Taisin sitten jäädä lapsettomaksi
Lyhyesti historia. Tapasin miehen kun olin 27 vuotias. Vuodenpäivät seurustelimme, ja sitten muutimme yhteen ja elimme pari vuotta arkea yhdessä, jotta toisen oppi tuntemaan paremmin. Minulle ja miehelle varsinkin oli tärkeää, että opimme tuntemaan toisiamme ennen mahdollista lasta. Sitten päätimme, että voimme alkaa yrittämään lasta.
Nyt olemme olleet ilman ehkäisyä kaksi ja puoli vuotta, ja ei ole vielä tärpännyt. Olen nyt 33 vuotta ja epätoivo hiipuu lapsen saamiseksi. Alkoholia minä en käytä ja mieskin nykyään todella harvoin, olemme käyneet testeissä, ja mitään poikkeavaa, joka aiheuttaisi lapsettomuutta ei ole löytynyt. Miehen siittiömäärä on hieman alhainen, mutta lääkäri sanoi, että se ei ole mitenkään poikkeavaa nykyään ja silläkin tasolla raskaus pitäisi olla mahdollinen. Ovulaatiotakin olen tikkuttanut, mutta mies oli viime vuonna kotona vain 3 ovulaation aikana, ja seksiä oli niiden aikana. Mies on hieman yli puolet ajasta työmatkoilla, joten seksiä ei voi ajoittaa aina ovulaatiohin, muuten sitä on kyllä riittävästi.
Viimeisten kuukausien aikana se on minulle todella iskenyt se lapsettomuuden tajuaminen. En tule raskautumaan luultavasti koskaan, olisi se jo tämän kolmen vuoden aikana tärpännyt, jos olisi ollut tärpätäkseen. Masentaa hetkittäin tosi paljon
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tulin raskaaksi 35 -vuotiaana lähes kolmen vuoden yrittämisellä. Yritystä oli kyllä aktiivisesti joka kuukausi.
Hoidotkin on teillä kyllä hankalia jos mies aina reissussa. Älä silti luovu toivosta. Olet kuitenkin vielä hyvin lisääntymisiässä sen 10-vuotta. Ei ne parikymppisetkään aina automaationa paksuunnu helposti.
Voi että kuinka katkeran kateellinen voi ihminen olla :) noinko kovaa harmittaa, kun parikymppiset saa lapsia helpommin? Kyllä, niin se vain menee. Minäkin sain 22v ensimmäisellä yrittämällä lapsen ja kaverini sai 24v ekalla ja vielä kaksoset. HAH..piti oikein parikymppiset vetää tähän, kun niin kovaa otti päähän..naurettavaa..
Kannattaisi opetella lukemaan ja ymmärtämään lukemaansa. Tuo sanoi, että parikymppisetkään eivät aina automaationa paksuunnu helposti.
Ihmisestä puhutaan hän muodossa :) ei tuo muodossa. Vedä happea ja mene ulos tuulettumaan. Käsittääkseni edellinen kirjoittaja ei kysynyt sulta yhtikäs mitään.
T. 20v nainen ja kolmen lapsen äiti
Wt unohtui.
No et tietenkään tule raskaaksi, jos vuoden aikana yrität 3 kertaa!!! Mitä ihmettä! Nyt mies järkkää asiat niin, että olette samassa paikassa aina ovulaatiosi aikaan. Jos ei onnistu, niin mitäs mies tekee sitten kun sinulla ja lapsilla on norovirus, ja jonkun pitää käydä kaupassa ja apteekissa? Oliko tarkoitus että tulet pyhästä hengestä raskaaksi, ja toimit sitten yksinhuoltajana kun mies rakentelee uraa?
Uraohjukset, btw, eivät ole hyviä isiä. Heitä ihan oikeasti ei kiinnosta kotileikit, heitä kiinnostaa raha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinua tutkittu?
On, ei mitään muuta vikaa kuin ikä. AP
Ööh, mikäköhän iässäsi on muka vikana? Terveillä naisilla on yli 90% mahdollisuus tulla raskaaksi jokaisesta ovulaatiosta 35 vuoteen asti, ja tämänkin jälkeen neljäänkymppiin asti prosentit ovat reilusti yli 80%.
Ihan hirveita vastauksia olet saanut, olen pahoillani.
