Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kun mies tapaa kavereita ja jättää äidin lapsenvahdiksi

Vierailija
11.08.2017 |

Meillä tilanne mennyt siihen, että yhteistä aikaa ei ole tippaakaan, ei ole ollut vuosiin. Joskus järkkäsin ja siitä tuli mieheltä valitusta kun meni rahaa. Nyt olen usein kotona lasten kanssa kun miehellä omat juttunsa, kalastus ja autot yms.
Minua ketuttaa olla aina lasten kanssa ja toisaalta kun lähden johonkin, jää lapset itkemään ja huutamaan perään ja kotiin tullessa vastassa on äkäiset lapset ja kiukkuinen mies joka on kaivanut ja keksinyt jokaisen asian esiin jonka olen unohtanut tehdä.
Jotenkin väsyttää. Mies kuitenkin naukuu että häntä vituttaa kun ei ole yhteistä aikaa, no se on hänelle elokuva netflixistä ja pikainen seksi, muutoin meillä ei ole oikein enää mitään.
Tänäänkin olen taas päivän lasten kanssa ja illan lasten kanssa ja viikonloppunakin lasten kanssa kun mies kalahommissa.
Kavereiden kanssa kyllä järkkää treffejä mutta minun kanssa ei, kai mun pitäis se hoitaa ja kysellä.
On jotenkin niin loppu. Ei jaksais aina olla vaan lasten kanssa. Ja jos lähden johonkin, otan tietty lapset mukaan ja vahdin niitä sielläkin. Yksin käyn kaupassa ja joskus sienessä ja sieltäkin äkkiä pois kun saateltu matkaan huonon omantinnon kanssa ja kaupasta tullessa valitetaan nykyään että käytän siellä liikaa rahaa ( ja siis ostan ihan ruokatarvikkeita joista minä teen ruoan)
Kuinka paljon naisen pitää kestää?

Kommentit (237)

Vierailija
181/237 |
11.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan käytännön vinkki tähän väliin. Meillä auttoi aikanaan pikkulapsiaikana se, että pistettiin jääkaapin oveen kalenteri ja siihen piti molempien merkata menonsa. Eli siis jokainen juoksulenkkikin yms. jolloin aikoi olla pois kotoa muun oerheen luota. Se, joka merkkasi ensin menonsa, oli etuoikeutettu: jos toiselle tuli jotain samalle ajalle, joutui olemaan menemättä tai sitten hankkimaan lastenvahdin. Tietty välillä joustettiin puolin ja toisin, jos tuli erityisen tärkeä yllättävä meno toiselle. Kalenterista oli sekin hyöty, että siitä näki kuka on ollut piissa kotoa ja missä ja kuinka monta kertaa. Meillä mies oli enemmän poissa harrastuksissa yms., mutta minä kun olen enemmän kotona viihtyvä muutenkin, niin se oli ok, mutta välillä minäkin halusin johonkin tuulettumaan. Kalenteriin vedoten oli välillä hyvä sanoa myös, että olet ollut nyt viisi iltaa seitsemästä menossa, olisi aika tehdä jotain yhdessä perheenä tms. Ja kun asiasta oli dataa, niin meni perille miehellekin.

tää on hyvö vinkki.

meillä oli vaki illat sovittu harrastuksille/vapaa illoiksi jo ihan vauva ajasta. Mulla oli yks ilta viikossa ja miehelle yksi. Parisuhdeiltaa vietettiin vähintään kerran viikossa lasten mentyä nukkumaan ja niitten kasvaessa myös heidän ollessa hoidossa. Jos toinen oli viikonlopun poissa toinen oli myös oikeutettu vapaa viikonloppuun.

mä jatkoin heti synnytyksen jälkeen harrastustani, oisko ollut kuus viikkoa taukoa. On varmasti vaikeaa saada omaa aikaa, jos nainen on pidempään, jopa vuosia hoitanut lapsia eikä ole säännöllisesti ottanut omaa aikaa. Mies on jo kerennyt tottua vapaaseen elämään😕

