Miehet? Miten te suhtaudutte siihen, jos naisenne on paljon paremmin tienaava?

Minua ei häiritse millään tavalla. Se on pelkästään hieno asia. Meilläkin tulevaisuudessa näin tulee hyvin todennäköisesti olemaan. Vaimoni on myös itseäni älykkäämpi, mikä on myös positiivinen asia. 

Nämä on sellaisia asioita, joita miettii naiset jotka eivät kelpaa miehille luonteensa takia.

En ole ikinä ollut siinä tilanteessa, että nainen tienaisi minua enemmän, mutta olisi ihan hemmetin hienoa olla!

Ihan sama kunhan ei vaadi mua käymään töissä.

Ei olisi asian kanssa mitään ongelmaa. Yleensä vaan naiset ei siedä huonommin tienaavaa/koulutettua.

Höh, mun mies on ainakin ylpeä ja tyytyväinen, että tienaan enemmän ja menestyn. Ei ikinä olisi halunnut vaimoa, jota joutuu "elättämään", joten tykkää siitä, että jää omaa rahaa, kun minä maksan enemmän asumiskuluja/ruokaa/jne. :) Meillä siis menee prosenttiosuudella taloustilille rahaa (minun päätös). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on hyvin kunhan hän antaa minulle hummailurahaa. Ei ongelmaa.

Et siis koe nöyryyttäväksi sitä, että naisesi antaa sinulle viiskymppisen käteen ja sanoo että osta vähän kaljaa itsellesi tolla?

En tietenkään, sillä vaimo siirtää tililleni valtaosan tuloistaan ja jättää itselleen vain hummailurahat. Hallinnoin sijoituksia, maksan laskut ja käyn kaupassa.

Tykkäisin kovasti. Oon kyllästynyt huonosti tienaaviin naisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun aloittajan kuvaamaan tilanteeseen samalla tavalla kuin joulupukkiin ja yksisarvisiin.

Kauniita ajatustasolla, tosielämässä niihin ei törmää.

Minä voisin laittaa yhteiseen taloon 300 - 400 000 euroa. Moni mies pystyy toki samaan, mutta moni vähempään. 

Eli sinunkin ajatuksesi on se, että miestä ei voi elättää? Naisille taas pitää maksaa kaikki ensitreffeistä alkaen.

Kelpaako sinulle vaikkapa työtön mies? Tai annatko miehen jäädä koti"rouvaksi"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun aloittajan kuvaamaan tilanteeseen samalla tavalla kuin joulupukkiin ja yksisarvisiin.

Kauniita ajatustasolla, tosielämässä niihin ei törmää.

Minä voisin laittaa yhteiseen taloon 300 - 400 000 euroa. Moni mies pystyy toki samaan, mutta moni vähempään. 

Eli sinunkin ajatuksesi on se, että miestä ei voi elättää? Naisille taas pitää maksaa kaikki ensitreffeistä alkaen.

Kelpaako sinulle vaikkapa työtön mies? Tai annatko miehen jäädä koti"rouvaksi"?

Minusta ketään työhön kykenevää ei pidä kenenkään elättää. Jos taas kyse sairaudesta tms. niin homma katsotaan sen mukaan. Jos haluaa muuten vaan leppoistella, se pitää tehdä omilla säästöillä - sama koskee minuakin. 

Vierailija kirjoitti:

Ja muutenkin vähän varakkaampi? En tarkoita nyt suhteen alussa, vaan pidemmän päälle? Onko se hyvä vai huono asia? Jos vaikka kaverinne kysyy, että paljonko maksoit talostanne, niin kehtaatko kertoa, että et omista talosta mitään vaan nainen osti sen yksin rahoillaan, koska sinulla ei ollut rahaa siihen? Tai häiritseekö sinua, että et ole se perheen elättäjä?

Mistähän löytyisi tuollainen nainen? Mulle kelpaisi ja saisi tienata niin paljon ettei mun tarvitsisi mennä ollenkaan töihin,voisin olla koti-isänä.

Taas 6 päiväinen työviikko takana ja ei voisi vähempää kiinnostaa.

En haali omaisuutta ympärilleni, joten jos nainen ostelisi taloja tai pappa betalar, ei sovittaisi yhteen. Suhde olisi mahdoton. Toinen tekisi paljon töitä että saa rahaarahaarahaa. Itse haluan ottaa rennosti.

