Rakkaus- ja seksielämä miesten kanssa päättyi nyt

Ei minua kiinnosta tuollainen mies, joka tulee soittaessa ja lähtee pyydettäessä jne. Sellaista kutsutaan fuckbuddyksi ja sellaisen kyllä saa halutessaan.

Haluaisin sellaisen miehen, joka ei jätä jälkeensä niitä likaisia sukkia ja kahvikuppeja. Miehen, joka siivoaisi omat jälkensä ilman eri kehotusta ja ymmärtäisi arjen normaaleita asioita, kuten juurikin kodinhoitoa. Tajuaa käskemättä, että vessa pitää siivota, lapselle ostaa sopiva syyshaalari, kaupassa käydä jo ennen kuin tulee nälkä. Jne. Omien kokemusten ja lukuisten nettikirjoitusten perusteella tällaiset miehet ovat hyvin harvassa. Sen sijaan kehoitetaan kannustamaan miehiä vähästäkin osallistumisesta, just tyyliin "hyvä kun veit lapsen hoitoon, ei haittaa että sillä oli 3 kokoa liian pienet housut, pääasia että yritit".

Jos nainen hoitaisi perhettä ja arkea samalla mentaliteetilla, ei kukaan kannustaisi ja kehuisi vaan ihmeteltäisiin, että onpas tuolla arjenhallintaongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole koskaan ollut miesrintamalla ongelmia. Mulla on ihana mies, jonka kanssa tehdään yhdessä ruokaa, käydään salilla, kumpikin näkee omia kavereitaan, siivotaan ja hoidetaan lapset yhdessä. Seksiä 4krt viikossa..nautitaan parisuhteesta ja käydään treffeillä..kyllä se parisuhde-elämä on itsestä kiinni millaiseksi sen tekee..Molempien kunnioitus ja luottamus sekä kauniit sanat antavat pohjan hyvälle parisuhteelle. Tutkiskelkaa itseänne ja miettikää , mitä olisitte voineet tehdä toisin.

Et sä oikeesti voi sanoa että "on itsestä kiinni" vähintään puolet tuosta on sun miehestä kiinni. Jos otat tuosta yksin ansion niin en kaareksi kadehdi sun miestä, sillä on aika sokea ja omahyväinen puoliso silloin ja se tekee yksin kaiken työn.

Ihan hyvä, mutta ei kolahda yhtään :) et valitettavasti onnistunut lyttäyksessä :))

Hyvä päätös, ap. En minäkään todellakaan ymmärrä miksi minun pitäisi enää haluta tähän joku keksimään minulle sääntöjä ja rajoituksia, teettämään töitään ja vaatimaan huomiota ja seksiä. En jaksa enää kompromisseja joissa aina kilttinä ihmisenä olen vetänyt lyhyemmän korren, koska en halua tapella. Olen osuuteni hoitanut, lapset on tehty ja nyt saa muut kestää ihmissuhdekiemuroita, minua ei kiinnosta. Tätä on kyllä todella hankalaa selittää miehille, nytkin parhaillaan yritän huitoa kauemmaksi kahta vanhaa kaveria, jotka eronneina ovat sitä mieltä että minusta saa uuden elämän sulostuttajan. Ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole koskaan ollut miesrintamalla ongelmia. Mulla on ihana mies, jonka kanssa tehdään yhdessä ruokaa, käydään salilla, kumpikin näkee omia kavereitaan, siivotaan ja hoidetaan lapset yhdessä. Seksiä 4krt viikossa..nautitaan parisuhteesta ja käydään treffeillä..kyllä se parisuhde-elämä on itsestä kiinni millaiseksi sen tekee..Molempien kunnioitus ja luottamus sekä kauniit sanat antavat pohjan hyvälle parisuhteelle. Tutkiskelkaa itseänne ja miettikää , mitä olisitte voineet tehdä toisin.

Kuule, sulla on voinut käydä vain tuuri ja olet löytänyt sen harvinaisen kunnollisen miehen tai sitten tulet pettymään seuraavan 10 vuoden sisällä. Meillä monella muulla ei ole käynyt noin hyvä tuuri tai ollaan päästy näkemään miehen todellinen luonne sitten pitkän parisuhteen aikana..

