Lue keskustelun säännöt.
Kaverin outo viestittelytyyli: jättää vastaamatta, kun kysyn kuulumisia
22.08.2017 |
Moi, mitenköhän ymmärtäisin kaverini käytöstä. Tekstailemme silloin tällöin, koska emme ehdi näkemään kovin usein. Hänen viestittelytyylinsä on niin outo; hän jättää tosi usein vastaamatta kysymyksiini, eikä koskaan pahoittele asiaa myöhemmin. Esimerkiksi hän kysyy minulta jotain ja kun kysyn vuorostani takaisin - ei vastaa yhtään mitään. Hän vaan yhtäkkiä jättää keskustelun kesken, ja ilmestyy linjoille taas joskus parin viikon päästä. Usein ajattelen, että antaa olla koko tyyppi, mutta sitten hän on taas yhteydessä.
Miksi, jos ei halua jakaa asioitaan? Mitä ihmeen järkeä tuollaisessa on? Ja joo, joo kaikilla on kiireet, mutta eikö hän ajattele, että tuo on hieman epäkohteliasta...?
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikivanha ketju, mutta hyvä aihe.
Minulla on tuollainen kaveri myös. Livenä nähdessä kaikki on hyvin ja toimii ja mukavan positiivinen fiilis aina.
Mutta välillä hän ei vastaa viesteihin mitään, vaikka lukee ne kyllä. Osa ihan selviä kysymyksiä hänelle. Tiedän, että hän käyttää kuitenkin kännykkää ihan päivittäin ja usein, koska monena päivänä sanonut, että meinaa akku loppua ennen iltaa. Ja näkee sen tavatessammekin, että känny on esillä, vaikkei sitä silloin onneksi aktiivisesti käytä kun jutellaan.
Olen miettinyt, että teenko samoin: jätän vastaamatta joihinkin viesteihin päiväkausiksi, tai jopa ihan kokonaan. Kaikki selitykset minun silmissä on tekosyitä: on minullakin kiireinen elämä, lapset ja työ jne, mutta ainakin mulle viesteihin vastaaminen on ihan mukavaa yhteydenpitoa, ikäänkuin irtaantumista hetkeksi muusta.
En viitsisi olla omasta mielestäni lapsellinen ja jättää vastaamatta, mutta en tiedä, onko se sitten ainoa keino..
Itse en jaksa jutella vähän kaukaisempien kaverien kanssa. On joku 3-5 ihmistä joiden kanssa jaksan vastailla suunnilleen reaaliajassa mutta jos tuon päälle tulee vielä uusia vähän kaukaisempia tenttaamaan että mitä kuuluu ja jaarittelemaan jaahas onpa hyvä sienisää, onpa ilmoja pidellyt niin saatan lukea ja vastata sitten joskus.
Jos reaaliajassa vastaisi noihinkin, niin heille jäisi kuva että itsekin haluaisin keskustella (jota en siis jaksa liian monen ihmisen kanssa).
No eihän niitä epämieluisia ihmissuhteita ole pakko roikottaa mukanaan. Minä en ainakaan katso yhtään sellaisia ihmisiä jotka koen epäkunnioittavina.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin tällainen. Mulla oli todella raskaat pari vuotta sekä töissä että kotona ja samaan aikaan painin terveysongelmien kanssa. Toisin sanoen olisi ollut aina vain huonoja kuulumisia. En halunnut kuormittaa muita, toisaalta en myöskään valehdella. Jokainen kuulumisten kysely laukaisi voimakkaamman ahdustuksen ja sivuuttaminen oli vain helpointa. Jälkikäteen tuntuu lapselliselta, mutta olin silloin todella loppu eikä sitä vain kerta kaikkiaan ajatellut asiasta samalla tavalla kuin nyt.
Tuohan se. Kun on henkisesti kuormittunut, jopa viaton Mitä kuuluu? viesti laukaisee ahdistuskohtauksen.Mitä siihen vastata, siis viestiin? Et jaksa/halua tehdä laajaa selontekoa ja joku 'nyt ei jaksa' tuntuu turhalta laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tulee noita "mitä kuuluu" viestejä öisin känniseltä kaverilta. En jaksa vastaa, lähettelisi selvinpäin niitä viestejä.
Olen se huonosti vastaava kaveri. Perheenjösenellä on erittäin vakavaa sairautta ja usein käy niin että juuri kun olen yhteydessä ystäviini viestillä, tarkoituksena viestitellä kuulumisia mutta sitten tapahtuu jotain tai pitää tehdä jotain ja asia jää. Unohtuu siiis kaiken muun alle. Kaverit on tärkeitä mutta tilanne kotona aina akuutimpi. En sitten tiedä pitäisikö suosiolla unohtaa kaverit kokonaan. Olen kyllä muutenkin raskas, koska kuulumisen ovat usein raskaita. Aina en pysty edes kertomaan mitä oikeasti on tapahtunut. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan että puhu jollekin ammattilaiselle ja hanki apua: on yritetty eikä apua ole saatu. Jaksaminen on ääritilassa.