Lue keskustelun säännöt.
Koiranpentu masentaa
13.08.2017 |
Olen ihan rikki, itkettää ja masentaa. Tämä kaikki puhkesi, kun otimme koiranpennun. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan mitä kaikkea tulen tuntemaan koiran myötä. Pentu on nyt 4,5 kk. Suloinen tyyppi, mutta liian haastava minulle ja koen sen takia kauheaa syyllisyyttä ja häpeää. Aiemmin minulla oli koira, joka taas oli super helppo eikä sen kanssa ollut mitään isompia juttuja. Mutta tämä nykyinen... Ensinnäkin pentu on hirveä koheltaja jolle on sattunut tapaturmia, joiden seurauksena on jouduttu käymään eläinlääkärissä ja niihin kuluihin on palanut lähemmäs 1000€. Sitten taas koiran käytös, joka saa minut epätoivoiseksi. Haukkuu kotona lapset ja lasten kaverit. Komentaa siis eikä tämä käytös tunnu katkeavan millään. Ulkona haukkuu lapsilaumat etenkin jos juoksevat. Pyöräilijät haukutaan, autoja yrittää jahdata. Koirille rähjää remmissä mikä purkautuu lopulta leikkiyritykseen. Minä en enää tahdo jaksaa koiran kanssa. Olen ihan poikki, rahat loppu, töissä väsynyt, ahdistaa ja masentaa. Ja tämän koiran piti olla erittäin sopiva lapsiperheeseen ja ensikertalaiselle :,(
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Ap on kamala :(
Niin olen, tiedän sen. Koen pettäneenI itseni, oman perheen, kasvattajan ja koiran. Kuvittelin että tämän koiran kanssa pärjään, kun on kuitenkin ns helppo rotu (pyreneitten paimenkoira). En ole pärjännyt. Koen valtavaa syyllisyyttä siitä, että koiran kanssa mikään ei toimi, on ollut tapaturmia jne. Ahdistaa rahan meno noihin ell-kuluihin. Tällaisen ihmisen ei ois ikinä pitänyt saada koiraa, olen kamala ihminen niin kuin joku tuossa jo osuvasti kommentoi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyrri on rotuna varsin haastava lapsiperheessä. Se on todella vilkas ja rodussa esiintyy valitettavan paljon arkuutta. Olethan ollut yhteydessä kasvattajaan teidän ongelmista?
Lemmikin pääasiallinen tehtävä on tuottaa iloa omistajalleen. Jos elämä pennun kanssa tuntuu ihan liian vaikealta, ei ole mikään häpeä palauttaa sitä kasvattajalleen. Se on yleensä myös pennun itsensä kannalta parempi vaihtoehto. Jos päädyt palauttamaan pennun, älä ota uutta kovin pian.
Sanoit, että teillä on vakuutus. Ymmärrätkö että sinun täytyy itse tehdä hakemus vakuutusyhtiöön ja liittää eläinlääkärin kuitit hakemukseen? Eivät ne korvaukset tilille tipahda ilman että toimit.,
Miksi valitat rahan menoa ell -kuluihin? Vakuutus toki maksaa.
Ap:n kannattaa nyt tosissaan miettiä, oletko ylipäätään nyt sellaisessa elämäntilanteessa, jossa energiasi riittää koiran asianmukaiseen hoitamiseen. Tästä koirasta luopuminen ja uuden ottaminen ei ole ratkaisu. Koira on kuitenkin edelleen todella nuori joten työtä olisi vielä jäljellä pitkälle tulevaisuuteenkin ja ongelmia tuntuu kasaantuneen jo melko reilusti.
Meidän toinen koiramme on alusta asti ollut erittäin haastava ja aikaa vievä. Takana on nyt reilu vuosi intensiivistä kouluttamista ja varmasti vähintään saman verran on vielä luvassa. Myönnän että monesti on meinannut iskeä epätoivo, sillä kehitystä alkoi näkyä vasta juurikin tämän ensimmäisen vuoden jälkeen. Kouluttaminen on myös ollut melkoista sahaamista, kun on kokeiltu jotain tapaa, todettu ettei toimi ja etsitty uusia keinoja.
Mieti tarkkaan riittääkö oma aikasi ja mielenkiintosi koiralle ja tee sen pohjalta päätös, joka on paras sekä itsesi että koiran kannalta. Aikuiseksi kasvaneelle ongelmakoiralle kuitenkin on huomattavasti vaikeampi löytää uutta kotia kuin nuorelle koiralle.
Mitä tulee noihin eläinlääkäri kuluihin niin meillä koira tuli pentuna kalliiksi, koska loukkasi itseään milloin missäkin. Onneksi meillä on aina ollut hyvä vakuutus. Tosin vaikka koira aikuiseksi tultuaan rauhottui vähän niin nyt vanhana sitä rahaa palaa edelleen ja nyt ei enää vakuutus korvaa kaikkea. Joten jos rahat eivät nyt riitä koiran hoitoihin niin mikään ei kyllä takaa, että kulut koskaan pienenisivät.