Vierailija
182/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lauantai aamu, mies ja lapsi heräävät, minä nukun puoli tuntia pidempään. Aamupalat syöty, sotkut jäljellä. Minä herään, siivoan jäljet ja syön itse. Mies istuu tietokoneella katsomassa netflixiä. Sitten siivoilen vähän, imuroin, pyykkikone, pintojen pyyhintää ja lelujen keräilyä. Sitten hammaspesut, pukemiset ja leikkipuistoon. Kun tulen lapsen kanssa takaisin, käsien pesu, pyykkiä lisää, ruoan laitto, syönti, jälleen keittiön siivous. Mies edelleen kuulokkeet päässä koneella. Teenkö kaiken itse vai olenko se kymmenettä vuotta nalkuttava akka. Itsehän tuo ei tajua tehdä mitään. "Kiva" malli lapsellemme miten perhe toimii. Ja en ole lompakkoloinen, tienaan saman verran mitä mies, sitä täällä kuitenkin huudetaan. Rentouttavaa viikonloppua vaan miehelle. Stana!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienosti mies edistää omaa eroaan. No jos erootte, oot kuitenkin ylsin niiden lasten kanssa. Mieti tarkkaan, mikä on sulle tärkeintä. Kestätkö sen, että kaikki lomat, joulut, viikonloput menosi puoliksi miehen kanssa?

Sinuna tekisin sen, että vaatisin maksaan miestä kaikki kulut. Ihan siitä syystä, että sluibaa kaikista kotihommista. Sinun kotona tekemä työ ei ole ilmaista!!! Jos saat rahaa jostain, niin käytät itseesi tai säästät.

Nim. Kerran eronnut.

Joo, kyllä mä nyt huomaan tässä kuinka multa on luisunut kaikki pois. Miehellä on veneensä ja autonsa, onhan mulle helppo sanoa että mee ja tee. Mihin hittoon minä menen ja teen rahatta? Jos menen mulla on penskat mukana ja vahdin kyläpaikassakin niitä ja olen vielä enemmän poikki. Ja kyllä, olen kuin orpo piru yksinäni ja sitä pikemminkin sitten ihmetellään että miten sinä ilman lapsia olet lähtenyt.

Kaikki kaverit on jääneet johonkin matkan varrelle. Miten helvetissä mä oon päästänyt tän tähän?

Johan sulle on sanottu että me-ne töi-hin. Saat sosiaalista elämää ja omaa rahaa. Ja itsevarmuutta. Lapsetkin saavat ihmiskontakteja päiväkodissa. Vähän nyt itsees niskasta kiinni hei.

Vierailija
184/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies ei kunnioita sinua ja sinä typerys et itsekään kunnioita itseäsi sn enempää, että oleet sen kanssa. Teillä on yhteinen inhonnan aihe; sinä! Sehän on helpompaa noin, kuin riidat tai erot, niin ikäviä.

Vierailija
185/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lauantai aamu, mies ja lapsi heräävät, minä nukun puoli tuntia pidempään. Aamupalat syöty, sotkut jäljellä. Minä herään, siivoan jäljet ja syön itse. Mies istuu tietokoneella katsomassa netflixiä. Sitten siivoilen vähän, imuroin, pyykkikone, pintojen pyyhintää ja lelujen keräilyä. Sitten hammaspesut, pukemiset ja leikkipuistoon. Kun tulen lapsen kanssa takaisin, käsien pesu, pyykkiä lisää, ruoan laitto, syönti, jälleen keittiön siivous. Mies edelleen kuulokkeet päässä koneella. Teenkö kaiken itse vai olenko se kymmenettä vuotta nalkuttava akka. Itsehän tuo ei tajua tehdä mitään. "Kiva" malli lapsellemme miten perhe toimii. Ja en ole lompakkoloinen, tienaan saman verran mitä mies, sitä täällä kuitenkin huudetaan. Rentouttavaa viikonloppua vaan miehelle. Stana!

On ne sentään laittaneet itse aamupalat. Ja miksi pyyhit pintoja, ihan turhaa.

