :)
Alue: Aihe vapaa
Sulla on vain yksi lapsi.😂