Meilläkin oli myös pitkäaikaisen mieheni kanssa tuollaista idylliä kuin teillä. Hellyyttä oli paljon ja yhdessä tehtiin kotityöt, pidettiin leffailtoja, nähtiin ystäväpariskuntia ja oli omat harrastukset, työt ja opiskelut. Ainoa ero oli se, että miehellä ei ollut pitkiä kaverisuhteita, toisin kuin minulla.. tätä aina ihmettelinkin.. ehkä se oli se asia, mistä olisi pitänyt huomata, että jokin ei ollut kohdillaan. Miehellä oli paljon "hyvänpäivän" tuttuja.. mutta ei pitänyt kehenkään yhteyttä tai syventänyt näitä kaverisuhteita. Sitten mies jäi kiinni "kaksoiselämästä" eli kun kävin töissä niin hän harrasti muita naisia.. etsi netistä salaista seksiseuraa. Oli ilmeisesti niin tylsää kun sillä aikaa kun minä kävin töissä ja opiskelin..jotain jännitystä piti saada.

Ihanasti sinä kyllä syyllistät tässä naisia.. minä ainakin voin sanoa olleeni aivan liian sinisilmäinen, naiivi ja luottavainen ja nämä piirteet mieheni ilmeisesti "haistoi" minussa. En todellakaan ansainnut tulla petetyksi ja kohdelluksi näin.. mies tässä kyllä toimi luonnehäiriöisen tavoin.. vai mitä ajattelet siitä, että samalla kun hän eli tätä kaksoiselämää niin mies kosi minua, halusi muuttaa kanssani yhteen ja HÄN halusi ehdottomasti perheenlisäystä. Tätä pettämistä ja valehtelua jatkui useita vuosia. En ollut mustasukkainen, mies sai mennä ja tulla, luotin 100% ja luulin että hän on oikea kultakimpale ja usein kerroinkin hänelle kuinka onnellinen olen kun olen hänet saanut..!

Kerropa kuka täysjärkinen ihminen toimii noin ja samalla pettää tietoisesti kokoajan? Kyllä ihminen on todella ristiriidassa itsensä kanssa, jos kosii, muuttaa yhteen, mutta silti harrastaa sivusuhteita jatkuvasti..? Minä opiskelin, kävin töissä samalla, olin tukena ja turvana, hellin, autoin miestäni rahallisesti, luulin käyväni hänen kanssa syvällisiä keskusteluja, jne.

Joo-o, en todellakaan ala syyllistämään itseäni siitä, että mieheni petti minua.. kyllä kyse oli vain itsekkyydestä, pohjattomasta itsekkyydestä mieheni puolelta.. samalla hän vei luottoni kaikkiin miehiin. Ja kun nyt uutisia luen, niin ehkä hän teki vain palveluksen minulle, kun avasi silmäni miesten suhteen.. Sama homma poliitikkomiehillä kuin taviksilla.. Jos mies saa mahdollisuuden niin hän pettää.. on todella huomattu! Osa ei vaan koskaan jää kiinni.. minäkin voisin edelleen elää ihanassa kuplassa ja luulla toisin..

Vierailija kirjoitti:

Minä taas haluan aloittaa seksin heti. Se taas on monille (?) miehille merkki siitä että on huono nainen joka hyppii sänkyyn kaikkien kanssa tuosta vaan.

Ihan saman olen huomannut. Minulla herää halut toista kohtaan nopeasti kun olen ihastunut mutta ei, miesten mielestä olenkin halpa h*tsu joka panee kaikkia ja jonka kanssa parisuhdetta ei voi ajatellakaan. Sinänsä jännä, koska iso osa parisuhteista alkaa puhtaasta yhdenyönjutusta ja minä en kuitenkaan minkään satunnaisen vastaantulijan kanssa seksiä halua vaan miehen johon olen ihastunut. Ja se ihastuminen tietenkin vaatii sen että tiedän ihmisestä muutakin kuin etunimen.