Vierailija
186/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saan varmaan tästä alapeukkuryöpyn, mutta mua suoraan sanoen v*tuttaa, kun tuntuu, että lähes jokainen mies on niin itsekäs. Melkein kaikki miehet, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, ovat itsekkäämpiä ja röyhkeämpiä kuin tuntemani naiset. Aina isästä ja veljestä ex-miesystäviini. Nainen on usein valmis uhraamaan aikaa ja vaivaa toisten eteen, mies olettaa kaiken menevän hänen tahtonsa mukaan eikä huomaa omaa laiminlyöntiään esim. parisuhteessa tai kodin ylläpitämisessä. Miehen on saatava seksiä silloin kun haluaa, hänen on saatava viettää kavereiden kanssa aikaa silloin kun haluaa jne. Entä naisen halut ja naisen vapaa-aika? Miksi niin monien suhteessa se on useimmiten se nainen, joka joutuu venymään ja tekemään uhrauksia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saan varmaan tästä alapeukkuryöpyn, mutta mua suoraan sanoen v*tuttaa, kun tuntuu, että lähes jokainen mies on niin itsekäs. Melkein kaikki miehet, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, ovat itsekkäämpiä ja röyhkeämpiä kuin tuntemani naiset. Aina isästä ja veljestä ex-miesystäviini. Nainen on usein valmis uhraamaan aikaa ja vaivaa toisten eteen, mies olettaa kaiken menevän hänen tahtonsa mukaan eikä huomaa omaa laiminlyöntiään esim. parisuhteessa tai kodin ylläpitämisessä. Miehen on saatava seksiä silloin kun haluaa, hänen on saatava viettää kavereiden kanssa aikaa silloin kun haluaa jne. Entä naisen halut ja naisen vapaa-aika? Miksi niin monien suhteessa se on useimmiten se nainen, joka joutuu venymään ja tekemään uhrauksia?

No se on juuri näin.

Vierailija
188/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauantai aamu, mies ja lapsi heräävät, minä nukun puoli tuntia pidempään. Aamupalat syöty, sotkut jäljellä. Minä herään, siivoan jäljet ja syön itse. Mies istuu tietokoneella katsomassa netflixiä. Sitten siivoilen vähän, imuroin, pyykkikone, pintojen pyyhintää ja lelujen keräilyä. Sitten hammaspesut, pukemiset ja leikkipuistoon. Kun tulen lapsen kanssa takaisin, käsien pesu, pyykkiä lisää, ruoan laitto, syönti, jälleen keittiön siivous. Mies edelleen kuulokkeet päässä koneella. Teenkö kaiken itse vai olenko se kymmenettä vuotta nalkuttava akka. Itsehän tuo ei tajua tehdä mitään. "Kiva" malli lapsellemme miten perhe toimii. Ja en ole lompakkoloinen, tienaan saman verran mitä mies, sitä täällä kuitenkin huudetaan. Rentouttavaa viikonloppua vaan miehelle. Stana!

On ne sentään laittaneet itse aamupalat. Ja miksi pyyhit pintoja, ihan turhaa.

Rasti seinään että mies osaa sentään ottaa itselleen jääkaapista aamupalaa. Vaikka jättäisin pölyt paikoilleen (jo muutamassa viikossa on aika jäätävät pölykoirat ympäriinsä) niin aika paljon enemmän silti minä tässä teen kuitenkin. Mutta joo, hienoa että mies saa itselleen aamupalaa, pitää olla kiitollinen ettei minun tarvitse sitäkin hänelle palvella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No juu, kalententereita ym on ehdotettu.

Mielenkiintoista. Meillä ainakin tuo mies ilmoittaa että mä meen nyt tai mä meen ihan hetkeksi ja se on se 2 tuntia kun on hetken. Eilen kävi äkkiä kalassa ( 5 tuntia) ja edelleen, hänhän on vaan äkkiä käynyt.

Nyt lähti äkkiä käymään taas, ei puhettakaan että siinä olisi päässyt perhe mukaan ( kuten joku antoi kivan vinkin) vaan hän käy äkkiä ja minä jäin laittelemaan pienille aamupalaa.

Illalla piti lähteä porukalla mutta VOI, taitaa tulla vettä.

