Lue keskustelun säännöt.
Onko reilu meininki maksaa perhemenot 50/50?
Ahdistunut
17.08.2017 |
Mitä mieltä olette? Onko reilua, että kaikki ison perheen yhteiset menot maksetaan 50/50? Vaikka toisen nettotulot on 3700e/kk ja toisen 1700e/kk?
Kommentit (62)
Ei tietenkään ole. Miks elättäisin kovemmin tienaavaa? Laskette 50 % palkoistanne (tai esim 60 % jos ei riitä) ja laitatte taloustilille ja vips, homma toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On, jos elintaso määritellään pienempituloisen mukaan. Tuossa myös kotityöt ja lastenhoito pitää jakaa 50/50, toisen ajalla ei saa loisia.
Eli pienempituloinen katsoo vierestä, kun toinen ostelee itselleen kaikkea kivaa ja vähän tarpeetontakin, käy ravintoloissa syömässä ja kavereiden kanssa baareissa ja tulee taksilla kotiin. Se toinen on aina kotona, kun ei ole rahaa mennä mihinkään ja joutuu luopumaan jopa harrastuksistaan?
Suomen lain mukaan "kumpikin puoliso osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan", siis perheen pakolliset, välttämättömät kulut jaetaan tulojen suhteessa. Tämä siis naimisissa oleville. Muut jakaa menot miten sopivat.
Ei pakollinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, jos elintaso määritellään pienempituloisen mukaan. Tuossa myös kotityöt ja lastenhoito pitää jakaa 50/50, toisen ajalla ei saa loisia.
Eli pienempituloinen katsoo vierestä, kun toinen ostelee itselleen kaikkea kivaa ja vähän tarpeetontakin, käy ravintoloissa syömässä ja kavereiden kanssa baareissa ja tulee taksilla kotiin. Se toinen on aina kotona, kun ei ole rahaa mennä mihinkään ja joutuu luopumaan jopa harrastuksistaan?
No itse en olisi miehen kanssa joka haluaa että minä olen onneton, mutta kukin tavallaan..
Musta se on ihan reilua. Ei se toinen kuluta asuntoa tai kotivakuutusta vähemmän sen vuoksi että kumppaninsa tienaa hyvin. Säästö tulee molemmille siitä, että ne asumis- ja ruokakumut jaetaan eikä makseta yksin.
Paremmin tienaava voi halutessaan viedä perheen lomalle, mutta varaton ei voi sanoa että maksa meille loma jos varakkaampaa ei lomailut kiinnosta.
Sitten on se parinvalinta, kannattaa alunperinkin laittaa ne hynttyyt yhteen sellaisen kanssa jonka kanssa arvot ja mielihalut kohtaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen lain mukaan "kumpikin puoliso osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan", siis perheen pakolliset, välttämättömät kulut jaetaan tulojen suhteessa. Tämä siis naimisissa oleville. Muut jakaa menot miten sopivat.
Jos pakolliset kulut jaetaan tulojen suhteessa, niin sitten jaetaan myös pakolliset kotityöt. Jos toinen maksaa yhteisistä kuluista 80 % ja toinen 20%, niin se enemmän maksava on velvollinen tekemään kotitöistä 20%.
Siis käyttääkö joku oikeasti aikaa tuollaiseen?
Kaikki samalle tilille ja sieltä laskut maksuun. Tyhjää on elämä, jos jotain menoja ruvetaan excelöimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4900+5800 kirjoitti:
Siis käyttääkö joku oikeasti aikaa tuollaiseen?
Kaikki samalle tilille ja sieltä laskut maksuun. Tyhjää on elämä, jos jotain menoja ruvetaan excelöimään.
Parisuhteen pienempituloinen spotattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta se on ihan reilua. Ei se toinen kuluta asuntoa tai kotivakuutusta vähemmän sen vuoksi että kumppaninsa tienaa hyvin. Säästö tulee molemmille siitä, että ne asumis- ja ruokakumut jaetaan eikä makseta yksin.