Lapsettomuus on rankka asia ja toivon etta teillekkin tarppaa pian. Ikasi puolesta en kylla heittaisi viela pyyhetta kehiin. Sinulla on monta hedelmallista vuotta viela. Joskus auttaa etta tulee sujuksi sen vaikean asian kanssa ja sitten yhtakkia tarppaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tulin raskaaksi 35 -vuotiaana lähes kolmen vuoden yrittämisellä. Yritystä oli kyllä aktiivisesti joka kuukausi.
Hoidotkin on teillä kyllä hankalia jos mies aina reissussa. Älä silti luovu toivosta. Olet kuitenkin vielä hyvin lisääntymisiässä sen 10-vuotta. Ei ne parikymppisetkään aina automaationa paksuunnu helposti.
Voi että kuinka katkeran kateellinen voi ihminen olla :) noinko kovaa harmittaa, kun parikymppiset saa lapsia helpommin? Kyllä, niin se vain menee. Minäkin sain 22v ensimmäisellä yrittämällä lapsen ja kaverini sai 24v ekalla ja vielä kaksoset. HAH..piti oikein parikymppiset vetää tähän, kun niin kovaa otti päähän..naurettavaa..
No hah vaan, minä parikymppinen ja samanikäinen mieheni yritettiin 8kk joka ikisessä kierrossa ovulaation aikaan (ja ennen sitä ja sen jälkeen), kunnes tärppäsi.
Ap:lle sanoisin myös että ei se valitettavasti auta jos vuoden aikana vain 3 kierrossa yrittää oikeaan aikaan. Kuinka pitkiä työmatkat on? Mullakin oli paljon työmatkoja, mutta aina ajoitettiin niin että vielä juuri ennen työmatkaa harrastettiin seksiä, ja heti kun palasin kotiin, vaikkei olis muuten jaksanutkaan. Vauva sai alkunsa juurikin eräästä kerrasta kun palasin rättiväsyneenä kotiin illalla ja vielä tsempattiin ittemme sänkyhommiin 😆 Tuo päivä oli jo itseasiassa jo dpo1 (tikutettuna). Kannatti jaksaa, vaikka epäilytti.
Kyllä yritetty on useammin kuin kolmesti... Vain kolme kertaa on sattunut ovulaatiopäivään, siitä parin päivän läheisyyteen lähes joka kerta. Ovulaatiopäivää vain ei tiedä tarkaan, niin miehen työmatkoja ei pysty järjestelemään sen mukaan. Pari kertaa mies pystyi lykkäämään työmatkaa päivällä parilla kun epäiltiin ovulaation sattuvan tietylle päivälle, mutta sitten ovulaatio tulikin pari päivää myöhemmin kuin epäilin.
Nykyään valitettavan useassa työssä joutuu matkustamaan. Mies matkustaa nyt keskimäärin 8-10 arkipäivää kuussa, joka on paljon, mutta moneen työhön verrattuna vähän. Mies ei ole uraohjus vaan hieman nyt ja ei tee pitkiä päivä, kun on konttorilla. Kuten mainitsin tehdastyö olisi vaihtoehto, jossa pystyisi olemaan lähes aina paikkakunnalla. Sen haitta vain on se, että työajoista ei koskaan tiedä. Jos tehtaalla on ongelmia sieltä ei lähdetä 16.00, vaan sittenkun ongelmat ovat ratkaistu. Ja tarvittaessa töihin lähdetään keskellä yötä viikonloppuna, ja puhelin soi todella usein. Mies teki tätä suhteen alussa ja koin se raivostuttavana. Alan vaihto edellyttäisi opiskelua, johon nyt ei ole varaa. Lapsen sairastuessa tottakai reissuja saa uudelleen järjesteltyä, kuten miehen kolleegat tekee. Mutta lapsi katsotaan syyksi, lapsen yrittämistä ei.
Tiedän, että lapsen saamisen todennäköisyyden lisääminen vaatisi sitä, että mies on kotona aina valmiina hommiin, mutta ei sekään varmista sitä...
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tulin raskaaksi 35 -vuotiaana lähes kolmen vuoden yrittämisellä. Yritystä oli kyllä aktiivisesti joka kuukausi.
Hoidotkin on teillä kyllä hankalia jos mies aina reissussa. Älä silti luovu toivosta. Olet kuitenkin vielä hyvin lisääntymisiässä sen 10-vuotta. Ei ne parikymppisetkään aina automaationa paksuunnu helposti.
Voi että kuinka katkeran kateellinen voi ihminen olla :) noinko kovaa harmittaa, kun parikymppiset saa lapsia helpommin? Kyllä, niin se vain menee. Minäkin sain 22v ensimmäisellä yrittämällä lapsen ja kaverini sai 24v ekalla ja vielä kaksoset. HAH..piti oikein parikymppiset vetää tähän, kun niin kovaa otti päähän..naurettavaa..