No, tälläinen aamu täällä. Ikävä kyllä mä yritän naama tekovirneessä pitää kulisseja koossa ettei lapset joudu aina katseleen riitoja ja mieliala pysyy kasassa.

Mut ei siinä, taas jäin tänäkin aamuna yksinäni.

Vierailija
190/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äiti tai isä ei ole omien lastensa lastenvahti, vaan äiti ja isä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Äiti tai isä ei ole omien lastensa lastenvahti, vaan äiti ja isä.

Väärin. Äiti on äiti, isä vieraileva tähti perheessä.

Vierailija
192/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauantai aamu, mies ja lapsi heräävät, minä nukun puoli tuntia pidempään. Aamupalat syöty, sotkut jäljellä. Minä herään, siivoan jäljet ja syön itse. Mies istuu tietokoneella katsomassa netflixiä. Sitten siivoilen vähän, imuroin, pyykkikone, pintojen pyyhintää ja lelujen keräilyä. Sitten hammaspesut, pukemiset ja leikkipuistoon. Kun tulen lapsen kanssa takaisin, käsien pesu, pyykkiä lisää, ruoan laitto, syönti, jälleen keittiön siivous. Mies edelleen kuulokkeet päässä koneella. Teenkö kaiken itse vai olenko se kymmenettä vuotta nalkuttava akka. Itsehän tuo ei tajua tehdä mitään. "Kiva" malli lapsellemme miten perhe toimii. Ja en ole lompakkoloinen, tienaan saman verran mitä mies, sitä täällä kuitenkin huudetaan. Rentouttavaa viikonloppua vaan miehelle. Stana!

On ne sentään laittaneet itse aamupalat. Ja miksi pyyhit pintoja, ihan turhaa.

Rasti seinään että mies osaa sentään ottaa itselleen jääkaapista aamupalaa. Vaikka jättäisin pölyt paikoilleen (jo muutamassa viikossa on aika jäätävät pölykoirat ympäriinsä) niin aika paljon enemmän silti minä tässä teen kuitenkin. Mutta joo, hienoa että mies saa itselleen aamupalaa, pitää olla kiitollinen ettei minun tarvitse sitäkin hänelle palvella.

No minä tekisin ihan mielelläni ja pidän kodin siistinä ja teen hyvää ruokaa, aina on kaikille puhtaat vaatteet ja kengät ja kaikki kaikilla okei.

Kuitenkin epäreiluin ja vittumaisin asia minkä mies tekee aikaajoin, on sanoa että hän osaisi kyllä tehdä itsekin ja mun ei ole mikään pakko tehdä.

Ihan vaikka ruoan kanssa.. Tein hyvää mureketta hirven jauhelihasta, joka oli vähän haastava koska kuiva liha ja riistan maku ja kolme pientä syöjää, no siitä tuli erinomaista. Kehujen sijaan mies sanoi että mitä vaikeaa tuossa on ja onnistuu aina kun ostaa bravuurimurekkeen kaupasta.. No joo, kiitti.

Siivoukset, sama juttu, hän osaa ja voi tehdä samat jutut kuin minä, vaikka työpäivän jälkeen, koska ne on niin helppoja juttuja. Jos ei kerkee, mitä väliä koska siivoaminen ei todellakaan ole tärkeää.

Muistaa ilmoittaa aina että tekisi vasemmalla kädellä kaikki samat kuin minä eikä ikinä olisi pahalla tuulella. Ja lapset ois aina tyytyväisiä.

No se on aika isku ihmiselle joka luulee tekevänsä tärkeää työtä kotona. Ja sovittiin tämä minun kotiin jääminen ihan yhdessä, juuri koska meillä tilanne oli hankala.

Mun on tänäkin aamuna hirveän vaikea löytää sitä arvoa itsestäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti tai isä ei ole omien lastensa lastenvahti, vaan äiti ja isä.

Väärin. Äiti on äiti, isä vieraileva tähti perheessä.

Mistä tämä lastenvahti termi sitten tuli?