Paremmin tienaava voi halutessaan viedä perheen lomalle, mutta varaton ei voi sanoa että maksa meille loma jos varakkaampaa ei lomailut kiinnosta.
Sitten on se parinvalinta, kannattaa alunperinkin laittaa ne hynttyyt yhteen sellaisen kanssa jonka kanssa arvot ja mielihalut kohtaavat.
No, voin kyllä sanoa, että alkaa laskukone aika nopeasti viuhumaan tässä tilanteessa. Että mitäs, jos olisin yksin lasten kanssa jossain halvemmassa asumismuodossa. Saisin kaikki lapsilisät itselle, yh-lisän, elatusmaksut ja ehkä asumistukeakin. Eikä olisi sitä puolisoa joka vaatii jo pelkästään ruoka- asioissa aika kalliita valintoja ja syö kuin hevonen. Onko se sitten hyvä, että joutuu edes miettimään tällaisia?
Elintasojankkaajalla on aika kova pakkomielle asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emmä osaisi tai jaksaisi laskea tarkkaa kuinka paljon kumpikin maksaa. Välillä minä ja välillä mies. Ei se raha niin tärkeätä ole.
Kyllä on toimeentulevalla ihmisellä rankkaa. Ensin valtio varastaa verojen muodossa tuolla progressiivisella logiikalla. Sitten pitäisi vielä maksaa omalle puolisolleenkin subventiota siitä, että hän sattuu tienaamaan vähemmän. Ei paljon kannata ponnistella. Joku on aina sun rahojesi kimpussa.
En välttämättä sano että 50/50 -jako, mutta ei kyllä suoraan tulojenkaan suhteessa. Se että on onnistunut sen verran töissään, että saa kohtuullista palkkaa, niin ei se vain ole reilua että se sosialisoidaan olemattomaksi. Pitääkin saada käydä kavereiden kanssa vaikka ulkona ja tulla taksilla kotiin. Jos kumppani sitä sitten hirveästi kadehtii, niin siinäpä oiva motivaatio koittaa menestyä työelämässä, päästä eteenpäin tai hankkia vaikka uusi ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On reilua, jos tulot samaa luokkaa. On reilua jos yhdessä sovittu 50/50 ja molemmat ovat tyytyväisiä. Reilua on ottaa huomioon molempien elatuskyky. Miettiä voi, onko kyseessä perhe vai osakassopimus. Mitähän parempituloinen tekee erotuksella ? ostaa alumiinivanteet, käy kampaajalla, matkustelee, tilaa pizzaa mutta vain itselleen, ostelee astioita , kasvattaa omaisuuttaan, lahjottelee ympäriinsä, pistää päihteisiin, shoppailee... miten jaetaan lasten menot...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lain mukaan "kumpikin puoliso osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan", siis perheen pakolliset, välttämättömät kulut jaetaan tulojen suhteessa. Tämä siis naimisissa oleville. Muut jakaa menot miten sopivat.
Jos pakolliset kulut jaetaan tulojen suhteessa, niin sitten jaetaan myös pakolliset kotityöt. Jos toinen maksaa yhteisistä kuluista 80 % ja toinen 20%, niin se enemmän maksava on velvollinen tekemään kotitöistä 20%.
No ei ole, tollo. Kyky elatukseen muodostuu itse asiassa ajankäytöstä. Suomessa lasketaan että ihminen tekee n. 40 tuntia viikossa töitä. Tästä maksetaan palkkaa, toisilla isoa, toisilla pientä. Vapaa-aikaa jää saman verran tai suurinpiirtein. Tästä muodostuu kyky tehdä kotoitöitä saman verran. Ei voida ajatella niin että toisen täytyy tehdä 80 tuntia töitä viikossa että osallistuu "kykynsä mukaan".
Ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se on ihan reilua. Ei se toinen kuluta asuntoa tai kotivakuutusta vähemmän sen vuoksi että kumppaninsa tienaa hyvin. Säästö tulee molemmille siitä, että ne asumis- ja ruokakumut jaetaan eikä makseta yksin.
