Lue keskustelun säännöt.
Mikä muille ihan helppo asia on sinulle ylivoimaisen vaikeaa?
12.08.2017 |
Itselleni on todella hankalaa älypuhelimen käyttö. En tiedä mikä siinä on mutta jatkuvasti sählään jotenkin vääriä asetuksia päälle enkä meinaa välillä tajuta mitä pitää tehdä. Liikaa toimintoja, jotenkin olen tottunut siihen että puhelimessa ei olisi niin paljon toimintoja. Tietokoneen käyttö on jotenkin luontevampaa, vaikken niidenkään kanssa mikään velho ole.
Kommentit (203)
Yhteislaulu. En vaan pysty. Kuulen oman ääneni jotenkin kammottavan kumeana. Kerran onnistui, mutta olin humalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aakkosten muistaminen ilman, että laulaisin niitä.
Tämä, mutta myös kuukaudet ja ilmansuunnat.
Fyysinen läheisyys katkiksella.
Minun on vaikea tajuta, miksi ihmiset juovat huvikseen. Samat asiat voisi tehdä selvinpäinkin. Jotkut juovat niin että saavat krapulan, mitä mieltä sellaisessa? Itse olen kokenut yhden krapulan ja se oli kauhea, huimasi maatessakin ja piti oksentaa. En halua kokea sitä ikinä enää.
Tosiaankaan en tuomitse ketään, en vaan tajua.
En osaa pelata minkäänlaisia pallopelejä. Kidutusta oli pesäpallon peluu koulussa. Ikinä osunut siihen palloon.
En opi tanssimaan esimerkiksi jotain rumbaa. Eivät jää yksikertaisetkaan askelkuviot mieleen ja pyörin vastapäivään, kun myötäpäivään pitäisi itseänsä liikuttaa.
Oikea ja vasen menevät sekaisin. Joskus en ole ihan varma, kummanko käden nimettömään se vihkisormus laitetaan (se on mullakin se keino tunnistaa vasen, mutta on se joskus sujahtanut sinne oikean käden sormeen). Pitää miettiä kummalla puolella sydän on.
Kellonajat tuottavat hankaluutta. Jos puhelimessa sanotaan, että esim. hammaslääkärinaika on 10:20 niin jostain syystä kuvittelen sen tarkoittavan kahtakymmentä vaille kymmentä jne. Pitää heti varmistaa ja kirjoittaa ylös.
Kännykästä ja autosta en taida viitsiä edes mainita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laulaminen. Lauluääneni on lainattu varikselta. Nuotissa en tietenkään pysy, tai oikeastaan yksikään nuotti ei ole kohdallaan. Yhteislaulut ovat kauhistus.
Letittää pullapitko neljällä.
Itseni puolustaminen, koska lapsena opetettiin, kaikki on kumminkin sun syytä, vielä aikuisenakin tätä monet käyttivät hyväkseen. Ihan tosi. Joku mies jota en edes tunne, luuli minun flirttailleen, olin vain todellisuudessa ahdistunut syyttääköhän hänkin minua jostain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa pelata korttia, enkä tunne korttej. En osaa edes pasianssia pelata.
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen läheisyys katkiksella.
Mikä on katkis?
Katkarapu?
Katkaisuhoito?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Älyttömän helpot" päässälaskut täällä myös. Olen vielä kassalla töissä, eikä työnteosta tulisi yhtään mitään, jos ei kassajärjestelmä kertoisi takaisin annettavaa käteistä. Maailman kamalin tilanne on, jos asiakas antaa vaikka 50€ setelin, jonka ehdin lyödä kassaan ja sen jälkeen kaivetaankin kolikoita ''hei mulla onkin tää 4,65e kolikoina!''. Menen aina aivan kujalle ja joskus olenkin kaivanut laskimen esiin tai kysynyt asiakkaalta, että paljon haluat rahaa nyt tästä takaisin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle vastenmielisten ihmisten sietäminen - työtovereissa ikävä kyllä on useampi tällainen: laiskoja lusmuja, ilkeitä mollaajia ja yksi narsisti. Ei meinaa millään pystyä siihen, ettei näytä mitä mieltä on pitämättömistä sairasomista, toisten haukkumisesta ja omakehusta. Välttelen niin paljon kuin voin ja olen hiljaa, kun en voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Vasemman ja oikean erottaminen.Pitää aina katsoa käsiä,ja todeta kummassa kihlasormus on.
-Aikaisin aamulla herääminen ja heti toimintakuntoon itsensä saattaminen.
-Autolla ajaminen,huono suuntavaisto.Unohdan mistä olen tullut.
-Puhelimeen vastaaminen,kun vieras numero soittaa.Pitää kerätä itsensä ensin.
-Auton peruuttaminen kärryt perässä.
Jutteleminen. Siis ihan tavallinen jutustelu, kuulumisten kysely, kiinnostuksenkohteista puhuminen yms. En vaan keksi mitään sanottavaa ja olenkin lähes aina hiljaa. Ja jos keksinkin jotain niin heti ajattelen että ei sitä toista kuitenkaan kiinnosta, en mä noin voi sanoa... Pystyn kyllä vastaamaan jos multa kysytään jotain, mutta itse aloitan keskustelun hyvin harvoin. Yhdessä vaiheessa jopa menin välillä ihan lukkoon kun mulle sanoi jotain, enkä saanut sanottua mitään. En osaa jutella kunnolla edes läheisten ihmisten kanssa. Sosiaaliset tilanteet on mulle yhtä kamppailua, tän takia mulla ei ole kavereita ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
En osaa lausua tiettyjä sanoja.
Erityisen vaikeita ovat esim preliminääri ja meterologi. En saan sanottua niitä oikein (helposti tulee prelinimääri tai meteOrologi).
Sivistymätön tollo ei vain osaa sivistyssanoja.
meterologi? sehän ON nimenomaan meteorologi 😄
Suunnistaminen esim. takaisin päin reittiä, jota olen juuri tullut. Joku hahmotuskyky puuttuu kokonaan.
Lopettaa epäterve ihmissuhde, jossa minua käytetään hyväksi. Rakastan niin paljon.
Virkkaaminen!
Olen alkujaan vasenkätinen mutta vanhemmat pakottivat oikeakätiseksi. Virkkaamista opetettiin ala-asteella "katso näin helppoa se on, teet vain perässä" -menetelmällä. Ihan kuin joku heittäisi nilkat niskansa taakse ja käskisi tekemään perässä, kun tää on ihan hirveän helppoa.
Muut virkkasivat menemään ja oma lopputulos oli erikokoisia solmuja ja langanpätkiä. Lopulta kehitin jonkin oman tyylin jolla muodoton patalappua etäisesti muistuttava rääsy syntyi kolmen kuukauden itkunpidättelyn tuloksena.
Joskus vanhempana yritin uudestaan kärsivällisessä opastuksessa. En siltikään ymmärtänyt, miten homma toimii.
Valehteleminen. Vaikka kuinka pienen valkoisen valheen sanominen tuottaa vaikeuksia. Nytkin oon stressannut päiväkausia, kun pitää keksiä tekosyy erään henkilön poissaololle hautajaisissa.