Minkä ikäisten lasten kanssa on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.

Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.

Ai.. Onko tää nyt sun henkilökohtainen mielipide? Niinpä.

Ja mikä minimiä ylempänä? Suomessa kuitenkin me kaikki ollaan liki samalla palkalla, samoilla työajoilla ja pieniä eroja ihmisten välillä.

Tietysti juuri kuuntelin jotain nuorta miestä, joka oli tosi innoissaan jonkun kodinkonemyymälän provikkapalkasta. Hän ajatteli iskeneensä kultasuoneen kun niin hyvän paikan sai. Aina tietysti ratkaisee se mitä kuvittelee itse jotenkin mahtavaksi.

Meillä perheen tulot on 100 000 vuosi ja minun palkka kun töihin palaan 15€ / tunti plus lisät. En mä paljon enempää voisi pyytää. Elämä on hyvää ilman " kovia pyrkimyksiä". Joskus käy näin.. Kaikki käy helposti. Nyt mä keskityn lapsiin ja kotiini. Kerkeän siellä töissä ahertamaan taas myöhemmin.

Ja joku taas opiskelee ja elämä vähän vielä aluillaan. Meillä se on liki valmis, turha tässä hössöttää.

Ei ole. Vaan fakta.

Kukaan normaali nainen ei nykyaikana halua vain maata kotona porsimassa ja elää näköalatonta puuduttavaa elämää monta vuosikymmentä.

Sä taidat olla vähän kateellinen?;)

No, mä saan laittaa rauhassa koululaiset kouluun, syödä aamiaista, hoitaa kodin ja ruoat ja vaatteet. Laittaa hyvät ruoat pitkän kaavan mukaan ja ulkoilla rauhassa pienten kanssa ja hoitaa pihaa. Mies pääsee päiväunille töiden jälkeen pienten kanssa ja mulla on aikaa tehdä isompien kanssa läksyt. Sitten voin viedä lapsia kerhoon ja palata kotiin ja mennä vaikka lenkille.. Aaah! Kyllä on ihanaa. Vauva potkii masussa ja odotetaan innolla että pikkuinen syntyy.

Kaikki on oikein kivasti. Työmaalla mulla on hyvä sijainen.

Ei kiirettä ja asiat hoidettu, kaikki hyvin!:)

Jossain vaiheessa sinäkin kai palaat töihin. Siitä ne sinun ruuhkavuotesi alkavat. Mikä tässä nyt on vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.

Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.

Ai.. Onko tää nyt sun henkilökohtainen mielipide? Niinpä.

Ja mikä minimiä ylempänä? Suomessa kuitenkin me kaikki ollaan liki samalla palkalla, samoilla työajoilla ja pieniä eroja ihmisten välillä.

Tietysti juuri kuuntelin jotain nuorta miestä, joka oli tosi innoissaan jonkun kodinkonemyymälän provikkapalkasta. Hän ajatteli iskeneensä kultasuoneen kun niin hyvän paikan sai. Aina tietysti ratkaisee se mitä kuvittelee itse jotenkin mahtavaksi.

Meillä perheen tulot on 100 000 vuosi ja minun palkka kun töihin palaan 15€ / tunti plus lisät. En mä paljon enempää voisi pyytää. Elämä on hyvää ilman " kovia pyrkimyksiä". Joskus käy näin.. Kaikki käy helposti. Nyt mä keskityn lapsiin ja kotiini. Kerkeän siellä töissä ahertamaan taas myöhemmin.

Ja joku taas opiskelee ja elämä vähän vielä aluillaan. Meillä se on liki valmis, turha tässä hössöttää.

Ei ole. Vaan fakta.

Kukaan normaali nainen ei nykyaikana halua vain maata kotona porsimassa ja elää näköalatonta puuduttavaa elämää monta vuosikymmentä.