Just tuon takia päätin unohtaa miehet ihan kokonaan pari vuotta sitten ja keskityn ainoastaan omaan hyvinvointiini ja treenaamiseen. Pikkuisen se vieläkin harmittaa, että tulen elämään ilman seksiä loppuelämäni, mutta irtoseksi ei kiinnosta missään muodossa ja parisuhteeseen en kelpaa.

N38

Minäkin sain tarpeekseni ja päätin, että kohtelen miehiä kuin he kohtelevat naisia.. nyt ryhdyn miehen kanssa suhteeseen, jos hyödyn siitä jotenkin.. miestä voi käyttää kotitöiden tekoon, laskujen maksamiseen, seksiin ja auton huoltamiseen.. mitään sen syvempää tunnesuhdetta ei kannata muodostaa. Syvemmät suhteet sitten ystävien muodossa.. hyvin toimii näinkin.. ei tarvi pettyä kun ei ees odota sen enempää. Teen vaan miehelle listan ja sopimuksen kotitöistä, laskuista jne. Seksiä silloin kun mua huvittaa. Jos tilaisuuksia pettämiseen tulee niin petän.. kavereiden kanssa voin naureskella miehelle ja jakaa seksikokemuksia.. aivot narikkaan niin homma toimii..

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole koskaan ollut miesrintamalla ongelmia. Mulla on ihana mies, jonka kanssa tehdään yhdessä ruokaa, käydään salilla, kumpikin näkee omia kavereitaan, siivotaan ja hoidetaan lapset yhdessä. Seksiä 4krt viikossa..nautitaan parisuhteesta ja käydään treffeillä..kyllä se parisuhde-elämä on itsestä kiinni millaiseksi sen tekee..Molempien kunnioitus ja luottamus sekä kauniit sanat antavat pohjan hyvälle parisuhteelle. Tutkiskelkaa itseänne ja miettikää , mitä olisitte voineet tehdä toisin.

Juuri tuollaista parisuhdetta olen hakenut koko ikäni. Jotain sitä varmasti tekee väärin, kun ei edes pääse tuohon vaiheeseen vaan mies nostaa kytkintä kun seksi tulee mukaan suhteeseen. Siihen asti vietetään aikaa yhdessä, tutustutaan ja ihastutaan ja kaikki on kaikinpuolin hyvin, mutta ilmeisesti mies seisoo vaikka aidanseipäänä muutaman kuukauden jos sillä saa seksiä.

N40

Vierailija kirjoitti:

Minun "kilttimies", joka ei käytä alkoholia, ei käy baareissa ja tekee kotitöitä, päätti kuitenkin alkaa käydä minun työvuorojen aikana thai-hieronnassa ja tutustui muuhunkin internetin maksulliseen naistarjontaan. Luulin, että hän olisi ollut tosiaan sellainen kilttimies, mutta ei, väärässä olin.. Kaikilla muulla tavoin vaikutti hyvältä ja luotettavalta ja kiltiltä. Ainoa, mistä olisi voinut moittia oli pornon katsominen, jonka oli aloittanut varhaisteininä, mutta sitähän katsoo kaikki.. Erosin ja päätin että ei enää IKINÄ miehiä. Seksiä hän sai kotonakin (lähes aina kun halusi) ja ei, en ollut ylipainoinen, vaan hoikka, paljon urheilua harrastava ja nätiksi kehuttu nainen. Kyllä ärsyttää, vuosi vuoden jälkeen petyn enemmän ja enemmän miehiin.. Pornokin on semmoinen pyhä lehmä, mitä ei saa kritisoida ja kuuluu jokaisen tavallisen ihmisen elämään.. miehet ajattelee alapäällään niin se vaan näyttää olevan.. ja vietit vie myös ns. "älykkäitä" miehiä..

Kuka "mies" voi olla niin pöljä, että porno kiinnostaa enemmän kuin oikea nainen? Rakastelu rakastamansa naisen kanssa voittaa nettipornon 6-1.

Tehän olette juuri niitä katkeronaisia joista miehet tälläkin palstalla aina puhuvat! Ei ihmekään jos suhteenne eivät kestä jos jo yhden huonon kokemuksen jälkeen leimaatte kaikki älykkäämmän sukupuolen edustajat.