En silti ymmärrä millainen vakuutus teillä on koiralle, jos kaikki jää itselle maksettavaksi? Ehkä kannattaa siihenkin asiaan hieman perehtyä ja kilpailuttaa vakuutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pennut nyt on tuollaisia. Itse en stressaa vaan luotan että siitä se aikuistuessaan rauhoittuu. 25 vuotta koiria olen omistanut ja aina niin on käynyt. Riiviöitähän ne on aina pentuna, räksyttäjiä, näykkijöitä ja kaahottajia.
Olet ap muuten jo voiton puolella. Ekat 5 kk on ne raskaimmat, sitten alkaa vähitellen helpottaa. 1-1,5 v iässä on sitten jo aika rauhallinen koira jonka koulutus sujuu, kotona ei syödä irtaimistoa, tarpeita ei tule sisälle...
Vakuutuksista. Kai te hyvät ihmiset tajuatte, että eläinvakuutuksissa on omavastuu. Esim LähiTapiolassa joka käynnistä 60€ + 25% ell-kulusta. Pohjolassa omavastuu 70€ vakuutuskausi plus 30-40% ell-kulusta. Pohjolassa korkein korvaus 1600€ per vakuutuskausi. Lisäksi näiden kulujen päälle vielä itse vakuutusmaksut. Sitten jos tulee hammasongelmaa tai luunmurtumia niin puhutaan jo niin isoista summista, että vakuutuskorvaukset on hetkessä käytetty. Eli kyllä on aivan täysin mahdollista, että vaikkapa tonni palaa ihan sitä omaa rahaa ell-kuluihin, vaikka vakuutus osan korvaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vakuutuksista. Kai te hyvät ihmiset tajuatte, että eläinvakuutuksissa on omavastuu. Esim LähiTapiolassa joka käynnistä 60€ + 25% ell-kulusta. Pohjolassa omavastuu 70€ vakuutuskausi plus 30-40% ell-kulusta. Pohjolassa korkein korvaus 1600€ per vakuutuskausi. Lisäksi näiden kulujen päälle vielä itse vakuutusmaksut. Sitten jos tulee hammasongelmaa tai luunmurtumia niin puhutaan jo niin isoista summista, että vakuutuskorvaukset on hetkessä käytetty. Eli kyllä on aivan täysin mahdollista, että vaikkapa tonni palaa ihan sitä omaa rahaa ell-kuluihin, vaikka vakuutus osan korvaakin.
Näinpä juuri! Kaikkea vakuutus ei edes korvaa! Kaverin koiralle tuli juuri 1600€ hammasremontti. Melkoisessa pumpulissa elävät ne, jotka kuvittelevat, että vakuutuksella pärjää pitkälle. Pärjää toki, jos ei tule isoja murheita. Ja esimerkiksi Pohjantähdellä on tosi hyvä vakuutus, mutta vuosimaksu olisi meidän aika terveestä koirarodusta olevalle koiralle ollut yli 600€/vuosi, 2000€ korvauskatto/vuosi, omavastuu 100€/vuosi...
Vierailija kirjoitti:
Pennut nyt on tuollaisia. Itse en stressaa vaan luotan että siitä se aikuistuessaan rauhoittuu. 25 vuotta koiria olen omistanut ja aina niin on käynyt. Riiviöitähän ne on aina pentuna, räksyttäjiä, näykkijöitä ja kaahottajia.
Olet ap muuten jo voiton puolella. Ekat 5 kk on ne raskaimmat, sitten alkaa vähitellen helpottaa. 1-1,5 v iässä on sitten jo aika rauhallinen koira jonka koulutus sujuu, kotona ei syödä irtaimistoa, tarpeita ei tule sisälle...
Mietipä mitä viestität ap:lle joka ei tule ikinä pärjäämään koiransa kanssa, jos toimii kuten sinä. Eikä ap kyllä taida pärjätä edes avun kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin tämä olisi provo.
1. Pyreneitten paimenkoira ei ole helppo rotu
2. Mitä väliä kuluilla on, jos on koiravakuutus
3. 4,5 kk pentu on vielä todella pieni; yleensä senikäiset eivät vielä ole saanut sitä räksytysvimmaa itselleen ja äänikään ei ole niin voimakas
4. Käyttäytymisongelmiin tepsii koirakoulu, mutta tosiaan eihän 4,55 kk pennulla voi vielä olla suuria ongelmia, kun sen ikäinen vasta harjoittelee kaikkea. Lähinnä sisäsiisteys on se ajankohtaisin juttu.
