Lue keskustelun säännöt.
Koiranpentu masentaa
13.08.2017 |
Olen ihan rikki, itkettää ja masentaa. Tämä kaikki puhkesi, kun otimme koiranpennun. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan mitä kaikkea tulen tuntemaan koiran myötä. Pentu on nyt 4,5 kk. Suloinen tyyppi, mutta liian haastava minulle ja koen sen takia kauheaa syyllisyyttä ja häpeää. Aiemmin minulla oli koira, joka taas oli super helppo eikä sen kanssa ollut mitään isompia juttuja. Mutta tämä nykyinen... Ensinnäkin pentu on hirveä koheltaja jolle on sattunut tapaturmia, joiden seurauksena on jouduttu käymään eläinlääkärissä ja niihin kuluihin on palanut lähemmäs 1000€. Sitten taas koiran käytös, joka saa minut epätoivoiseksi. Haukkuu kotona lapset ja lasten kaverit. Komentaa siis eikä tämä käytös tunnu katkeavan millään. Ulkona haukkuu lapsilaumat etenkin jos juoksevat. Pyöräilijät haukutaan, autoja yrittää jahdata. Koirille rähjää remmissä mikä purkautuu lopulta leikkiyritykseen. Minä en enää tahdo jaksaa koiran kanssa. Olen ihan poikki, rahat loppu, töissä väsynyt, ahdistaa ja masentaa. Ja tämän koiran piti olla erittäin sopiva lapsiperheeseen ja ensikertalaiselle :,(
Kommentit (46)
Odotas kun pienoiskakkageneraattorisi kasvaa ja saavuttaa tuotantohuippunsa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olet ensikertalainen jos sinulla on aiemminkin ollut koiria? :o
Siksi se homma menikin pieleen.....
Mikset ottanut koiralle vakuutusta? Mikset kouluta pentua? Ne oppii mitä vain kun jaksat vähän nähdä vaivaa? Vielä ehdit! Nyt positiivista meininkiä koiran ja koulutuksen kanssa! Googleta vaikka vinkkejä miten saat positiivisella vahvistamisella koiran oppimaan kunnon käytöstavat. Nyt kun jaksat nähdä sen vaivan niin sulla on upea ja hyväkäytöksinen koira seurana lopun ikäänsä. Tsemppiä. Tai jos et kykene niin anna pentu osaavaan kotiin, ettet pilaa sen elämää osaamattomuuttasi. Muista, ei ole ongelmakoiria, on vain ongelmaomistajia.
Ja miten ihmeessä et ole ottanut lemmikkivakuutusta!? Viimeinen virhe, sanon minä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olet ensikertalainen jos sinulla on aiemminkin ollut koiria? :o
En ole ensikertalainen mutta kasvattaja valitsi meille pennun joka sopisi ensikertalaisellekin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja miten ihmeessä et ole ottanut lemmikkivakuutusta!? Viimeinen virhe, sanon minä...
Missä käy ilmi ettei vakuutusta olisi? Kyllä meillä sellainen on.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvat ovat rasittavia, oli sitten kyseessä ihminen tai koira. Koiran voi onneksi aina palauttaa kasvattajalle, jos tuntuu, että ei jaksa sen kanssa. Aloittajan täytyy nyt miettiä rehellisesti itsekseen, onko hänestä tämän koiran omistajaksi. Jos hän haluaa todella sitoutua koiraan, haastava koira vaatii todella paljon työtä, ennen kuin sen kanssa päästään mukavaan seesteiseen aikuisen koiran arkeen. Jos oikeasti tuntuu siltä, että näin kovaan työhön ei pysty sitoutumaan, kannattaa koira palauttaa kasvattajalle, jolloin sillä on mahdollisuus saada koti, jossa sen tarpeisiin kyetään vastaamaan paremmin.
Kyllä on olemassa myös ongelmakoiria. Minulla on 20 v kokemus koirista ja niiden kouluttamisesta ja voin sanoa että aina syy ei ole ihmisessä vaan on koiria, jotka syystä tai toisesta eivät ole tervepäisiä. Onneksi se ei ole yleistä.
Ymmärrän sinua ap. On rankkaa jos heti alussa pentua joutuu käyttämään paljon eläinlääkärillä. Lisäksi ell-hinnat pn pilvissä. Se johtuu osaksi juurikin vakuutuksista ;) Tulee kyllä mieleen että onko teille sitten kuitenkin valittu liian haastava pentu? Kuulostaa siltä, että pentu on todella herkkä reagoimaan ja on hyvin aloitekykyinen. Tällaiset pennut hyötyvät usein kokeneesta omistajasta ja harrastavasta kodista. Tsemppiä, varmasti kaikki vielä helpottaa ja kannattaa myös miettiä sitä että tuoko koira päivänvaloon ehkä sellaisen masennuksen mitä olet potenut jo ennen koiran tuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja miten ihmeessä et ole ottanut lemmikkivakuutusta!? Viimeinen virhe, sanon minä...
Oletko perehtynyt vakuutuksiin? Ne ovat nykyään tosi huonoja laidastaan.