Kiitos tästä keskustelusta. Itkin taas päättynyttä tapailua ja päätin, että nyt saa riittää. Ei jaksa enää uusia pettymyksiä. Sitä alkaa tuntemaan itsensä niin arvottomaksi, kun ei kelpaa. 

Sitä miehet saa mitä miehet tilaa kirjoitti:

Minäkin sain tarpeekseni ja päätin, että kohtelen miehiä kuin he kohtelevat naisia.. nyt ryhdyn miehen kanssa suhteeseen, jos hyödyn siitä jotenkin.. miestä voi käyttää kotitöiden tekoon, laskujen maksamiseen, seksiin ja auton huoltamiseen.. mitään sen syvempää tunnesuhdetta ei kannata muodostaa. Syvemmät suhteet sitten ystävien muodossa.. hyvin toimii näinkin.. ei tarvi pettyä kun ei ees odota sen enempää. Teen vaan miehelle listan ja sopimuksen kotitöistä, laskuista jne. Seksiä silloin kun mua huvittaa. Jos tilaisuuksia pettämiseen tulee niin petän.. kavereiden kanssa voin naureskella miehelle ja jakaa seksikokemuksia.. aivot narikkaan niin homma toimii..

En minä ainakaan koskaan ole miehenä muunlaisia naisia tavannutkaan. Kotityöt on yhteisiä töitä, jotka miehen pitää tehdä, miestentyöt on töitä jotka miehen pitää tehdä, koko homman kustantaa mies ja siitä hyvästä nainen saattaa, siis saattaa, joskus innostua seksistä. Silloin miehen pitää aamusta asti lämmitellä naista, illantullen päästään sitten esileikkiin eli naisen kiihottamiseen eri tavoin ja kun on tunti touhuttu, niin pääsee livauttamaan sisään. Kannattaa tulla nopeasti, sillä homma voi päättyä milloin vain. Ja jos tulet nopeasti, hoidat naisenkin tavalla tai toisella loppuun. Ystävyys ja syvemmät asiat ei minulle miehenä kuulu, jutut kerrotaan vain naisten kesken. Joo, ei ole enää hinku suhteeseen.

Asia jota en vieläkään voi käsittää on se luonteen muutos, mikä monissa miehissä tapahtuu suhteen edetessä. Aluksi mukavalta vaikuttanut mies muuttuu totaaliseksi kusipääksi, käytöstavat unohtuu täysin, puhutaan toiselle ja toisesta rumasti, röyhtäillään, syljeskellään kuistille, piereskellään, jätetään omat paskat siivoamatta- alkaa ihan totaalinen sikailu. Toista pidetään itsestäänselvyytenä ja käytetään estoitta hyväksi, ei huomioida enää millään tavalla, mitään mukavaa tai kaunista ei enää ikinä kuule miehen suusta, ei hellyyttä, mitään ei enää tehdä suhteen eteen. Onko se niin, että sitten kun nainen on saatu ns. nalkkiin, niin mukavan, asiallisen, toista huomioivan ihmisen teeskentelyn ja esittämisen voi lopettaa ja olla se aito oma sikamainen ihmispersläpi-itse?

Ja sitten miehet joukolla itkee ja valittaa, kun nainen haluaa eron. Jos itse käyttäytyisin toista kohtaan noin missään vaiheessa suhdetta, niin häpeäisin silmät päästäni omaa huonoa käytöstäni.

Joku mies voisi vähän valottaa, mistä se johtuu kun aletaan käyttäytyä huonosti ja pitää toista itsestäänselvyytenä? Olen nähnyt tätä niin paljon omassa lähipiirissäni ja joutunut itsekin kokemaan sen kun hetki sitten olin "ihana" ja "upea" ja parin kuukauden päästä mies kohtelikin kuin kasaa paskaa. Tapailua olisi kuitenkin ilmeisesti halunnut jatkaa ja itse valitti minulle kuinka itki kun pistin välit poikki. En siis kykene ymmärtämään sitä, että vittuillaan, kuittaillaan ja painetaan alas esimerkiksi omaa aviopuolisoa. Tätäkin valitettavasti näkee ystävien avioliitoissa, että mies ihan avoimesti kuittailee vaimonsa ulkonäöstä tai vaatteista, ihan tahallaan loukkaa toista välillä aivan hirveillä tavoilla.