Vierailija kirjoitti:
Pennut nyt on tuollaisia. Itse en stressaa vaan luotan että siitä se aikuistuessaan rauhoittuu. 25 vuotta koiria olen omistanut ja aina niin on käynyt. Riiviöitähän ne on aina pentuna, räksyttäjiä, näykkijöitä ja kaahottajia.
Olet ap muuten jo voiton puolella. Ekat 5 kk on ne raskaimmat, sitten alkaa vähitellen helpottaa. 1-1,5 v iässä on sitten jo aika rauhallinen koira jonka koulutus sujuu, kotona ei syödä irtaimistoa, tarpeita ei tule sisälle...
En nyt ehkä lähtisi neuvomaan pelkästään sillä, että kyllä se koira siitä rauhottuu. Ap kuitenkin kuulostaa olevan todella loppu eikä koiran kanssa suju lenkit eikä kotonakaan oikein. Ja kun ei ne kaikki koirat vaan itsestään rauhotu ja opi, vaikka se sinun kokemuksesi olisikin.
Jotain pentukursseja kannattaa kokeilla. Kotona se suurin työ tehdään, mutta koulutuksista saat apua ja hyviä vinkkejä. Jos tuntuu, että et jaksa koiraa kouluttaa niin voit pitää peukkuja ja toivoa, että menee parempaan päin tai sitten vain nielet tappion ja annat koiran pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohhoijaa, pyreneittenpaimenkoira suhteellisen kokemattomalle omistajalle. Aika mahdoton yhtälö jos aloittaja on jo nyt puhki, pentu on vielä pieni, uhmaikä ja muut jutut ovat vielä edessäpäin ja silloin koira on jo isompi ja tosissaan jo kampeamassa itseään lauman johtoon. Kannattaisi palauttaa suosiolla ja tyytyä vaikka spanieliin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin tämä olisi provo.
1. Pyreneitten paimenkoira ei ole helppo rotu
2. Mitä väliä kuluilla on, jos on koiravakuutus
3. 4,5 kk pentu on vielä todella pieni; yleensä senikäiset eivät vielä ole saanut sitä räksytysvimmaa itselleen ja äänikään ei ole niin voimakas
4. Käyttäytymisongelmiin tepsii koirakoulu, mutta tosiaan eihän 4,55 kk pennulla voi vielä olla suuria ongelmia, kun sen ikäinen vasta harjoittelee kaikkea. Lähinnä sisäsiisteys on se ajankohtaisin juttu.
1. Pyrri on kyllä suht helppo paimenista. Vertaa esim belgi, sakemanni.
2. Mikään vakuutus ei kata kuluja loputtomasti. Kyllä minua koiran omistajana huolettaisi talous vakuutuksesta huolimatta, jos tulisi hammasoperaatioita tai isoja luuoperaatioita. Tällöin puhutaan tuhansista euroista pahimmassa tapauksessa ja harva pitää niin kallista vakuutusta, joka kattaisi esim 3000€ ell-kulut vuodessa. Tuollainen vakuutus maksaa vuodessa terve rotuusellekin koiralle monta sataa euroa. Eläinvakuutukset eivät ole lähellekään yhtä hyviä kuin ihmisten hoitokuluvakuutukset. Eli tuollainen kommentointi että mitä huolehtia rahasta jos on vakuutus on absurdi.
3. Todellakin paimen voi räksyttää pienestä pitäen.
4. Sisäsiisteys on monella vielä haussa mutta Ap viestittää muista ongelmista.
Ja täytyy vielä sanoa se että koirapiireissä osataan olla julmia. Kaikki tuollainen "Ap on kamala" on todella ala-arvoista kommentointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa, pyreneittenpaimenkoira suhteellisen kokemattomalle omistajalle. Aika mahdoton yhtälö jos aloittaja on jo nyt puhki, pentu on vielä pieni, uhmaikä ja muut jutut ovat vielä edessäpäin ja silloin koira on jo isompi ja tosissaan jo kampeamassa itseään lauman johtoon. Kannattaisi palauttaa suosiolla ja tyytyä vaikka spanieliin.
Ensinnäkin laumanjohtajuus on jo vanhaa tietoa. Toisekseen spanieli ei ole mikään helppo rotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin tämä olisi provo.
1. Pyreneitten paimenkoira ei ole helppo rotu
2. Mitä väliä kuluilla on, jos on koiravakuutus
3. 4,5 kk pentu on vielä todella pieni; yleensä senikäiset eivät vielä ole saanut sitä räksytysvimmaa itselleen ja äänikään ei ole niin voimakas
4. Käyttäytymisongelmiin tepsii koirakoulu, mutta tosiaan eihän 4,55 kk pennulla voi vielä olla suuria ongelmia, kun sen ikäinen vasta harjoittelee kaikkea. Lähinnä sisäsiisteys on se ajankohtaisin juttu.