Se on totta, että eläimiinkiin mahtuu "erityiseläimiä" tai vammaisia eläimiä. Eikä näitä ominaisuuksia saa millään koulutuksella täysin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole yksin. Täällä toinen kohta 6 kk ikäisen pennun omistaja ja tuntuu että puppy Blues on jäänyt päälle. Meilläkin on ADHD pentu ja oma jaksaminen on välillä vähissä.
Elämä pennun kanssa on haastavampaa kuin aikuisen koiran kanssa. Pentua pitää opettaa, mutta hyvällä opetuksella siitä saa ihanan kaverin perheelle.
Oletko käynyt pentukurssilla koirasi kanssa? Katsoppa löytyisikö paikkakunnaltasi sellaista. Minulla on ns. helppo 8kk:n ikäinen pentu. Mutta kurssilta sai hyviä vinkkejä. Lisäksi isompiin ongelmiin tarjottiin yksityisopetusta ja apua.
Ulkolemin vaati opetusta, hyvästä/oikeasta toiminnasta palkka. Ja toistoja. Toki jos omistaja stressaa jo valmiiksi lenkilke lähtöä, niin tuskin koirakaan siitä nauttii. Koirat aistii tunteet.
Oletko jutellut kasvattajan kanssa tilanteesta. Mikä hänen kantansa on tilanteeseen?
Joskus koirasta luopuminen voi olla parasta kaikille.
Tsemppiä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh, sydäntä kylmää kun luin tämän. Itsellä on pian 5 kk ikäinen shelttipentu. Koira on niin helppo. Rakastaa kaikkea ja kaikkia. Oikeastaan ei tarvitse edes kouluttamalla kouluttaa, kun toimii niin hyvin luonnostaan esim ulkoillessa. Lapsia rakastaa. Rodusta huolimatta ei juuri hauku tai jahtaa mitään. Jos minulle olisi sattunut ap:n pentu niin olisin ollut ensikertalaisena helisemässä.
Varmasti nuo ell-käynnitkin ja niihin liittyvät kulut ahdistaa tai ainakin itse ahdistuisin jos noin pienen kanssa ois jo tonnin kulut :/
Voimia ap!
Täällä kohtalotoveri. Melkein kuin minun kirjoittama tuo tekstisi. Jos meillä ei olisi lapsia joille koira on kaikki kaikessa niin luopuisin koirasta. Nyt on vain pakko jaksaa ja tehdä lisätöitä, jotta saa ell-kulut katettua :(((( meilläkin vilkas pentu, jolla ikää 4,5 kk ja ell käyntejä meillä ollessa 5 kpl.
Mitä rotua koira on? Et vastannut kysymykseen? Ja suosittelen tosiaan pentukoulua, lapsetkin ovat pienenä rasittavia samoin myös koirat. Mutta se miten sinä suhtaudut koiraan ja käsittelet sitä, kertoo millainen pennupennusta tulee aikuisena. Suosittelen pentukurssilla käymistä, siellä saa osaavaa ohjeistusta ja opetusta juurikin noihin ongelmiin jotka sinua stressaavat. Pieni panostus tulevaisuuteen. Jatkat sitten ahkerasti kouluttamista kotona. Koira myös aistii ahdistuneisuuden ja turhautumisen. Näkee kuinka luovutat helpolla.
Saatko kasvattajalta neuvoa ja tukea? Jos koirasta haluat luopua kannattaa ensisijaisesti kääntyä kasvattajan puoleen. Tsemppiä kovasti, nyt vain otat ohjaukset omiin käsiin.
Meille osui samanlainen haastava pentu pari vuotta sitten. Meillä on ollut useita koiria haastavistakin roduista, mutta tämä sekarotuinen yllätti meidät silti täysin. Pentuaika oli aivan mahdotonta puremista. Koira on hyvin arka ja äärimmäisen energinen. Kaikkinainen rähjääminen on ollut iso ongelma, jonka kitkemiseksi on tehty paljon töitä. Kyllä meillä on ollut huumorintajukin usein todella koetuksella.
Koira on myös erittäin allerginen ja sillä on juuri todettu krooninen silmäongelma, joten rahaakin palaa paljon erikoisruokiin ja lääkkeisiin. Olemme kuitenkin sitoutuneita omaan hörhöömme, joten meille koirasta luopuminen ei ole vaihtoehto. Ymmärrän kuitenkin ap:tä. Meillä on aikaa koiralle sekä erittäin pitkä pinna ja kokemusta monista koirista. Silti olimme varsinkin alkuaikoina aika väsyneitä. Haasteellinen koira ei ehkä koskaan tule olemaan helppo, joten nyt on se aika kun kannattaa miettiä tulevaisuutta sekä koiran että omistajien kannalta. Oletteko te oikeat toisillenne kunnes kuolema teidät erottaa?
Kuka poistattaa heti viestin, jossa ehdotetaan tästä luopumista ja uuden hankkimista?
Miten olet ensikertalainen jos sinulla on aiemminkin ollut koiria? :o