Miehet? Miten te suhtaudutte siihen, jos naisenne on paljon paremmin tienaava?

Minua ei ainakaan häiritsisi yhtään. En ymmärrä mikä tässä edes on ongelma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi ihannesuhde minä en olisi edes töissä, nainen raataisi ja maksaisi kaiken. 

Kuka uranainen tuollaista katsoisi ellet sitten olisi lasten/kodinhoitajana ja silloin ei voi sanoa, ettetkö sinäkin raataisi. 

Eipä se varallisuutesi kovin kummoinen ole,  jos sinulla ei ole varaa koti"rouvaan" tai edustus"vaimoon".

Menee nyt ohi, mutta alle kolmekymppisenä oli sellainen suhde, jossa mies tienasi satasia vähemmän ja minun ammattini etenemismahdollisuudet ja älykkyyteni oli parempi. Jo se kävi miehen itsetunnolle vai kävikö se juuri siksi, että ero ei ole niin valtava kuin asetelmassa miljonääri-tavallinen pulliainen. 

Luultavasti mies koki että hänen rahansa ei riittäneet sinun elintasoon. Eihän sellainen suhde voi toimia. Eikä se ole mikään itsetunto asia.

Mun vaimo tienaa enemmän kuin minä, eikä se häiritse.

Oikeastaan se häiritsee, että hän vois tienata samantien vielä vähän reilummin, että mä voisin jäädä pois töistä.

Naisen työssäkäynti olisi sinällänsä ongelma, koska se on merkki ahneudesta. En tiedä alkaisinko sellaisen kanssa suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi ihannesuhde minä en olisi edes töissä, nainen raataisi ja maksaisi kaiken. 

Kuka uranainen tuollaista katsoisi ellet sitten olisi lasten/kodinhoitajana ja silloin ei voi sanoa, ettetkö sinäkin raataisi. 

Eipä se varallisuutesi kovin kummoinen ole,  jos sinulla ei ole varaa koti"rouvaan" tai edustus"vaimoon".

Menee nyt ohi, mutta alle kolmekymppisenä oli sellainen suhde, jossa mies tienasi satasia vähemmän ja minun ammattini etenemismahdollisuudet ja älykkyyteni oli parempi. Jo se kävi miehen itsetunnolle vai kävikö se juuri siksi, että ero ei ole niin valtava kuin asetelmassa miljonääri-tavallinen pulliainen. 

Luultavasti mies koki että hänen rahansa ei riittäneet sinun elintasoon. Eihän sellainen suhde voi toimia. Eikä se ole mikään itsetunto asia.

Miellän sen siinä vaiheessa itsetuntoasiaksi, kun asiaa ei voi ottaa suoraan puheeksi tai jättää vaan alkaa henkisen väkivallan ja mustasukkaisuuden. Ihan keskiluokkaisista tavallisista perheistä oltiin molemmat ja sitä samaa elintasoa kuvittelin meillekin, en mitään kivitaloa paremmalta alueelta. 

Köyhä pariskunta ostaa 200 sängyn ja ovat tyytyväisiä. Rikas nainen haluaa 2000 sängyn josta mies maksa 50-50 eli tonnin oman osuutensa. Miehen vähät rahat kuluu nyt naisen haluamaan sänkyyn. Tai sitten nainen maksaa sängyn ja mies jää velkaa tehdä palveluksia. Ei hyvä...mies40

Jos asuisimme yhdessä ja olisin työtön tämä häiritsisi jonkin verran, koska minusta tuntuisi että elän siivellä enkä olisi tasavertainen kumppani.

Jos olisin itsekin töissä, se olisi vain hyvä asia. Tienaan itse 3000€ kuussa, en todellakaan pistäisi pahakseni jos naisystäväni tienaisi vaikka 4000€ kuussa. Saataisiin todennäköisesti säästettyä paremmin omaan taloon, kesämökkiin jne.

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi ihannesuhde minä en olisi edes töissä, nainen raataisi ja maksaisi kaiken. 

Tuohan olisi naiselle ihan ihannetilanne, mies olisi hoitovapaalla lasten kanssa ja hoitaisi kaikki lasten asiat sekä kaiken kodinhoidon. Naisen ei tarvitsisi muuta kuin keskittyä omaan uraan ja harrastuksiin. Kotiin tullessa ei olisi ikinä ajatuksena "hitsi, kun pitää illalla vielä siivota", kun koti olisi jo siisti, käyty kaupassa ja ruoka valmiina.

Aika harva nainen on kotiäitinä sen jälkeen, kun nuorin lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Minä en tunne kuin yhden tuollaisen naisen vaikkakin hän tekee jotain keikkatöitä. Mies on vaativassa työssä ja hänellä on paljon matkapäiviä ulkomaille, joten lapset olisivat joutuneet olemaan paljon yksin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Köyhä pariskunta ostaa 200 sängyn ja ovat tyytyväisiä. Rikas nainen haluaa 2000 sängyn josta mies maksa 50-50 eli tonnin oman osuutensa. Miehen vähät rahat kuluu nyt naisen haluamaan sänkyyn. Tai sitten nainen maksaa sängyn ja mies jää velkaa tehdä palveluksia. Ei hyvä...mies40

Miehet ovat niin askeettisia. He eivät edes tajua, että suurella osalla naisista on takapuoli/lantio ja se tarvitsee patjalta sekä joustoa että tukea tai alaselkä on paskana keski-iässä, etenkin jos töissä istuu päivät pitkät. 