Sä taidat olla vähän kateellinen?;)

No, mä saan laittaa rauhassa koululaiset kouluun, syödä aamiaista, hoitaa kodin ja ruoat ja vaatteet. Laittaa hyvät ruoat pitkän kaavan mukaan ja ulkoilla rauhassa pienten kanssa ja hoitaa pihaa. Mies pääsee päiväunille töiden jälkeen pienten kanssa ja mulla on aikaa tehdä isompien kanssa läksyt. Sitten voin viedä lapsia kerhoon ja palata kotiin ja mennä vaikka lenkille.. Aaah! Kyllä on ihanaa. Vauva potkii masussa ja odotetaan innolla että pikkuinen syntyy.

Kaikki on oikein kivasti. Työmaalla mulla on hyvä sijainen.

Ei kiirettä ja asiat hoidettu, kaikki hyvin!:)

Jossain vaiheessa sinäkin kai palaat töihin. Siitä ne sinun ruuhkavuotesi alkavat. Mikä tässä nyt on vaikeaa?

No kyllä mä nyt katselen ihan rauhassa asioita ja osa- aikaiseen saan vaihdettua kun se aika tulee. Ja tosissaan, onneksi noita harrastuksia löytyy tuosta lähikoulultakin! Nyt lapset on pieniä ja saavat rauhassa ollakin.

Niin, mitä ne ruuhkavuodet on? Jotain itse kehiteltyä?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia on vain yksi, toinen vanhempi on kotona tai se vaatimustaso on minimi, ei synny ruuhkavuosia.

Ruuhkavuodet syntyy siitä että molemmat vanhemmat pyrkii luomaan uraa, vaatimustaso on minimiä ylempänä ja niitä lapsia on useampi.

Millainen on minimivaatimustaso? Miten se eroaa korkeammasta?

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Kurja, että näet äitisi tuollaisena. Jos yrität tehdä kaiken päinvastoin kuin äitisi, et pääse pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?

Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.

No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?

En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.

Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.

Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.

Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.

Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.

Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)

Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...

Hieno asenne, superäiti!

Pinnistä lisää vaan! Maksa enemmän, kuskaa useammin!

Muuten teidän lapsinero ei ehkä olekaan enää se kaikkein paras...

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Oletteko te vanhuus vai sairaseläkkeellä? Eli aika vanhoja olette itsekin. Ehkä ajat muuttuneet 1800- luvusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä onko ruuhkavuosia jos toinen vanhemmista on kotona, eikä lapsia tarvi kuskata, kunhan laittaa taksiin/ bussiin?

Mulla ei oo yhtään ruuhkainen olo ja 5 lasta 2-10 vuotiaita.

No tietenkin se työttömyys helpottaa. Eikö teidän lapset harrasta mitään?

En ole työttömänä, vaan kotihoidontuella.

Harrastaa tietty, mutta en mä näe et jos kuskaan niitä lähikoululle muutamaksi tunniksi, että rasittaisi mitenkään. Itse tulen siksi aikaa kotiin keittämään kahvit tai taittaan pyykkiä. Mies katsoo iltapäivisin jo pienempiä niin ei tarvi pakata ketään mukaan, tai toisin päin.

Pienempien kanssa kerho kerran viikkoon. Ja ei ole mikään kiire olo.

Ehkä se on se et aamuruuhka puuttuu. Mieli lepää.

Ei vaan se että sinä et tee töitä. Meihesikin ilmeisesti vain "käy töissä" ja lapsille riittää se minimitaso.

Niin, niinhän mä sanoin et aamulla ei tarvi viedä ketään mihinkään, eikä iltapäivällä hakea ja kiirehtiä kotiin ja harrastiksiin. Meillä eletään rauhassa nämä, noh, ruuhkavuodet..:)

Ei se pointti ole se lapsen ikä vaan se että löllöttääkö syrjäytyneenä kasvattamassa syrjäytyneitä...

Hieno asenne, superäiti!

Pinnistä lisää vaan! Maksa enemmän, kuskaa useammin!