1. Pyrri on kyllä suht helppo paimenista. Vertaa esim belgi, sakemanni.
2. Mikään vakuutus ei kata kuluja loputtomasti. Kyllä minua koiran omistajana huolettaisi talous vakuutuksesta huolimatta, jos tulisi hammasoperaatioita tai isoja luuoperaatioita. Tällöin puhutaan tuhansista euroista pahimmassa tapauksessa ja harva pitää niin kallista vakuutusta, joka kattaisi esim 3000€ ell-kulut vuodessa. Tuollainen vakuutus maksaa vuodessa terve rotuusellekin koiralle monta sataa euroa. Eläinvakuutukset eivät ole lähellekään yhtä hyviä kuin ihmisten hoitokuluvakuutukset. Eli tuollainen kommentointi että mitä huolehtia rahasta jos on vakuutus on absurdi.
3. Todellakin paimen voi räksyttää pienestä pitäen.
4. Sisäsiisteys on monella vielä haussa mutta Ap viestittää muista ongelmista.
Ja täytyy vielä sanoa se että koirapiireissä osataan olla julmia. Kaikki tuollainen "Ap on kamala" on todella ala-arvoista kommentointia.
Itse en sanonut kamalaksi, enkä edes pyöri missään koirapiireissä nykyisin. Toki terveysjutuista voi tulla kustannuksia, mutta jos pentu on 4,5kk, niin ei sen ikäiselle koiralle yleensä niin kalliita operaatioita tai hammasoperaatioita tule, ellei ole sitten ollut jossain tapaturmassa/onnettomuudessa. Eihän koira ole edes ollut uusilla omistajilla kuin maksimissaan noin reilut 2 kk.
Mustista ja Mirristä ultraäänipanta. Pihalle mökki, joka vinkuu, kun koira haukkuu. Sitruunapantaa voi kokeilla myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on kamala :(
Niin olen, tiedän sen. Koen pettäneenI itseni, oman perheen, kasvattajan ja koiran. Kuvittelin että tämän koiran kanssa pärjään, kun on kuitenkin ns helppo rotu (pyreneitten paimenkoira). En ole pärjännyt. Koen valtavaa syyllisyyttä siitä, että koiran kanssa mikään ei toimi, on ollut tapaturmia jne. Ahdistaa rahan meno noihin ell-kuluihin. Tällaisen ihmisen ei ois ikinä pitänyt saada koiraa, olen kamala ihminen niin kuin joku tuossa jo osuvasti kommentoi.
Ap
Joko se ihan ensimmäinen asia on hallussa? Luoksetulo. Ota nami käteen ja kutsu koiraa. Laita se istumaan eteesi ja vasta sitten annat namin. Toista ja toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olet ensikertalainen jos sinulla on aiemminkin ollut koiria? :o
En ole ensikertalainen mutta kasvattaja valitsi meille pennun joka sopisi ensikertalaisellekin.
Ap
Se on just helvetillinen tämä kasvattajien - ei onneksi kaikkien - sääntö, johon ei IKINÄ pidä suostua! Koiraksi valitaan se koira, joka miellyttää ostajaa, sinua, joka maksat maltaita siitä rakista. Minusta on ihan hitlermäistä, että joku toinen valitsisi mulle tuhannen euron koiran - jos minä maksan - ja vaikka kasvattaja antaisi koiran ilmaiseksi, otan vain sellaisen, joka miellyttää minua. Hyvänen aika, minähän koirani kanssa elän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olet ensikertalainen jos sinulla on aiemminkin ollut koiria? :o
En ole ensikertalainen mutta kasvattaja valitsi meille pennun joka sopisi ensikertalaisellekin.
Ap
Se on just helvetillinen tämä kasvattajien - ei onneksi kaikkien - sääntö, johon ei IKINÄ pidä suostua! Koiraksi valitaan se koira, joka miellyttää ostajaa, sinua, joka maksat maltaita siitä rakista. Minusta on ihan hitlermäistä, että joku toinen valitsisi mulle tuhannen euron koiran - jos minä maksan - ja vaikka kasvattaja antaisi koiran ilmaiseksi, otan vain sellaisen, joka miellyttää minua. Hyvänen aika, minähän koirani kanssa elän!
Niin kun se kasvattaja on ainoa, joka näkee pentuja niin paljon, että pystyy yhtään sanomaan millaisia ne ovat. Koiran ostaja näkee pennun usein vain muutamia kertoja ennen kotiutumista niin siinä ei paljoa ole millä tuota päätöstä tekisi. Tietysti jokainen itse päättää minkä rotuisen koiran haluaa ja näin myös valitsee sen millaisia ominaisuuksia toivoo koiralla olevan. Pennuissa sitten on vain eroja persoonissa.
Mikä rotu?