Minua ei haittaisi maksaa sängystä yksin 2000 euroa enkä odottaisi palveluksia, mutta odottaisin sitä, ettei mies pihistelisi kaikessa muussakin eli maksaisin noita kaksitonnisia vähän siitä ja tästä. 

Meillä rouva tienaa pari sataa enemmän joka kuukausi. Lisäksi hänellä on paremmat lomat kuin minulla.

Eipä tuosta ole ollut oikeastaan koskaan mitään haittaa. Jos puhuttaisiin tonneista, niin sitten pitäisi varmaan keskustella käytännön järjestelyistä talousasioiden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se aikansa otti, että parisuhdemarkkinoilta löytyi mies jolle työ miesvaltaisella alalla ja hyvä palkka ei ollut ongelma.

Sovitut menot maksetaan 50-50 ja muuten molemmat tekee rahoillaan niinkuin parhaaksi näkee, mutta yhdessä eläen. Perintörahani laitoin kesämökkiin miehen kotiseudulla, eihän se mulle ehkä ollut paras ratkaisu, mutta perheelle oli.

Jos mies tienaa enemmän, ei se ikinä mene 50-50.

Meillä välillä mies on tienannut enemmän, välillä minä, mutta kulut on silti laitettu 50-50.

Minua hämmästyttää miehen puhe omaisuudesta puhuttaessa. Mies saattaa sanoa "minun asunto" vaikka se on meidän. Olen kuullut miehen sanovan puhelimessa minun autosta "minun" (= miehen) vaikka se on kokonaan minun. Olen huomauttanut miehelle asiasta, mutta ei ole mennyt perille.

Ei haittaisi yhtään. Saisinpa enemmän seurustelurahaa ;)

sinkkum

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se aikansa otti, että parisuhdemarkkinoilta löytyi mies jolle työ miesvaltaisella alalla ja hyvä palkka ei ollut ongelma.

Sovitut menot maksetaan 50-50 ja muuten molemmat tekee rahoillaan niinkuin parhaaksi näkee, mutta yhdessä eläen. Perintörahani laitoin kesämökkiin miehen kotiseudulla, eihän se mulle ehkä ollut paras ratkaisu, mutta perheelle oli.

Jos mies tienaa enemmän, ei se ikinä mene 50-50.

Et sitten tunne esim minua.

Naisen parempi palkka tarkoittaa yleensä sitä, että elintason määrittelee nainen, ja alempipalkkaisen miehen täytyy silti osallistua sen ylläpitämiseen 50-50. 

Siksi ei.

Ja turha tästä on itsetuntokysymystä vääntää. Jos roolit ovat päinvastoin, niin mies yleensä hoitaa suuremman osan kustannuksista, mikä onkin ihan oikein.

Tuskin naisillekaan sopisi se, että mies olisi suurempipalkkainen ja määräisi elintason, ja pienipalkkainen nainen maksaisi silti kaikesta puolet.

Ollaan (vasta) vuosi asuttu avoliitossa ja avovaimoni maksaa suurimman osan kaikesta. Tuntuuko se pahalta? Ehkä vähän, mutta jos osat olisivat toisinpäin, tekisin saman.

Eli itse opiskelen ja avovaimo käy töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhä pariskunta ostaa 200 sängyn ja ovat tyytyväisiä. Rikas nainen haluaa 2000 sängyn josta mies maksa 50-50 eli tonnin oman osuutensa. Miehen vähät rahat kuluu nyt naisen haluamaan sänkyyn. Tai sitten nainen maksaa sängyn ja mies jää velkaa tehdä palveluksia. Ei hyvä...mies40

Miehet ovat niin askeettisia. He eivät edes tajua, että suurella osalla naisista on takapuoli/lantio ja se tarvitsee patjalta sekä joustoa että tukea tai alaselkä on paskana keski-iässä, etenkin jos töissä istuu päivät pitkät. 

Minua ei haittaisi maksaa sängystä yksin 2000 euroa enkä odottaisi palveluksia, mutta odottaisin sitä, ettei mies pihistelisi kaikessa muussakin eli maksaisin noita kaksitonnisia vähän siitä ja tästä. 

Sänky, auto, vaatteet,sohvat, huonekalut, ulkomaanmatkat, toinen haluaa kaikessa kalliimpaa, ei toimi.

Jos parisuhde ja miehen itsetunto ovat edes jonkinlaisessa kuosissa, ei tuossa pitäisi olla ongelmaa.

Meillä ollaan menty vuorovedoin ja nyt oon pahasti alakynnessä, kun oma palkka on vain 3500 e ja rouvan 7500 e. Yritän hoidella kuitenkin oman puolikkaani yhteisistä kuluista ja talolainasta, vaikka tiukkaa tekeekin joskus.