Muuten teidän lapsinero ei ehkä olekaan enää se kaikkein paras...

Minusta hän vaikuttaa oikein tyytyväiseltä uraansa ja hirvittävään kiireeseensä ja omaan pohjattoman syvään kireyteensä.

Kukin on tyytyväinen miten on, ja on ihanaa että hän on elämänsä järjestellyt kuten se heistä hyvältä tuntuu. Eikö?

Jos joku on tyytyväinen hukuttuaan ruuhkavuosiin ja tehtyään elämästä oman näköisensä, se on pääasia.

Minä en jaksaisi ja hyvin herkillä kuuntelen perhettä ja elämää, että kuinka vähän tässä vaiheessa riittää..

Minun, miehen ja lasten jaksaminen on tärkeintä ja se, että saavat keskittyä kouluun ja pikku harrastuksiinsa ihan rauhassa ja olen tällä hetkellä heitä varten.

Toisaalta minulle on tärkeää huomioida myös puolisoni jaksaminen ja hyvä vointi.

Perheemme väsyisi jos minä minun järkyttävillä työajoillani lähtisin nyt painamaan kun lapset ja koti ja juoksevat asiat minua tarvitsevat.

Jaksan itse paremmin ja niin jaksaa perhekin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Oletteko te vanhuus vai sairaseläkkeellä? Eli aika vanhoja olette itsekin. Ehkä ajat muuttuneet 1800- luvusta.

Hän on eläkeläinen. Sanakinhan on yksikössä. Onko peruskoulu suoritettu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Kurja, että näet äitisi tuollaisena. Jos yrität tehdä kaiken päinvastoin kuin äitisi, et pääse pitkälle.

EI. Meitä sentään oli vain neljä, eikä kuutta tai enempää kuten tällä yhdellä pässillä tässä ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Oletteko te vanhuus vai sairaseläkkeellä? Eli aika vanhoja olette itsekin. Ehkä ajat muuttuneet 1800- luvusta.

Hän on eläkeläinen. Sanakinhan on yksikössä. Onko peruskoulu suoritettu?

Ai hän on eläkeläinen! No, toivotaan että hän kuolee pian pois. Ikävää kun sulla on noin ikävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Kurja, että näet äitisi tuollaisena. Jos yrität tehdä kaiken päinvastoin kuin äitisi, et pääse pitkälle.

EI. Meitä sentään oli vain neljä, eikä kuutta tai enempää kuten tällä yhdellä pässillä tässä ketjussa.

Toivottavasti sun omat lapset kuitenkin saa hyvän lapsuuden.. Ikävää kun sä vaikutat noin kireältä ja uhmakkaalta. Et varmasti ole parhaimmillasi vanhempana noin estoisena. Saatat olla jopa huono vanhempi. Oletko käynyt kellään ammattiauttajalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt tuollaisen "leppoisan lapsuuden maaseudulla" lusmun kotiäidin lapsena.

Ei ikinä rahaa mihinkään. Aina vain sitä samaa kotona kökkimistä. Ja naisen mallina ylipainoinen kotona lymyilevä luuseri, joka just sitten häthätää pääsi kauppaan töihin. Ja jota me nyt sitten elätä me ja avustamme eläkeläisenä.

Ei kiitos.

Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Kurja, että näet äitisi tuollaisena. Jos yrität tehdä kaiken päinvastoin kuin äitisi, et pääse pitkälle.

EI. Meitä sentään oli vain neljä, eikä kuutta tai enempää kuten tällä yhdellä pässillä tässä ketjussa.

Isää ei ollut? Ja yksillä suksilla hiihditte kaikki kouluun 35 km matkan 40 asteen pakkasessa? Ainoa lelu oli käpylehmä ja siltäkin yksi jalka hukassa? Kotina ränsistynyt torppa jossa 1 huone ja kaikki nukkui samassa sängyssä? Luteet, kirput ja täit vaanivat nurkissa? Paskalla kävitte nurkassa ämpärillä?