Minkälainen pyöräilykulttuuri on Helsingissä?
Minkälainen pyöräilykulttuuri on siis Helsingissä, jos vaikkapa liikkuu polkupyörällä jostain lähiöstä keskustaan töissä tai koulussa?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen saanut ajella työmatkani pääasiassa kevyen liikenteen väyliä pitkin. Ne ovat olleet suurimmaksi osin hyvässä kunnossa, pyöräilijöitä kyllä riittää. Muutama vaarallinen valoton ylitys mäen alla, jossa on houkutus ajaa suoraan suojatielle/pyörätien jatkeelle.
Ikävimpiä paikkoja on bussipysäkkien lähistöt, niissä kävelijät hortoilee vähän huolimattomasti ja itsekään ei oikein tiedä, miltä puolelta kannattaisi kiertää.
Ihan keskustassa tuntuu olevan enemmän näitä pyöräkaistan loppumisia ja ihmeellisiä puolenvaihtamisia, kantakaupungin ulkopuolella tuntuu olevan enemmän tilaa.
Pyöräilijällä on velvollisuus väistää bussista tulijoita ja menijöitä ja vielä ennakointivelvollisuus siihen. Odottajat voisi seistä, niin että ohi pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa sukkahousuissa ajavia työmatkapyöräilijöitä. Soitetaan kelloa, tai pahimmassa tapauksessa ajetaan vaan täysiä ohi ihmisitä jotka ovat ylittämässä suojatietä. Tämäkin ongelma on tietysti osittain infrasta johtuva. Täällä pyörätiet menevät usein suojatien "päältä" ja pyöräilijät luulevat, ettei heidän tarvitse väistää jalankulkijoita jotka tulevat suojatieltä koska he joutuvat kävelemään siihen pyörätien "päälle". Oma napa on tärkein eikä jarrua näytä olevat läheskään jokaisessa pyörässä.
Tätä olen itsekin ihmetellyt. Miksei pyöräilijät miellä olevansa ajoneuvonkuljettajia ja heitä koskevan suojatiesäännöt yhtä hyvin kuin autoilijoitakin. Jotkut paikat on jopa niin, että kävelijä joutuisi odottamaan ajoradalla pyörien menoa ensin. Siinä luulisi talonpoikaisjärjen toimivan ellei tunne liikennesääntöjä?
Pääväylillä, joilla autot ajavat viittäkymppiä, ei ole järkevää eikä turvallista lähteä autojen sekaan pyörällä sukkuloimaan, kun kaistat eivät ole tarpeeksi leveitä. En halua myöskään pyöräilijänä tukkia bussikaistaa. Esim. Hämeentiellä joudun joka aamu pyöräilemään pienen matkan (200 m) jalkakäytävällä, mutta teen sen etanavauhtia niin, että väistän kaikkea ja kaikkia mitä eteen tulee. Joo, ja rikon lakia, ihan tietoisesti.
Liikenne on yhteispeliä ja jos liikkujilla on hieman pelisilmää, niin liikenne sujuu ja elämä on helpompaa meille kaikille.
En pyöräillyt. Olen tuo joka tuossa juuri huusi tuosta jalkakäytävän käytöstä. Siis taluttaminenkin siellä on ehdollista.