Paremmin tienaava voi halutessaan viedä perheen lomalle, mutta varaton ei voi sanoa että maksa meille loma jos varakkaampaa ei lomailut kiinnosta.
Sitten on se parinvalinta, kannattaa alunperinkin laittaa ne hynttyyt yhteen sellaisen kanssa jonka kanssa arvot ja mielihalut kohtaavat.
No, voin kyllä sanoa, että alkaa laskukone aika nopeasti viuhumaan tässä tilanteessa. Että mitäs, jos olisin yksin lasten kanssa jossain halvemmassa asumismuodossa. Saisin kaikki lapsilisät itselle, yh-lisän, elatusmaksut ja ehkä asumistukeakin. Eikä olisi sitä puolisoa joka vaatii jo pelkästään ruoka- asioissa aika kalliita valintoja ja syö kuin hevonen. Onko se sitten hyvä, että joutuu edes miettimään tällaisia?
Miksi sinä omisit lähivanhmpi, onhan sillä parempituloisella (mahdollisesti äidillä) paremmat edellytykset tarjota lapsille koti, pelit ja vehkeet.
Ei pakollinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, jos elintaso määritellään pienempituloisen mukaan. Tuossa myös kotityöt ja lastenhoito pitää jakaa 50/50, toisen ajalla ei saa loisia.
Eli pienempituloinen katsoo vierestä, kun toinen ostelee itselleen kaikkea kivaa ja vähän tarpeetontakin, käy ravintoloissa syömässä ja kavereiden kanssa baareissa ja tulee taksilla kotiin. Se toinen on aina kotona, kun ei ole rahaa mennä mihinkään ja joutuu luopumaan jopa harrastuksistaan?
Tuossa suhteessa on muutakin pielessä kuin raha. Itse en jatkaisi noin käyttäytyvän miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole. Miks elättäisin kovemmin tienaavaa? Laskette 50 % palkoistanne (tai esim 60 % jos ei riitä) ja laitatte taloustilille ja vips, homma toimii.
Jos molemmat laittaa joka kuukausi 1000 € yhteiselle talouskassa tilille. Minkä logiikan mukaan pienituloisempi tällöin elättää paremmin tienaavaa?
Ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta se on ihan reilua. Ei se toinen kuluta asuntoa tai kotivakuutusta vähemmän sen vuoksi että kumppaninsa tienaa hyvin. Säästö tulee molemmille siitä, että ne asumis- ja ruokakumut jaetaan eikä makseta yksin.
Paremmin tienaava voi halutessaan viedä perheen lomalle, mutta varaton ei voi sanoa että maksa meille loma jos varakkaampaa ei lomailut kiinnosta.
Sitten on se parinvalinta, kannattaa alunperinkin laittaa ne hynttyyt yhteen sellaisen kanssa jonka kanssa arvot ja mielihalut kohtaavat.
No, voin kyllä sanoa, että alkaa laskukone aika nopeasti viuhumaan tässä tilanteessa. Että mitäs, jos olisin yksin lasten kanssa jossain halvemmassa asumismuodossa. Saisin kaikki lapsilisät itselle, yh-lisän, elatusmaksut ja ehkä asumistukeakin. Eikä olisi sitä puolisoa joka vaatii jo pelkästään ruoka- asioissa aika kalliita valintoja ja syö kuin hevonen. Onko se sitten hyvä, että joutuu edes miettimään tällaisia?
Hyvätuloinen puoliso voi itse ostaa kallista ruokaa, vaikka niitä pihvejä, jos keitot ei kelpaa, mutta ostaa niitä niin paljon, että riittää koko perheelle. Ei se tarkoita sitä, että pitää olla itsekäs.
On, jos elintaso määritellään pienempituloisen mukaan. Tuossa myös kotityöt ja lastenhoito pitää jakaa 50/50, toisen ajalla ei saa loisia.