Onko se halua päättää suhde, mutta pelkuruutta ja toivotaan, että kun käyttäydytään mahdollisimman paskamaisesti, niin toinen tekee sen(kin) likaisen työn itsensä puolesta? Vai onko se egon pönkittämistä? Halua tehdä toiselle paha mieli, että voi kokea itsensä paremmaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole koskaan ollut miesrintamalla ongelmia. Mulla on ihana mies, jonka kanssa tehdään yhdessä ruokaa, käydään salilla, kumpikin näkee omia kavereitaan, siivotaan ja hoidetaan lapset yhdessä. Seksiä 4krt viikossa..nautitaan parisuhteesta ja käydään treffeillä..kyllä se parisuhde-elämä on itsestä kiinni millaiseksi sen tekee..Molempien kunnioitus ja luottamus sekä kauniit sanat antavat pohjan hyvälle parisuhteelle. Tutkiskelkaa itseänne ja miettikää , mitä olisitte voineet tehdä toisin.

Ja nyt on hyvä mieli kun sait kiertää puukkoa haavassa?

Olen kultapieni pahoillani, että mulla menee hyvin :) Ainiin. .sori, en muistanut , ettei tähän ketjuun voinutkaan kirjoittaa mitään omasta onnesta eikä kokemuksista mielensäpahoittajien vuoksi :)

On sinulla kyllä helvetin huonot sosiaaliset taidot, jos yleensäkin alat kehuskella omalla onnellasi, kun kaveri kertoo murheistaan. "Ai sulla on ihosyöpä... onneks mulla on kaikki veriarvot viimeisen päälle ja oon muutenkin terve!"

Hyvä päätös. Miehet eivät kunnioita pätkääkään naisia joten on ihan turhaa olla suhteessa. Miehen ja naisenvälinen suhde on valtahierarkia.  Mies on voimakas suvun-, naisen ja lasten pää, nainen on alistuva alamainen jonka tulee tehdä ilmaista työtä ja antaa siitä kunnia miehelle.

Ja miesten vastuunkyvyn näkee näistä "mitäs otit jännämiehen, mitäs otit alfan, mitäs kävelit kadulla". Miehet eivät halua että heitä yleistetään väkivaltaisiksi mutta silti he myöntävät että omassa sukupuolessaan on aina väkivallanriski joka on niin ilmiselvä että on naisen oma vika astua ansaan. Ihania ihmisiä tosiaan.

Miehen seksuaalisuus ei sovi suhteeseen ja se on sairaalloista. Miehet pitävät naisia vain reikinä, miehet alistavat naisia, pilkkaavat naisten panosta ja naisen ainoa työ eli perhekin on miehen omaisuutta. Sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä päätös. Miehet eivät kunnioita pätkääkään naisia joten on ihan turhaa olla suhteessa. Miehen ja naisenvälinen suhde on valtahierarkia.  Mies on voimakas suvun-, naisen ja lasten pää, nainen on alistuva alamainen jonka tulee tehdä ilmaista työtä ja antaa siitä kunnia miehelle.

Ja miesten vastuunkyvyn näkee näistä "mitäs otit jännämiehen, mitäs otit alfan, mitäs kävelit kadulla". Miehet eivät halua että heitä yleistetään väkivaltaisiksi mutta silti he myöntävät että omassa sukupuolessaan on aina väkivallanriski joka on niin ilmiselvä että on naisen oma vika astua ansaan. Ihania ihmisiä tosiaan.

Miehen seksuaalisuus ei sovi suhteeseen ja se on sairaalloista. Miehet pitävät naisia vain reikinä, miehet alistavat naisia, pilkkaavat naisten panosta ja naisen ainoa työ eli perhekin on miehen omaisuutta. Sairasta.

Amen!

Ap

Itse siirryin pelkästään naisiin pari vuotta sitten. Pari pitkää suhdetta miesten kanssa sai kelkan kääntymään täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen siitä saa, kun suosii jännämiehiä.