Vierailija
194/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauantai aamu, mies ja lapsi heräävät, minä nukun puoli tuntia pidempään. Aamupalat syöty, sotkut jäljellä. Minä herään, siivoan jäljet ja syön itse. Mies istuu tietokoneella katsomassa netflixiä. Sitten siivoilen vähän, imuroin, pyykkikone, pintojen pyyhintää ja lelujen keräilyä. Sitten hammaspesut, pukemiset ja leikkipuistoon. Kun tulen lapsen kanssa takaisin, käsien pesu, pyykkiä lisää, ruoan laitto, syönti, jälleen keittiön siivous. Mies edelleen kuulokkeet päässä koneella. Teenkö kaiken itse vai olenko se kymmenettä vuotta nalkuttava akka. Itsehän tuo ei tajua tehdä mitään. "Kiva" malli lapsellemme miten perhe toimii. Ja en ole lompakkoloinen, tienaan saman verran mitä mies, sitä täällä kuitenkin huudetaan. Rentouttavaa viikonloppua vaan miehelle. Stana!

On ne sentään laittaneet itse aamupalat. Ja miksi pyyhit pintoja, ihan turhaa.

Rasti seinään että mies osaa sentään ottaa itselleen jääkaapista aamupalaa. Vaikka jättäisin pölyt paikoilleen (jo muutamassa viikossa on aika jäätävät pölykoirat ympäriinsä) niin aika paljon enemmän silti minä tässä teen kuitenkin. Mutta joo, hienoa että mies saa itselleen aamupalaa, pitää olla kiitollinen ettei minun tarvitse sitäkin hänelle palvella.

No minä tekisin ihan mielelläni ja pidän kodin siistinä ja teen hyvää ruokaa, aina on kaikille puhtaat vaatteet ja kengät ja kaikki kaikilla okei.

Kuitenkin epäreiluin ja vittumaisin asia minkä mies tekee aikaajoin, on sanoa että hän osaisi kyllä tehdä itsekin ja mun ei ole mikään pakko tehdä.

Ihan vaikka ruoan kanssa.. Tein hyvää mureketta hirven jauhelihasta, joka oli vähän haastava koska kuiva liha ja riistan maku ja kolme pientä syöjää, no siitä tuli erinomaista. Kehujen sijaan mies sanoi että mitä vaikeaa tuossa on ja onnistuu aina kun ostaa bravuurimurekkeen kaupasta.. No joo, kiitti.

Siivoukset, sama juttu, hän osaa ja voi tehdä samat jutut kuin minä, vaikka työpäivän jälkeen, koska ne on niin helppoja juttuja. Jos ei kerkee, mitä väliä koska siivoaminen ei todellakaan ole tärkeää.

Muistaa ilmoittaa aina että tekisi vasemmalla kädellä kaikki samat kuin minä eikä ikinä olisi pahalla tuulella. Ja lapset ois aina tyytyväisiä.

No se on aika isku ihmiselle joka luulee tekevänsä tärkeää työtä kotona. Ja sovittiin tämä minun kotiin jääminen ihan yhdessä, juuri koska meillä tilanne oli hankala.

Mun on tänäkin aamuna hirveän vaikea löytää sitä arvoa itsestäni.

No pistä se mies tekemään niitä hommia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
195/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauantai aamu, mies ja lapsi heräävät, minä nukun puoli tuntia pidempään. Aamupalat syöty, sotkut jäljellä. Minä herään, siivoan jäljet ja syön itse. Mies istuu tietokoneella katsomassa netflixiä. Sitten siivoilen vähän, imuroin, pyykkikone, pintojen pyyhintää ja lelujen keräilyä. Sitten hammaspesut, pukemiset ja leikkipuistoon. Kun tulen lapsen kanssa takaisin, käsien pesu, pyykkiä lisää, ruoan laitto, syönti, jälleen keittiön siivous. Mies edelleen kuulokkeet päässä koneella. Teenkö kaiken itse vai olenko se kymmenettä vuotta nalkuttava akka. Itsehän tuo ei tajua tehdä mitään. "Kiva" malli lapsellemme miten perhe toimii. Ja en ole lompakkoloinen, tienaan saman verran mitä mies, sitä täällä kuitenkin huudetaan. Rentouttavaa viikonloppua vaan miehelle. Stana!