Rouva on sanonut heittävänsä fyrkkaa, jos tarvii muttei vielä ole viitsinyt pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhä pariskunta ostaa 200 sängyn ja ovat tyytyväisiä. Rikas nainen haluaa 2000 sängyn josta mies maksa 50-50 eli tonnin oman osuutensa. Miehen vähät rahat kuluu nyt naisen haluamaan sänkyyn. Tai sitten nainen maksaa sängyn ja mies jää velkaa tehdä palveluksia. Ei hyvä...mies40

Miehet ovat niin askeettisia. He eivät edes tajua, että suurella osalla naisista on takapuoli/lantio ja se tarvitsee patjalta sekä joustoa että tukea tai alaselkä on paskana keski-iässä, etenkin jos töissä istuu päivät pitkät. 

Minua ei haittaisi maksaa sängystä yksin 2000 euroa enkä odottaisi palveluksia, mutta odottaisin sitä, ettei mies pihistelisi kaikessa muussakin eli maksaisin noita kaksitonnisia vähän siitä ja tästä. 

Sänky, auto, vaatteet,sohvat, huonekalut, ulkomaanmatkat, toinen haluaa kaikessa kalliimpaa, ei toimi.

Tässähän on vasta keskustelun avaus... seuraavaksi kumpikin perustelee kantansa ja sovitaan rahoitusmalli.

Meillä ei esim autot ole yhteisiä menoja lainkaan. Seurusteltaessa kummallakin oli auto ennestään, toinen ajoi pidempää työmatkaa ja toinen tykkäsi rassata vanhoja romuja. Oli aika luontevaa että kumpikin ylläpiti omaansa, uusi sen milloin halusi ja vakuutti sen niinkuin itse haluaa. Ja toki kumppani voi lainata luotettavampaa autoa sukulaisreissuun, sen aikaa kotiin jääjä pärjää sillä romulla+taksilla ihan hyvin.

Olen tosiaan kerran mennyt kotiin, antanut miehelle autonsa avaimet ja kertonut ositteen mistä voi käydä starttaamattoman kotteronsa noutamassa :)

Suurin ongelma on miehen työkavereilla, samoja pienipalkkasia asentajia kuin mieskin. Mies osti uudemman auton - kyllä sun kelpaa kun vaimo maksaa. Mies jäi puoleksi vuodeksi kotihoidon tuelle - kyllä sun kelpaa kun vaimo maksaa. Mies ottaa omaa lomaa remonttiin ja ekana jonossa kun lomautuksia jaetaan - kyllä sun kelpaa kun vaimo maksaa. En muuten maksa, paitsi kotihoidontukiaikana.

-35-

Painiskelen AP:n esittämän ongelman parissa juuri tällä hetkellä!

Tienaan miestäni hitusen enemmän, mutta olen onnistunut kerryttämään omaisuutta jonkin verran. Miehen rahat hupenivat hänen työtä välttelevän exän elättämiseen ja nyt mies on ollut useamman vuoden sairastumisen johdosta osatyökykyinen.

Huomasimme viime viikolla, että unelmiemme omakotitalo on myynnissä. Pystysimme hankkimaan talon varoillani ja lisäksi voisin jättää nykyisen asuntoni sijoitusasunnoksi.

Mies kokee tämän erittäin vaikeaksi. Hän on kasvanut siihen ajatusmalliin, että mies elättää perheen. Minulla ei ole asian suhteen mitään ongelmaa, rakastan miestäni ja haluan olla juuri hänen kanssaan tuloista huolimatta. En kuitenkaan haluaisi päästää unelmakotiani lipumaan ohi sen takia, että varallisuuteni on miehelleni ongelma.

Olen ihan neuvoton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhä pariskunta ostaa 200 sängyn ja ovat tyytyväisiä. Rikas nainen haluaa 2000 sängyn josta mies maksa 50-50 eli tonnin oman osuutensa. Miehen vähät rahat kuluu nyt naisen haluamaan sänkyyn. Tai sitten nainen maksaa sängyn ja mies jää velkaa tehdä palveluksia. Ei hyvä...mies40

Miehet ovat niin askeettisia. He eivät edes tajua, että suurella osalla naisista on takapuoli/lantio ja se tarvitsee patjalta sekä joustoa että tukea tai alaselkä on paskana keski-iässä, etenkin jos töissä istuu päivät pitkät. 

Minua ei haittaisi maksaa sängystä yksin 2000 euroa enkä odottaisi palveluksia, mutta odottaisin sitä, ettei mies pihistelisi kaikessa muussakin eli maksaisin noita kaksitonnisia vähän siitä ja tästä. 

Sänky, auto, vaatteet,sohvat, huonekalut, ulkomaanmatkat, toinen haluaa kaikessa kalliimpaa, ei toimi.

Ei toimikaan, jos yhteistä elintasoa ja etenkään tyyliä ja tapaa löydy. Sillä taas ei ole tekoa tuloeron kanssa.