Meillä nainen tienaa enemmän, enkä näe tässä sinänsä mitään ongelmaa. Tosin varallisuuseroa ei sinänsä ole - nuorena mentiin yhteen ja ainoa varallisuus on asunto ja asuntolaina maksetaan puoliksi. 

Mutta toki tuloerosta saa ongelman jos näin haluaa - esimeriksikis vaimon mielestä lasten hoito kuuuluu käytännössä minulle, koska hän tienaa paremmin. Vastaavasti minä en saisi koskaan tehdä ylitöitä, koska työni ei ole tärkeää, koska tienaan vähmmän jne. Minulla on siis hyvin projektiluontoinen työ, minkä seurauksena on hetkiä jolloin on todella kiire ja päiviä pitäisi venyttää - ja tästä seuraa aina riita, koska vaimoni mukaan minun töihin nyt ei vain voi mennä aikaa. 

Eli tuloero sinänsä ok, en oleta samaa elintasoa, mutta jatkuva dissaaminen ja vallankäyttö toki alkaa nyppiä. 

Ei mitään ongelmaa. Olen ollut yli kymmenen vuotta työelämässä, avokki vain vuoden, kun on käynyt kaikenlaisia kouluja, ja tienaa jo nyt melkein yhtä paljon kuin minä. Todennäköisesti jossain vaiheessa menee suhahtaen ohi :D

Kyllähän se aikansa otti, että parisuhdemarkkinoilta löytyi mies jolle työ miesvaltaisella alalla ja hyvä palkka ei ollut ongelma.

Sovitut menot maksetaan 50-50 ja muuten molemmat tekee rahoillaan niinkuin parhaaksi näkee, mutta yhdessä eläen. Perintörahani laitoin kesämökkiin miehen kotiseudulla, eihän se mulle ehkä ollut paras ratkaisu, mutta perheelle oli.

Vitjn rahan perässä juoksevat urpot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi ihannesuhde minä en olisi edes töissä, nainen raataisi ja maksaisi kaiken. 

Kuka uranainen tuollaista katsoisi ellet sitten olisi lasten/kodinhoitajana ja silloin ei voi sanoa, ettetkö sinäkin raataisi. 

Eipä se varallisuutesi kovin kummoinen ole,  jos sinulla ei ole varaa koti"rouvaan" tai edustus"vaimoon".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo olisi ihannesuhde minä en olisi edes töissä, nainen raataisi ja maksaisi kaiken. 

Kuka uranainen tuollaista katsoisi ellet sitten olisi lasten/kodinhoitajana ja silloin ei voi sanoa, ettetkö sinäkin raataisi. 

Eipä se varallisuutesi kovin kummoinen ole,  jos sinulla ei ole varaa koti"rouvaan" tai edustus"vaimoon".

Menee nyt ohi, mutta alle kolmekymppisenä oli sellainen suhde, jossa mies tienasi satasia vähemmän ja minun ammattini etenemismahdollisuudet ja älykkyyteni oli parempi. Jo se kävi miehen itsetunnolle vai kävikö se juuri siksi, että ero ei ole niin valtava kuin asetelmassa miljonääri-tavallinen pulliainen. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se aikansa otti, että parisuhdemarkkinoilta löytyi mies jolle työ miesvaltaisella alalla ja hyvä palkka ei ollut ongelma.

Sovitut menot maksetaan 50-50 ja muuten molemmat tekee rahoillaan niinkuin parhaaksi näkee, mutta yhdessä eläen. Perintörahani laitoin kesämökkiin miehen kotiseudulla, eihän se mulle ehkä ollut paras ratkaisu, mutta perheelle oli.

Jos mies tienaa enemmän, ei se ikinä mene 50-50.

Pakko myöntää, että söisi itsetuntoa jonkun verran. Edellisessä suhteessa nainen tienai enemmän kuin minä ja tunsin suurta painetta edetä työpaikallani, jotta tulotasoni lähestyisi naisen tulotasoa. En onnistunut siinä ja lopulta meille tuli ero. Varmastikaan tuo palkka-asia ei ollut ainoa syy, mutta jotenkin se tuntui häiritsevän paitsi minua, niin etenkin ympärilläolevia.