Miksi olet irtisanoutunut töistä?
Kommentit (24)
Ensimmäisellä kerralla lähdin opiskelemaan. Toisella kerralla irtisanouduin, kun sain oman alani töitä. Kolmannen kerran sain ylennyksen, jolloin edellisestä piti teknisesti irtisanoutua ja neljännen kerran vaihdoin tähän nykyiseen työhöni.
Muutin maasta, lähdin opiskelemaan, sain muita töitä.
Työ oli kaikinpuolin niin kamalaa enkä halua sen alan töitä enää tehdä. Nyt on vierähtänyt vuosi työttömänä kun en pääse kouluun. Ei haittaa. Kunhan ei tarvitse palata vanhaan.
Useimmiten vaihtaakseni toiseen paikkaan.
Nyt kuitenkin puoli vuotta sitten irtisanouduin ilman työpaikkaa, ja tarkoituksena etten ikinä palaa samalle alalle. Olin it-alalla, ja joka vuosi homma kävi kammottavammaksi ja raskaammaksi. Lopulta en kestänyt muuten kuin juomalla ahdistukseen alkoholia illat. Tätä jokunen vuosi niin totesin, että ei tässä ole järkeä. Teen työtä jota vihaan ja joka ahdistaa minua, ja tuhoan terveyteni kun yritän pakottaa itseni kestämään. LÄhdin vaan hyväpalkkaisesta työstä pois, enkä todellakaan ole katunut. Olen työtön ja mahdollisesti tulen olemaan loppuikäni, kun ikääkin on jo sen verran.
Vaihdoin työpaikkaa ja vikalla kerralla muutin ulkomaille.
Vaihdon omasta tahdosta työpaikkaa.
Hyppäsin pois oravanpyörästä elämään pääomatuloilla.
Epäpätevä pomo ja kamala työilmapiiri. Muutamat keski-ikäiset naisihmiset haalivat kaikki helpot ja mukavat hommat, muille jäi pelkkää peetä. Vuoden sisällä irtisanoutui lisäkseni myös ainakin 2 muuta.
Sain vuoden palkan käteen, kun suostuin lähtemään vapaaehtoisesti. Nyt työttömänä useita vuosia.
Paska palkka, huono työ. Erittäin huono työilmapiiri ja pitkä työmatka. Oli kuitenkin ensimmäisiä työpaikkoja, niin tuli ehkä tyhmyyksissä otettua paikka vastaan, kun sitä tarjottiin. En siis erikseen hakenut :D
Sain paremman työpaikan, lisää työtunteja+ vakkarisopimuksen, pomo oli maailman pahin kusivittu ja työ todella kurjaa. Tiesin irtosanoutumiseni tapahtuvan huonoimpaan mahdolliseen ajankohtaan ja se teki minut iloiseksi, niin iloiseksi etten voinut olla virnuilematta irtisanoutuessani.
Se oli silta joka kannatti polttaa. :D
Piti alkaa lukemaan pääsykokeisiin.
Työnantaja maksoi jatkuvasti tahallaan väärin palkkoja. Lisäksi jätti aina maksamatta kaikki ilta- ja yölisät ym. Ja vaikka pyysi ystävällisesti, että voisitko maksaa... ei maksanut silti.
Työt olisi pitänyt tehdä hirveällä vauhdilla ja laadukkaasti. Työnantaja oli muutenkin todella hirviömäinen ja kaksinaamainen. Ylivoimaisesti hirvein ihminen, jonka olen ikinä tavannut. Täysin kylmä ja kolkko ihminen, joka ajatteli vain omaa etua ja rahaa joka tilanteessa.
Lähdin todellakin ovet paukkuen ja haukuin pomoni ihan lyttyyn. Ja olen tyytyväinen itseeni että tein niin. Ja en ollut muuten ensimmäinen, joka irtisanoutui ja jätti todella huonot välit yritykseen.
Elämäni hirvein kokemus!
Huono työpaikka. Sitkuttelin 8 vuotta, kun en löytänyt töitä. Työraskasta. Huono ilmapiiri. Palkka reilun tonnin. Lähdin opiskelemaan. Valmistuin ja sanoin itseni irti. Tein reilun kolmen vuoden opinnot vajaassa kahdessa vuodessa. Sain heti työn jossa käteen jää reilut 2000€.
Työpaikan vaihto