On ne sentään laittaneet itse aamupalat. Ja miksi pyyhit pintoja, ihan turhaa.

Rasti seinään että mies osaa sentään ottaa itselleen jääkaapista aamupalaa. Vaikka jättäisin pölyt paikoilleen (jo muutamassa viikossa on aika jäätävät pölykoirat ympäriinsä) niin aika paljon enemmän silti minä tässä teen kuitenkin. Mutta joo, hienoa että mies saa itselleen aamupalaa, pitää olla kiitollinen ettei minun tarvitse sitäkin hänelle palvella.

No minä tekisin ihan mielelläni ja pidän kodin siistinä ja teen hyvää ruokaa, aina on kaikille puhtaat vaatteet ja kengät ja kaikki kaikilla okei.

Kuitenkin epäreiluin ja vittumaisin asia minkä mies tekee aikaajoin, on sanoa että hän osaisi kyllä tehdä itsekin ja mun ei ole mikään pakko tehdä.

Ihan vaikka ruoan kanssa.. Tein hyvää mureketta hirven jauhelihasta, joka oli vähän haastava koska kuiva liha ja riistan maku ja kolme pientä syöjää, no siitä tuli erinomaista. Kehujen sijaan mies sanoi että mitä vaikeaa tuossa on ja onnistuu aina kun ostaa bravuurimurekkeen kaupasta.. No joo, kiitti.

Siivoukset, sama juttu, hän osaa ja voi tehdä samat jutut kuin minä, vaikka työpäivän jälkeen, koska ne on niin helppoja juttuja. Jos ei kerkee, mitä väliä koska siivoaminen ei todellakaan ole tärkeää.

Muistaa ilmoittaa aina että tekisi vasemmalla kädellä kaikki samat kuin minä eikä ikinä olisi pahalla tuulella. Ja lapset ois aina tyytyväisiä.

No se on aika isku ihmiselle joka luulee tekevänsä tärkeää työtä kotona. Ja sovittiin tämä minun kotiin jääminen ihan yhdessä, juuri koska meillä tilanne oli hankala.

Mun on tänäkin aamuna hirveän vaikea löytää sitä arvoa itsestäni.

No pistä se mies tekemään niitä hommia.

Niin pitäisi pistää.

Eikä siinä, mielelläni mä teen mutta en tajua miksi helvetissa toinen haluaa lytätä toisen noin. En tod tiedä onko se noin julma vai noin tyhmä.

Kun ei se ihmeitä vaadi sanoa toiselle joskus jotain positiivista.

En tiä.

Vierailija
196/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama homma :(

Jos voisin antaa neuvon nuorelle itselleni, se olisi; juokse ja lujaa!!

Tilanne vaan pahenee tuosta, kohta huomaat että teet kaiken kotona yksin. Vaikka lapset kasvaa isoksi, ettette enää (SINÄ et ) tarvitse lapsenvahtia, miehelläsi ei silti ole aikaa/kiinnostusta viettää sinun kanssasi.

Miehen harrastukset menee kaiken edelle, olet yksin ja se ei miestä yksinkertaisesti edes kiinnosta.

Muistan kun lapset oli pieniä, mies sanoi että "sinä imetät, niin et pääse mihinkään, mennään sitten kun lapsi on isompi" ja lähti itse tyytyväisenä kaverilleen kun minä jäin itkemään!

Jos aikuinen mies ei puhetta ymmärrä, älä jää odottamaan. Olet jaksavampi ilman kuormaa, jonka mies itsekkyydellään aiheuttaa.

terv, eronnut ja onnellisempi

Komppaan 100 %. En ikinä unohda niitä viikonloppuja kun jäin yksin vauvan kanssa, itkien, kun mies kaipasi "omaa aikaa". Myöskin eronnut ja onnellinen. Paljon aiempaa onnellisempi.

Vierailija
197/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Exä luisti kanssa kaikesta vastuusta ja viikonloput oli viihdepitoisia. Niinpä lähdin aina yhtenä päivänä viikonloppuna pitkälle lenkille miehen herätessä (yleensä puolen päivän jälkeen), painuin vain ovesta ulos ja hihkaisin heipat.

