Miten epilepsia käytännössä todetaan?

Mä sain kouristuskohtauksen ja tutkimuksissa eeg:n perusteella sitten todettiin. 

EEG + oireet = diagnoosi

Ensin potilas tai joku läheinen, joka näkee kohtauksia,  kertoo oireista. Niiden perusteella lääkäri päättää tutkitaanko lisää. Aivosähkökäyrää otetaan eri vuorokaudenaikoina ja potilas altistetaan asioille, jotka usein tuottavat kohtauksia epileptikoille. Tällä perusteella saadaan selville, onko potilaalla epilepsia. Sen jälkeen magneettikuvalla selvitetään, missä kohtaa aivoja kohtaus on, mistä se lähtee, levitääkö se muualle aivoihin ja onko jotain, mistä se johtuu. Tällä perusteella saadaan selville minkä tyypppinen epilepsia potilaalla on. Sitten tehdään diagnoosi, jota todennäköisesti vielä korjataan hoidon edetessä.

Vierailija kirjoitti:

Ensin potilas tai joku läheinen, joka näkee kohtauksia,  kertoo oireista. Niiden perusteella lääkäri päättää tutkitaanko lisää. Aivosähkökäyrää otetaan eri vuorokaudenaikoina ja potilas altistetaan asioille, jotka usein tuottavat kohtauksia epileptikoille. Tällä perusteella saadaan selville, onko potilaalla epilepsia. Sen jälkeen magneettikuvalla selvitetään, missä kohtaa aivoja kohtaus on, mistä se lähtee, levitääkö se muualle aivoihin ja onko jotain, mistä se johtuu. Tällä perusteella saadaan selville minkä tyypppinen epilepsia potilaalla on. Sitten tehdään diagnoosi, jota todennäköisesti vielä korjataan hoidon edetessä.

onko epileptikolla poikkeava sähkökäyrä vaikkei kohtaus ole päällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin potilas tai joku läheinen, joka näkee kohtauksia,  kertoo oireista. Niiden perusteella lääkäri päättää tutkitaanko lisää. Aivosähkökäyrää otetaan eri vuorokaudenaikoina ja potilas altistetaan asioille, jotka usein tuottavat kohtauksia epileptikoille. Tällä perusteella saadaan selville, onko potilaalla epilepsia. Sen jälkeen magneettikuvalla selvitetään, missä kohtaa aivoja kohtaus on, mistä se lähtee, levitääkö se muualle aivoihin ja onko jotain, mistä se johtuu. Tällä perusteella saadaan selville minkä tyypppinen epilepsia potilaalla on. Sitten tehdään diagnoosi, jota todennäköisesti vielä korjataan hoidon edetessä.

onko epileptikolla poikkeava sähkökäyrä vaikkei kohtaus ole päällä?

Ei ole.

Mielestäni kyllä ei aina oteta magneettikuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin potilas tai joku läheinen, joka näkee kohtauksia,  kertoo oireista. Niiden perusteella lääkäri päättää tutkitaanko lisää. Aivosähkökäyrää otetaan eri vuorokaudenaikoina ja potilas altistetaan asioille, jotka usein tuottavat kohtauksia epileptikoille. Tällä perusteella saadaan selville, onko potilaalla epilepsia. Sen jälkeen magneettikuvalla selvitetään, missä kohtaa aivoja kohtaus on, mistä se lähtee, levitääkö se muualle aivoihin ja onko jotain, mistä se johtuu. Tällä perusteella saadaan selville minkä tyypppinen epilepsia potilaalla on. Sitten tehdään diagnoosi, jota todennäköisesti vielä korjataan hoidon edetessä.

onko epileptikolla poikkeava sähkökäyrä vaikkei kohtaus ole päällä?