No hah vaan, minä parikymppinen ja samanikäinen mieheni yritettiin 8kk joka ikisessä kierrossa ovulaation aikaan (ja ennen sitä ja sen jälkeen), kunnes tärppäsi.
Ap:lle sanoisin myös että ei se valitettavasti auta jos vuoden aikana vain 3 kierrossa yrittää oikeaan aikaan. Kuinka pitkiä työmatkat on? Mullakin oli paljon työmatkoja, mutta aina ajoitettiin niin että vielä juuri ennen työmatkaa harrastettiin seksiä, ja heti kun palasin kotiin, vaikkei olis muuten jaksanutkaan. Vauva sai alkunsa juurikin eräästä kerrasta kun palasin rättiväsyneenä kotiin illalla ja vielä tsempattiin ittemme sänkyhommiin 😆 Tuo päivä oli jo itseasiassa jo dpo1 (tikutettuna). Kannatti jaksaa, vaikka epäilytti.
matkat yleensä 2-4 arkipäivää. Kerran kahdessa vuodessa ollut yli viikon yhtäjaksoinen reissu. Kyllä yrtitystä on aina ennen ja jälkeen reissun.
Jos pystytte harrastamaan seksiä edes 2-3pv ennen ovista ja viimestään ovista seuraavana päivänä, niin kyllä on mahdollisuudet raskautua! Jos näin olettekin jo tehneet niin hakeutukaa ihmeessä hoitoihin :) Tsemppiä! Tiedän ton epätoivoisen tunteen niin hyvin. t. tuo joka raskautui dpo1
Menkää ihmeessä hoitoihin. Mun tuttava (huom. n. 25-vuotiaana olivat jo yrittäneet muutaman vuoden) kävi miehensä kanssa kaikki mahdolliset, mitään vikaa ei löytynyt. Sitten tehtiin rankat hormonihoidot, poimittiin munasolut, tehtiin koeputkihedelmöitykset, yksikään alkio ei lähtenyt kasvamaan.
Sitten saivat luovutetun munasolun ja siitä yhdestä solusta identtiset kaksoset :) Äiti siis ei ole nyt lasten biologinen äiti (kaikki sanovat kuulemma neuvolassakin, että ovat äidin näköisiä:)) mutta synnyttänyt lapset ja isä on biologinen vanhempi.
Älkää suotta hukatko aikaa, saattaa olla että se on pienestä kii. Vähän hormoneita lisää ja siitä se jo voi lähteä.
Ei millään pahalla, mutta kaikilla ei välttämättä sovi geenit yhteen. Moni saa vauvan alulle vaihtamalla paria. Tietysti parin vaihtoon voi liittyä myös stressitason lasku. Voisithan koittaa saada stressitasoa laskuun, siihen löytyy omia takiikoita, mutta myös rentouttavia hoitoja.
Tiedän monta paria, jotka ovat yrittäneet sen 3 vuotta, ennen kun on tärpänyt. Tilanteet saattavat myös muuttua, yksi ystävä pariskuntani yritti vauvaa 7 vuotta ennen onnistumista Olivat alle 25-vuotiaiyta, kun lopettivat ehkäisyn käytön), vauva saatiin toisella kertaa keinohedelmoityksessa. Esikoisen ollessa vuoden vanha, oli nainen alkanutkin odottaa toista lasta ihan yllättäen.
Itse tulin raskaaksi kun aloin syödä askorpoonihappoa. EN tiedä oliko sillä syy-seuraussuhdetta, mutta voi olla että kehoni on toiminut vähän laiskasti ennen sitä.
Joka tapauksessa keinoja on ja voitte saada luonnollisestikin vauvan vielä! Naisella hormonitoimintakin muuttuu jatkuvasti ja teillä on vielä hyvin mahdollisuuksia ja keinoja käytettävissä
Miksi piti venyttää lapsen yrittäminen nuin myöhään? Sitä saa mitä tilaa. Oisit kelpuuttanu jonkun miehen silloin kun olit vielä hedelmällisessä iässä.
Kannattaa myös käyttää hyvin ne kerrat kun mies on kotona ennen ovulaatiota. Meillä tärppäsi kerran sattumalta 5 päivää ennen ovulointia. Tosin meni kesken sillä kertaa, mutta tuosta innostuneena onnistuimme samalla systeemillä pian uudelleen ja raskaus sillä kertaa täysiaikainen. Ja ikää reilusti yli 40. :-)
Hirveitä vastauksia täällä, älä Ap ota niitä kuuleviin korviisi. Et kyllä mielestäni ole mitenkään liian vanha 33-vuotiaana äidiksi, ja jos estävät fysiologiset tekijät on testattu (eikä mitään löytynyt), väittäisin teidän stressaavan liikaa.