Tästä mies raivosi, kun "en pyytänyt lupaa". Tosin ei itse pyytänyt lupaa lähes jokailtaisille menoilleen, kotitöistä ja lastenhoidosta luistamiselle, juomiselle ja toisille naisille.

Useamman kerran yritin miehen ehdottamaa "mun lenkki sovitaan etukäteen" - mallia. Yhtenäkään näistä kerroista en päässyt lenkille, sillä mies teki oharit.

Vierailija
198/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama homma :(

Jos voisin antaa neuvon nuorelle itselleni, se olisi; juokse ja lujaa!!

Tilanne vaan pahenee tuosta, kohta huomaat että teet kaiken kotona yksin. Vaikka lapset kasvaa isoksi, ettette enää (SINÄ et ) tarvitse lapsenvahtia, miehelläsi ei silti ole aikaa/kiinnostusta viettää sinun kanssasi.

Miehen harrastukset menee kaiken edelle, olet yksin ja se ei miestä yksinkertaisesti edes kiinnosta.

Muistan kun lapset oli pieniä, mies sanoi että "sinä imetät, niin et pääse mihinkään, mennään sitten kun lapsi on isompi" ja lähti itse tyytyväisenä kaverilleen kun minä jäin itkemään!

Jos aikuinen mies ei puhetta ymmärrä, älä jää odottamaan. Olet jaksavampi ilman kuormaa, jonka mies itsekkyydellään aiheuttaa.

terv, eronnut ja onnellisempi

Komppaan 100 %. En ikinä unohda niitä viikonloppuja kun jäin yksin vauvan kanssa, itkien, kun mies kaipasi "omaa aikaa". Myöskin eronnut ja onnellinen. Paljon aiempaa onnellisempi.

Juu, mulle vastaus on ja oli että senkun meet ja teet mitä haluat. Mitäs siihen sanomaan. Vapaa maailma odottaa ja mä kökin omasta tahdostani kotona.

Sama juttu kun olen kipeänä tai jotkut lapsista kipeänä, juoksee suurinpiirtein ovesta ulos ja huutaa mennessään että menkää vaan, ei teitä mikään estä.

No, näinhän se on.

Vierailija
199/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauantai aamu, mies ja lapsi heräävät, minä nukun puoli tuntia pidempään. Aamupalat syöty, sotkut jäljellä. Minä herään, siivoan jäljet ja syön itse. Mies istuu tietokoneella katsomassa netflixiä. Sitten siivoilen vähän, imuroin, pyykkikone, pintojen pyyhintää ja lelujen keräilyä. Sitten hammaspesut, pukemiset ja leikkipuistoon. Kun tulen lapsen kanssa takaisin, käsien pesu, pyykkiä lisää, ruoan laitto, syönti, jälleen keittiön siivous. Mies edelleen kuulokkeet päässä koneella. Teenkö kaiken itse vai olenko se kymmenettä vuotta nalkuttava akka. Itsehän tuo ei tajua tehdä mitään. "Kiva" malli lapsellemme miten perhe toimii. Ja en ole lompakkoloinen, tienaan saman verran mitä mies, sitä täällä kuitenkin huudetaan. Rentouttavaa viikonloppua vaan miehelle. Stana!

On ne sentään laittaneet itse aamupalat. Ja miksi pyyhit pintoja, ihan turhaa.

Rasti seinään että mies osaa sentään ottaa itselleen jääkaapista aamupalaa. Vaikka jättäisin pölyt paikoilleen (jo muutamassa viikossa on aika jäätävät pölykoirat ympäriinsä) niin aika paljon enemmän silti minä tässä teen kuitenkin. Mutta joo, hienoa että mies saa itselleen aamupalaa, pitää olla kiitollinen ettei minun tarvitse sitäkin hänelle palvella.

No minä tekisin ihan mielelläni ja pidän kodin siistinä ja teen hyvää ruokaa, aina on kaikille puhtaat vaatteet ja kengät ja kaikki kaikilla okei.

Kuitenkin epäreiluin ja vittumaisin asia minkä mies tekee aikaajoin, on sanoa että hän osaisi kyllä tehdä itsekin ja mun ei ole mikään pakko tehdä.