Joskus on, yleensä ei. (Poikkeavuudessa on yleensä kyse siitä, että osa kohtauksista on niin pieniä ja lyhyitä, että ne eivät näy päälle päin eikä potilas itsekän ehdi niitä huomata muuta kuin ehkä keskittymisvaikeutena tms. TOisin sanoen, kohtauksia  on, vaikka päällepäin mitään ei oikeastaan näy.) Pointti on siinä, että sitä käyrää otetaan erilaisina vuorokaudenaikoina pitkiä aikoja, jotta tyypillinen itsealkuinen kohtaus saadaan kiinni ja käyrälle. Tämä ei aina onnistu. Tämän lisäksi kohtauksia tuotetaan ja otetaan käyrää. Tämäkään ei aina onnistu, mutta yleensä kuitenkin ainakin jompi kumpi saadaan toimimaan - JOS kyseessä on epilepsia, eikä joku muu häiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin potilas tai joku läheinen, joka näkee kohtauksia,  kertoo oireista. Niiden perusteella lääkäri päättää tutkitaanko lisää. Aivosähkökäyrää otetaan eri vuorokaudenaikoina ja potilas altistetaan asioille, jotka usein tuottavat kohtauksia epileptikoille. Tällä perusteella saadaan selville, onko potilaalla epilepsia. Sen jälkeen magneettikuvalla selvitetään, missä kohtaa aivoja kohtaus on, mistä se lähtee, levitääkö se muualle aivoihin ja onko jotain, mistä se johtuu. Tällä perusteella saadaan selville minkä tyypppinen epilepsia potilaalla on. Sitten tehdään diagnoosi, jota todennäköisesti vielä korjataan hoidon edetessä.

onko epileptikolla poikkeava sähkökäyrä vaikkei kohtaus ole päällä?

Ei ole.

Mielestäni kyllä ei aina oteta magneettikuvaa.

Kouristuskohtauken jälkeen ei aina oteta, mutta luulisin että jos saa diagnosin epilepsiasta, niin sillon otetaan. Epilepsiahan voi johtua esim. aivokasvaimesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin potilas tai joku läheinen, joka näkee kohtauksia,  kertoo oireista. Niiden perusteella lääkäri päättää tutkitaanko lisää. Aivosähkökäyrää otetaan eri vuorokaudenaikoina ja potilas altistetaan asioille, jotka usein tuottavat kohtauksia epileptikoille. Tällä perusteella saadaan selville, onko potilaalla epilepsia. Sen jälkeen magneettikuvalla selvitetään, missä kohtaa aivoja kohtaus on, mistä se lähtee, levitääkö se muualle aivoihin ja onko jotain, mistä se johtuu. Tällä perusteella saadaan selville minkä tyypppinen epilepsia potilaalla on. Sitten tehdään diagnoosi, jota todennäköisesti vielä korjataan hoidon edetessä.

onko epileptikolla poikkeava sähkökäyrä vaikkei kohtaus ole päällä?

Joskus on, yleensä ei. (Poikkeavuudessa on yleensä kyse siitä, että osa kohtauksista on niin pieniä ja lyhyitä, että ne eivät näy päälle päin eikä potilas itsekän ehdi niitä huomata muuta kuin ehkä keskittymisvaikeutena tms. TOisin sanoen, kohtauksia  on, vaikka päällepäin mitään ei oikeastaan näy.) Pointti on siinä, että sitä käyrää otetaan erilaisina vuorokaudenaikoina pitkiä aikoja, jotta tyypillinen itsealkuinen kohtaus saadaan kiinni ja käyrälle. Tämä ei aina onnistu. Tämän lisäksi kohtauksia tuotetaan ja otetaan käyrää. Tämäkään ei aina onnistu, mutta yleensä kuitenkin ainakin jompi kumpi saadaan toimimaan - JOS kyseessä on epilepsia, eikä joku muu häiriö.

Laitetaanko potilas tuijottamaan kirkkaita välkkyviä valoja vai kuinka kohtauksia voidaan tuottaa? 

Minä sain epilepsiasiagnoosin ihan vaan kuvailemani kohtauksen perusteella. Toisen kohtauksen jälkeen kuvattiin pää ja löytyi syy kohtauksille (suoni tihkui verta). Tämä vika korjattiin leikkauksella.

Sähkökäyrä otettiin vasta 5 v päästä (tätä kyllä hoitaja ihmetteli), jolloin mietittiin voiko lääkityksen lopettaa. Todettiin että edelleen jatkuva poikkeavuus käyrässä. Vilkkuvalo ja hyperventilaatio eivät käyrään vaikittaneet.