Eläkää arkeanne vain mukavasti ja harrastakaa paljonpaljon suojaamatonta seksiä. Se tikkujen kyttääminen ja aikatauluttaminen ressaa joitain vielä enemmän, joten joskus on paras vain olla yliyrittämästä.
Eiköhän se lapsi sieltä vielä ilmaannu :)
Ihan hirmuisesti tsemppiä AP:lle! Mekin ollaan yritetty kolme vuotta ja ensi vuoden alussa olisi tarkoitus aloittaa hedelmöityshoidot. Kummastakaan ei löytynyt vikaa ja lääkäri oli sitä mieltä, että enempää ei tutkita eikä inssiä edes kokeilla, suoraan vaan IVF. Ajatus kauhistutti alkuun todella paljon, mutta minkäs teet...
Rankkaa tulee varmasti olemaan, mutta täytyy toivoa parasta! Ikää minulla 29, mies 31v.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirmuisesti tsemppiä AP:lle! Mekin ollaan yritetty kolme vuotta ja ensi vuoden alussa olisi tarkoitus aloittaa hedelmöityshoidot. Kummastakaan ei löytynyt vikaa ja lääkäri oli sitä mieltä, että enempää ei tutkita eikä inssiä edes kokeilla, suoraan vaan IVF. Ajatus kauhistutti alkuun todella paljon, mutta minkäs teet...
Rankkaa tulee varmasti olemaan, mutta täytyy toivoa parasta! Ikää minulla 29, mies 31v.
Täältä myös tsempit! Meillä sama tilanne, reilu kaksi vuotta ilman ehkäisyä ja ensi vuoden alusta IVF hoidot. Ikää 29 ja miehellä 33v.
Mieheni sukulainen yritti 21 vuotta lasta. Meni naimisiin noin parikymppisenä, ja olivat aviossa kaikki 21 vuotta ilman ehkäisyä. Sitten meni lääkäriin kun luuli olevansa sairastunut. Lääkäri totesi että raskaanahan sinä olet. Tuli sitten 21 vuoden odotuksen jälkeen nelikymppisenä äidiksi.
Mitään hoitoja eivät läpikäyneet kun asuvat köyhässä maassa jossa lapsettomuuteen haetaan apua lähinnä rukoilusta tai vaihtamalla vaimoa.
Älä vielä heitä kirvestä kaivoon. Hakeutukaa hoitoihin. Omat vanhempani olivat 7v naimisissa ennen kuin synnyin ja lasta haluttiin heti. Olen sen verran vanhempi, että eivät missään hoidoissakaan olleet, oli vain todettu, että mitään erityistä vikaa ei ole. Sain vielä pikkuveljenkin. Vanhemmat olivat silloin yli 30.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on vain loistava tilanne. Elät elämääsi! Saat pitää elämäsi. Et menetä sitä. Lapsen kanssa menettäisit elämäsi. Juhli sitä, ettet saa lasta.
Jos et osaa nähdä tilannetta ap:n näkökulmasta, niin olisit voinut jättää kommentoimatta. Useimpien ihmisten elämään lapset tuovat valtavaa rakkautta, ja rakkaus on elämän tarkoitus.
Rakkaus on toki erittäin antoisaa, ja romanttinen rakkaus on sitä erityisesti, mutta ei se nyt elämän tarkoitus sentään ole. Sitä paitsi jos aloittaja oikeasti rakastaisi syntymätöntä lastaan, hän ei pakottaisi tätä maailmaan.
Meillä jätettiin ehkäisy pois vuoden alusta ja juhannuksen tienoissa tärppäsi. Seksiä harrastettiin ihan luonnostaan usein mutta mitään ovulaatiotikutuksia ei tehty.
Naisella taustalla yksi keskenmeno ja miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta. Naisen ikä 39 ja miehen 52 :) .'
Aloittajalla vielä vuosia aikaa. Turha ottaa vielä juurikaan stressiä asiasta.
Jäkäjäkäjäkä. Edelleenkin käsket minua olemaan hiljaa ja en todellakaan ole. En vilkaise peiliin ja en ole hiljaa. Piste. Mulla on erittäin hyvä syy käyttäytyä just niin kuin haluan.