Mä aloin muutama vuosi sitten seurustella 25-vuotiaan kiltin neitsytmiehen kanssa. Hän on ihan kivannäköinenkin, joten neitsyys ei varmaan rumuudesta johtunut. Mies ei juo alkoholia kuin erityisinä juhlapäivinä (juhannuksenna, uutenavuotena jne.) ja noinakin päivinä kohtuullisesti. Hän ei myöskään ole väkivaltainen tai muuta jännämiesmäistä. 

Kaikesta tästä epäjännämiesmäisyydestä huolimatta suhde on nykyään täyttä paskaa ja mietin eroa. Mies ei osallistu läheskään yhtä paljon kotitöihin kuin minä (olen pyytänyt apua monet kerrat), tiuskii päivittäin, ei halua halailua ja pussailua tai muuta hellittelyä juurikaan mutta seksiä vinkuu useamman kerran päivässä, ei ole kiinnostunut minun asioistani (alkaa esim. lauleskella päälle, kun kerron jotain tärkeää tai sanoo "en jaksa puhua nyt") mutta mun pitäisi muistaa jokainen pieni yksityiskohtakin hänen kertomuksistaan ja loukkaantuu jos en muista. Lista jatkuisi pidempäänkin. Kaiken huipuksi alkoi vähän aikaa sitten selittää, että haluaisi päästä panemaan muitakin, mutta hänelle ei tietenkään silti olisi ok, jos mäkin saisin harrastaa seksiä muiden kanssa. Pitää siis mua täysin itsestäänselvyytenä ja luultavasti on suhteessa kanssani, koska pelkää, ettei saisi enää muualtakaan seksiä.

Mistä mä olisin voinut tietää, että mies on ensimmäiset kolme vuotta hyvä mies ja sen jälkeen suhde muuttuu sellaiseksi, että minä olen meistä kahdesta ainut, joka aidosti huomioi toisen, joustaa asioista, haluaa keskustella ja vietää hellästi aikaa toisen kanssa? Mieheni ei ainakaan ole mikään jännämies, päinvastoin.

Jätä se sika. 

Onpa täällä paljon katkeria naisia. Olen itsekin eronnut ja nyt löytänyt uuden onnen. En kyllä ajatellut 15 vuoden parisuhteen jälkeen, että heitän kaikki ajatukset uudesta hyvästä parisuhteesta heti menemään. Kun olette noin katkeria, niin ei todellakaan teitä lähesty ketkään normaalit ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mistä tämä miesviha kumpuaa?

Kyllä hyviäkin miehiä on. Mitä se sitten itse kullekin tarkoittaa.

En minäkään tuomitse kaikkia naisia vaikka kokemuksia löytyy huonojakin. Olemme yksilöitä kaikki!

No kamelin selkä katkesi, kun viimeisimmän hauskoja hetkiä viettämäni miehen poistuttua kuvioista, olen saanut tuntemattomilta miehiltä työpaikallani kuulla yksityiskohdista seksielämästämme. Eli minun yksityisasioitani työpaikallani ja vieläpä niinkin yksityistä kuin seksi ja tuntemattomilta miehiltä.

Miesten itsekkyyteen on päättynyt hyviä suhteita ja avioliittokin. Pikkuhiljaa vain mennyt kevyempien suhteiden suuntaan kun ei pysty sitä itsekkyyttä ymmärtämään eikä tukemaan.

Ap

Miehet kehuskelevat seksisuhteillaan ja jakavat kuvia tyttöystävistä muille miehille yksityiskohtaisten selostusten kera mitä on tehty ja mihin nainen on suostunut jne.

Ja uskomattominta tässä on se, että tuntemattomat miehet kokevat oikeudekseen kommentoida tuntemattomalle naiselle hänen yksityisasioitaan. Ja jos ei vielä tarpeeksi tungettelevaa ja kiusallista ole, niin naisen työpaikalla, missä näkevät lähes päivittäin. Pistäähän se miettimään, että kaikkiko siitä puhuu. Melko ikävää olla töissä nykyään.

Ap