Lue keskustelun säännöt.
Nykyajan tapailukulttuuri? Mitä ihmettä: ei seurustella vaan ainoastaan "tapaillaan"?
Nyt ihmetyttää.
Nimittäin tämä omituinen nykyajan tapailukulttuuri. Ei voida sanoa että seurustellaan vaan kierrellään asiaa lievemmällä "tapailu"-sanalla?
Miksi? Onko se seurustelu jotenkin liian sitovaa ja konkreettista? Parempi vaan "tapailla" jos sattuukin tulemaan parempi vastaan jonka kanssa haluaisikin sitten ihan oikeasti seurustella?
Eikö tällaisia tapailukavereita jotenkin töki tuntea olevansa seurusteluun kelpaamaton?
Kommentit (501)
Molemmat vapaita aikuisia ihmisiä, joilla on omat kodit, omat rahat ja myös oma elämä, mutta tapaillaan silloin, kun tuntuu siltä ja ollaan yhdessä siellä missä milloinkin huvittaa ja harrastetaan myös seksiä. Mikä tällaisessa elämässä on sellaista mikä närästää muita? Jokainen saa elää oman laista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vapaita aikuisia ihmisiä, joilla on omat kodit, omat rahat ja myös oma elämä, mutta tapaillaan silloin, kun tuntuu siltä ja ollaan yhdessä siellä missä milloinkin huvittaa ja harrastetaan myös seksiä. Mikä tällaisessa elämässä on sellaista mikä närästää muita? Jokainen saa elää oman laista elämää.
Tämä onkin ihan ok. Mutta joidenkin pitää sitten lisäksi tapailla samaan aikaan muita ja olla myös seksisuhteessa näiden muiden kanssa. Se ehkä närästää. Toki sekin jokaisen oma asia, mutta kun kerran nyt tästä täällä keskustellaan niin jokainen voi sanoa mielipiteensä eikä vain hymistelyä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä olen elämäni aikana tapaillut useampia miehiä kuin kenen kanssa olen lopulta seurustellut. Nykyisenkin miehen kanssa tapailtiin jonkin aikaa ennen kuin alettiin kutsua homma seurusteluksi.
Tapailu on seurustelua kevyempää. Se on nimenomaan sitä, että ei vielä tiedä, haluaako sitoutua toisen kanssa. Tapailu on toiseen tutustumista ja kemioiden selvittämistä. Jos kaksi ihmistä on siitä tapailustaan samalla sivulla, niin ei luulisi ketään häiritsevän, jos sitä sillä nimellä haluaa kutsua.
Tapailin naista 5 vuotta. Nainen seurusteli tänä aikana muiden miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä olen elämäni aikana tapaillut useampia miehiä kuin kenen kanssa olen lopulta seurustellut. Nykyisenkin miehen kanssa tapailtiin jonkin aikaa ennen kuin alettiin kutsua homma seurusteluksi.
Tapailu on seurustelua kevyempää. Se on nimenomaan sitä, että ei vielä tiedä, haluaako sitoutua toisen kanssa. Tapailu on toiseen tutustumista ja kemioiden selvittämistä. Jos kaksi ihmistä on siitä tapailustaan samalla sivulla, niin ei luulisi ketään häiritsevän, jos sitä sillä nimellä haluaa kutsua.
Tapailin naista 5 vuotta. Nainen seurusteli tänä aikana muiden miesten kanssa.
Nainen on nyt 60-v. Ei taida enää olla niin suosittu miesten keskuudessa kuin 3-kymppisenä...
Eiköhän tyypillinen suhdekaari nykyään ole, että pari vuotta tapaillaan, siten puoli vuotta seukataan ja siten taas pari vuotta tapaillaan, muiden ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua närästää hääkulttuuri. Pari on umpi-ihastuneita, häitä suunnitellaan isolle joukolle, on polttarit, lahjalistat ja valitaan kaasot, morsiuspuvun ja häätilan ympärillä pyörii jo ammattiväkeä. Budjetti hipoo taivaita.
Parin vuoden päästä kilistellään jo erojuhlassa. Yksi yhteinen muksu ja myyntiin menevä talo.
Voiskohan jotenkin harkita enste?
Kyllä jo minun nuoruudessani parikymmentä vuotta sitten oli tapailusuhteita ja itselläkin on niistä kokemusta. Vasta kun löytyi se oikea niin aloitin seurustelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme tapailleet muutaman kuukauden, kun mieheni sanoi 50 vuotta sitten: "Toivoisin, ja olisin iloinen jos saisin kutsua Sinua tyttöystäväkseni". Siitä se alkoi, myöhemmin kutsui vaimoksi .
Eihän se ole yhtään sama asia. Tapailu on sitä kun vasta käydään treffeillä. Tietysti jos tunnetaan jo ennestään vaikkapa pitkäaikaisen työtoveruuden myötä ja ollaan rakastuttu työpaikalla, niin ei tarvita mitään tapailuvaihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten suhtaudutte tapailukumppaniin joka ei aio harrastaa seksiä jos tapailet samaan aikaan muita? Eli haluaa seurustella juuri sinun kanssa?
Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja siitä, harrastaako seksiä vai ei ja millaiseen suhteeseen lähtee. Omasta mielestäni pelkkä tapailusuhde voi olla ookoo nuorille, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan ja jos molemmat osapuolet tietävät, millaiseen suhteeseen lähtevät. Ongelmia tulee, jos toinen haluaakin pysyvämmän suhteen ja toinen ei. Meri on täynnä kaloja. Jos haluaa vakavamman suhteen, kannattaa lähteä suhteeseen sellaisen kanssa, jolla on samanlaiset toiveet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tais Peltsin kulli näkyy telkkarissa tiistaina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Tapailu on kuin ryhmäseksiä, mutta yksi partneri kerrallaan. Ja eihän mikään estä harrastamasta myös sitä ryhmäseksiä.
Eli tapaillessa joko on: a) kierrossa lukuisia partnereita samaan aikaan, tai b) vähintäänkin oikeus ja mahdollisuus monien kumppaneiden saman aikaiseen etsimiseen, tapailuun ja hankkimiseen.Vähän kuin jatkuvaa vetouistelua lukuisilla vavoilla: ajetaan ympäri järveä kaikki uistimet vedessä, välillä vähän nostetaan yhtä jo koukussa olevaa kalaa ja samanaikaisesti muut uistimet edelleen jatkaa kalastamista.
Juuri näin. Ja toinen vaihtoehto on seisoa mato-ongen kanssa laiturilla ja odotella, jos Se Yksi nappaisi. Joillekin sopii paremmin vetouistelu, joillekin mato-onki.
Ihan osuva kielikuva kieltämättä. :)
Tapailu on jatkuvaa vetouistel
Ei kun tapailu voi olla vetouistelua monen monituisella ongella, jotta löytyy hyviä kaloja, ja yksi niistä kaloista sitten nostetaan, muut heitetään takaisin veteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on netti shoppailusta ja kierrättämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten mua ihmetyttää nää vuosikausia toisiaan tapailevat.
Tyypit käytännössä jo asuvat yhdessä ja jakavat kaiken arjessaan, mutta suhdetta ei missään nimessä voi kutsua seurusteluksi. Hui, seurusteluhan on niin pelottavaa!Itse en ainakaan suostuisi sellaiseen kuvioon. Kiva tulla semi-kotiin, jossa tapailukaveri sattuukin saman aikaisesti "tapailemaan" jotakin toista tapailukaveriaan.
Jo se, että puhut "semi-kodista" kertoo että puhut oikeasti jonkinlaisista parisuhteista. Itse en sellaisia halua. Ei minä ja mun tapailukaveri / fuckbuddy / fwb olla missään parisuhteessa eikä kummankaan koti ole toiselle semikoti. Tapaamme vain kun etukäteen niin sovitaan. Joskus joka viikonloppu, joskus voi mennä kuukausiakin ilman. Välillä jommallakummalla on siinä välissä muitakin - olemme ihan vapaita tahoillamme.
Ihme huoraamista nykyelämät
Vierailija kirjoitti:
Minua närästää hääkulttuuri. Pari on umpi-ihastuneita, häitä suunnitellaan isolle joukolle, on polttarit, lahjalistat ja valitaan kaasot, morsiuspuvun ja häätilan ympärillä pyörii jo ammattiväkeä. Budjetti hipoo taivaita.
Parin vuoden päästä kilistellään jo erojuhlassa. Yksi yhteinen muksu ja myyntiin menevä talo.
Voiskohan jotenkin harkita enste?
Tuossa on myös toinen asia, nimittäin se mikä on edelyänyt kaikkea tätä.
Lähes poikkeuksetta naista ei ole tasaiset ja kiltit miehet kiinnostaneet. Se perusjämerämies löytyy rinnalle nopeasti sen jälkeen, kun nainen on alkanut katselemaan kateellisina kaveriensa hää-, asunto-, ja lapsionnea.
Saman tien nainen on vaihtanut lökäreihin, kerännyt kiloja, ja kaikki kiinnostus kohdistuu sisustamiseen. Miehessä kiinnostaa se, kun tämä rakensi jotain. Aivan toista kuin jänskän exän kanssa, jonka ei tarvinnut suorittaa rakkauden eteen.
Voisiko tämä selittää eron? Koko avioliitto on perustunut naisen perheunelmaan, jonka yksi osa mies oli.
ei ihme että Suomessa vauvoja syntyy aina vain vähemmän, kun kukaan ei sitoudu mihinkään.
Siinähän tapailemme, itsemme sukupuuttoon. Viimeinen sammutaa valot.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jo minun nuoruudessani parikymmentä vuotta sitten oli tapailusuhteita ja itselläkin on niistä kokemusta. Vasta kun löytyi se oikea niin aloitin seurustelun.
Niin, mutta ainakin minun nuoru6dessani näiden tapailusuhteiden kanssa ei ollut seksiä.
Muutenkin oli sellainen ajatus, että samaan aikaan ei oltu seksisuhteessa usean ihmisen kanssa. Se oli ikäänkuin fiksun ja itseään ja toista arvostavan ihmisen tapa. Olen kyllä sitä mieltä, että on, tai olisi ainakin hyvä, olla vielä nykyäänkin voimassa. Ei kaikki uudet virtaukset ole aina niin hyväksi ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on tärkeämpää: se, mitä yhdessä tehdään, vai se, miksi sitä kutsutaan?
Ei seurustelulle, tapailulle tai suhteessa olemiselle ole mitään yksikäsitteisiä määritelmiä.
Ja silti jotenkin pärjäämme.
Useimmat eivät halua olla osa panorinkiä.
Aivan. Miehet tunnetusti eivät harrasta irtosuhteita.