Ihan vaikka ruoan kanssa.. Tein hyvää mureketta hirven jauhelihasta, joka oli vähän haastava koska kuiva liha ja riistan maku ja kolme pientä syöjää, no siitä tuli erinomaista. Kehujen sijaan mies sanoi että mitä vaikeaa tuossa on ja onnistuu aina kun ostaa bravuurimurekkeen kaupasta.. No joo, kiitti.

Siivoukset, sama juttu, hän osaa ja voi tehdä samat jutut kuin minä, vaikka työpäivän jälkeen, koska ne on niin helppoja juttuja. Jos ei kerkee, mitä väliä koska siivoaminen ei todellakaan ole tärkeää.

Muistaa ilmoittaa aina että tekisi vasemmalla kädellä kaikki samat kuin minä eikä ikinä olisi pahalla tuulella. Ja lapset ois aina tyytyväisiä.

No se on aika isku ihmiselle joka luulee tekevänsä tärkeää työtä kotona. Ja sovittiin tämä minun kotiin jääminen ihan yhdessä, juuri koska meillä tilanne oli hankala.

Mun on tänäkin aamuna hirveän vaikea löytää sitä arvoa itsestäni.

No pistä se mies tekemään niitä hommia.

Niin pitäisi pistää.

Eikä siinä, mielelläni mä teen mutta en tajua miksi helvetissa toinen haluaa lytätä toisen noin. En tod tiedä onko se noin julma vai noin tyhmä.

Kun ei se ihmeitä vaadi sanoa toiselle joskus jotain positiivista.

En tiä.

Aikuista miestä ei voi fyysisesti pakottaa tekemään kotitöitä ja, jos vakava keskustelu ei auta, on keinot vähissä. Silti näitä "pistä mies tekemään kotitöitä" -neuvojia riittää. Miten se tapahtuu?

Vierailija
200/237 |
12.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama homma :(

Jos voisin antaa neuvon nuorelle itselleni, se olisi; juokse ja lujaa!!

Tilanne vaan pahenee tuosta, kohta huomaat että teet kaiken kotona yksin. Vaikka lapset kasvaa isoksi, ettette enää (SINÄ et ) tarvitse lapsenvahtia, miehelläsi ei silti ole aikaa/kiinnostusta viettää sinun kanssasi.

Miehen harrastukset menee kaiken edelle, olet yksin ja se ei miestä yksinkertaisesti edes kiinnosta.

Muistan kun lapset oli pieniä, mies sanoi että "sinä imetät, niin et pääse mihinkään, mennään sitten kun lapsi on isompi" ja lähti itse tyytyväisenä kaverilleen kun minä jäin itkemään!

Jos aikuinen mies ei puhetta ymmärrä, älä jää odottamaan. Olet jaksavampi ilman kuormaa, jonka mies itsekkyydellään aiheuttaa.

terv, eronnut ja onnellisempi

Komppaan 100 %. En ikinä unohda niitä viikonloppuja kun jäin yksin vauvan kanssa, itkien, kun mies kaipasi "omaa aikaa". Myöskin eronnut ja onnellinen. Paljon aiempaa onnellisempi.

Juu, mulle vastaus on ja oli että senkun meet ja teet mitä haluat. Mitäs siihen sanomaan. Vapaa maailma odottaa ja mä kökin omasta tahdostani kotona.

Sama juttu kun olen kipeänä tai jotkut lapsista kipeänä, juoksee suurinpiirtein ovesta ulos ja huutaa mennessään että menkää vaan, ei teitä mikään estä.

No, näinhän se on.

Heh, jos en paremmin tietäisi, epäilisin, että kyseessä on sama mies :-) Minun ex sanoi aina myös, että mene vaan sinäkin niin paljon kuin haluat. Kun minulle sitten alkoi tulla työmatkoja, valitus perheen laiminlyömisestä oli jatkuvaa ja eron hetkellä loppukaneettina totesi minun olevan maailman huonoin äiti, jota ilman lapsilla olisi paljon parempi elämä kuin minun kanssani. T. Se, jolle edellä kommentoit.