Ette muuten usko miten usein ihmiset yrittävät näytellä sairauskohtauksia.

t. Hoitaja

Poika sai epilepsiadiagnosin oireiden perusteella. EEG otettiin, mutta siinä ei ollut mitään poikkeavaa, koska sen aikana ei saatu edes pientä kohtausta aikaiseksi - hyperventilaatio ei vaikuttanut. Eikä EEGtä otettu, kuin sen kerran vain, eikä ollut pitkä aika.

Myöhemmin magneettikuvauksessa löytyi epilepsian syy - aivokasvain.

Tautidiagnoosin voi saada myös AA-kerhosta. Minä sain asperger-diagnoosin ja olen oikein iloinen, kun minun ei tarvitse enää juoda!

Vierailija kirjoitti:

Ette muuten usko miten usein ihmiset yrittävät näytellä sairauskohtauksia.

t. Hoitaja

Olet oikeassa, en uskokaan. Miten voi näytellä epilepsiakohtauksen? Saa olla kyllä oscar-tason näyttelijä että siinä onnistuu.

Miltä epilepsiakohtaus tuntuu?

Mulla on lemmikillä epilepsia ja olisi hyvä tietää miltä se kohtaus tuntuu, onko kipua sen aikana tai jälkeen? Mikä kohtauksissa on inhottavinta? Miltä sen jälkeen tuntuu ja miten siitä on paras toipua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette muuten usko miten usein ihmiset yrittävät näytellä sairauskohtauksia.

t. Hoitaja

Olet oikeassa, en uskokaan. Miten voi näytellä epilepsiakohtauksen? Saa olla kyllä oscar-tason näyttelijä että siinä onnistuu.

Ei ne onnistukkaan, mutta se ei estä yrittämästä.

t. toinen hoitaja

Mulla on tutkimukset kesken. Otettiin magneettikuva, joka kuitenkin on ihan siisti. Tehdään vielä myöhemmin unideprivaatio-EEG, täytän kohtauspäiväkirjaa ja on pyydetty videoimaan kohtauksia kotioloissa, sillä EEG+videointi on varattu kaikkein vaikeimmin oireileville. Alkuselvittelyissä on noudettu luvan kanssa tiedot kaikista aikaisemmista tutkimuksista ja haastattelemalla selvitetty oma ja lähipiirin kuvaukset oireista sekä selvitetty suvun tautihistoria. Otettiin perusverikokeet ja jostain syystä sydänfilmi myös.

eräs bloggaaja väittää hänellä olevan epilepsia mutta mun mielestä se silmien muljauttelu on väritetty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette muuten usko miten usein ihmiset yrittävät näytellä sairauskohtauksia.

t. Hoitaja

Olet oikeassa, en uskokaan. Miten voi näytellä epilepsiakohtauksen? Saa olla kyllä oscar-tason näyttelijä että siinä onnistuu.

Ei ne onnistukkaan, mutta se ei estä yrittämästä.

t. toinen hoitaja

Kyllä sitä voi näytellä oikein hienosti, epilepsiakohtauksia on paljon erilaisia, mutta samaan aikaan rekisteröity EEG kyllä paljastaa totuuden, sillä tietääkseni siinä pitäisi näkyä muutoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette muuten usko miten usein ihmiset yrittävät näytellä sairauskohtauksia.

t. Hoitaja

Olet oikeassa, en uskokaan. Miten voi näytellä epilepsiakohtauksen? Saa olla kyllä oscar-tason näyttelijä että siinä onnistuu.

No just kouristuskohtaukset ja tajuuttomuuden esittäminen ovat yleisempiä. Niitä on viikottain. Kokeneempi hoitohenkilökunta kyllä huomaa ne, mutta joku menee aina välillä vipuun.

t. Hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette muuten usko miten usein ihmiset yrittävät näytellä sairauskohtauksia.

t. Hoitaja

Olet oikeassa, en uskokaan. Miten voi näytellä epilepsiakohtauksen? Saa olla kyllä oscar-tason näyttelijä että siinä onnistuu.

Ei ne onnistukkaan, mutta se ei estä yrittämästä.

t. toinen hoitaja

Kyllä sitä voi näytellä oikein hienosti, epilepsiakohtauksia on paljon erilaisia, mutta samaan aikaan rekisteröity EEG kyllä paljastaa totuuden, sillä tietääkseni siinä pitäisi näkyä muutoksia.

Näille "näytellyille" epilepsiakohtauksille on jopa oma nimi tautiluokituksessa.