ONKO KOHTALOTOVEREITA?

Meinaan ei olisi lapsella kovinkaan kummoinen isä ja miehen malli moisesta selkärangattomasta ja munattomasta niljakkeesta. Miksi ihmeessä haluaisit pitää minkäänlaisia välejä ihmiseen, joka tekee noin raukkamaisen tempun...?? Arvosta itseäsi vähän korkeammalle ja ajattele että ansaitset paljon paremman miehen itsellesi.

Mies on 34vuotis ja meillä oli onnellinen parisuhde siihen asti kun hän häipyi. Ilmeisesti on olemassa ihmisiä joilla ei ole omaa tuntoa, tuntuu vaikealta käsittää että ihminen jota rakastit ja jonka kanssa suunnittelit tulevaisuutta tekee näin.

Älä toivo liikoja, ettet putoaisi liian korkealta. Älä myöskään heitä toivoasi kokonaan, jos ja kun rakastat kuitenkin miestäsi.

Sympatiani ovat kyllä kokonaan sinun puolellasi kun luin tämän viestiketjun.

Miehestäsi sen verran, että ihmismieli on välillä todella käsittämätön ja arvaamaton. Toivon todellakin puolestasi että miehesi tajuaa ajoissa mitä on mahdollisesti menettämässä. On sitten järjen köyhyyttä jos hän ei ymmärrä olla isä lapsellenne edes isyystestin jälkeen, vaikka keskinäinen suhteenne olisi minkälainen tahansa.

Pääasia on nyt kuitenkin tuleva lapsesi ja hänen hyvinvointinsa. Jos suhteenne on ollut aikaisemmin huonolla pohjalla niin kehoittaisin miettimään onko miehelläsi todella " resursseja" kasvattaa lapsestanne tasapainoinen ja hyvä ihmisenalku. Jos suhteenne on ollut aikaisemmin tasapainoinen ja rakastava, niin hyvä, mutta jos epäilet edellämainitsemaani niin mieti todella tarkkaan olisiko parempi unohtaa miehesi ja jatkaa lapsesi kanssa eteenpäin kahdestaan.. Huonosta parisuhteesta eniten kärsivät juuri lapset.

Voimia kamalasti, toivottavasti asiasi järjestyvät parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuulostaa siltä, että hänelle iski paniikki, kuultuaan vauvan tulosta. Huorittelu saattaa olla keino kieltää se tosiasia, että HÄNESTÄ olisi tulossa isä. Jos hän uskottelee itselleen, että lapsen isä onkin joku muu, niin hän välttyy isyydeltä. Oman isän kuolema on kova paikka jokaiselle. Ehkä hän pelkää sitä, että kuolisi omalta lapseltaan liian aikaisin pois. Miehesi ei oletettavasti pysty hahmottamaan omia tunteitaan ja käsittelemään surua.

Ammattiauttajan puheilla ajatukset voisivat selvitä. Ehkä hän kärsii esi. pakkoajatuksista, masennuksesta tms.



Rekkakuskithan ovat yleensä sellaisia tosimiehiä, jotka eivät voi myöntää mielenterveysongelmaa...

Olen hämmästynyt, kuinka asiallisesti ja analyyttisesti pystyt käsittelemään tilannettasi, joka on todella omituinen ja järkyttävä.

Itse olisin varmaan vastaavassa tilanteessa onneton, avuton, poissa tolaltani ja vihaisin sitä miestä.

Uskon, että pärjäätte lapsen kanssa hienosti kahdestaankin, jos mies todellakin on niin tyhmä/sekaisin, että lähtee lätkimään hyvästä suhteesta.

Tilanne kääntyy kyllä hyväksi, joko miehen kanssa tai ilman. Mutta sitä ennen tarvitset paljon voimia (joita täältäkin lähetän) sekä ystävien tukea.

kiitos hyvistä ja ajattelemisen aihetta antavista vastauksistanne. olen minä sen päättänyt että en ala kasvattamaan lastani riitelevässä parisuhteessa vaan teen sen sitten yksin ja olen ylpeä siitä että minulla on lapseni. todellakin tähän asti mies on vaan hokenut että lapsi ei ole hänen mutta jossain välissä hän kyllä kyseli ihan ystävällisesti miten olen voinut mutta kun yritin että puhuttaisiin niin helpottaisi molempia saan heti huoritteluja päälleni ja se sattuu. mutta minä kuitenkin rakastan häntä ja haluaisin selvittää asiat ennen kuin lapsi syntyy. ehkä hän vielä tajuaa mitä on menettämässä. olen minä itsekkin suutuspäissäni nimitellyt häntä mutta häneen verrattuna en mitään olen vain yrittänyt olla se sovitteleva osapuoli.



menninkäinen

olen yrittänyt olla tasapainoinen koko odotus ajan lapseni takia mutta sitä en kiellä ettenkö olisi vuodattanut suuria määriä kyyneleitä ja viettänyt unettomia öitä. olen ajatellut että päivä kerrallaan on mentävä kun en kahtakaan voi vaikeaa se on ollut mutta toivon että lapsellani olisi hyvä kasvaa sisälläni ja se tuntisi että äiti rakastaa sitä ja haluaa sen parasta.

ei anna itsensä olla onnellinen uudesta ihmisestä, kun juuri menetti toisen..? tai sitten oma isäsuhde ollut kamala ja kaikki noussut pintaan isän kuoleman vuoksi.. Huorittelemalla työntää sinua pois luontaan, koska kokee ettei ansaitse teitä..

nämä ehkä naiviita vaihtoehtoja, mutta tulivat ekaksi mieleen.

Käy tuolla yksin- ja yhteishuoltajat puolella, sieltä löydät yhden ryhmän, jossa on äitejä lapsineen, jotka ovat olleet koko raskausajan yksin -tai ainakin tällä hetkellä, isät eivät siis ole mukava kuvioissa..

Jaksamista, rankkaa se on hetkittäin, mutta saapa nauttia lapsestaan ihan rauhassa.. :)

Ikäväkseni on huomata että on olemassa selkärangattomia ja vastuuntunnottomia miehiä. kurjaa vaan kuin ajattelee että kaikkein eniten tilanteesta kärsii lapsi joka on täysin syytön kaikkeen. mutta toisaalta lapseni ja itseni kannalta on parempi ettei meidän tarvitse elääm epävakaan ihmisen kanssa. Voimia kaikille saman kokeneille ja jos teitä löytyy vielä lisää niin kertokaa toki kokemuksianne.





menninkäinen

kiitos teille kaikille jotka luitte tarinani ja jksoitte antaa neuvoja jotka ovat edelleen tarvetulleita minulle.

En ole ihan samaa kokenut mutta tasapainottoman ihmisen kanssa olen joutunut elämään. Kyllä sinä pärjäät!

Kiitos kannustuksestanne tulee kokoajan enempi ja enempi varmuus että on todellakin parempi että olen lapsen kanssa kaksin. mutta uskon että asiat vielä, toivottavasti järjestyvät.

helpommalla pääset.

Niin tiedän että minun ja lapsen parhaaksi on se että isä ei kuulu elämäämme mutta minun mielestäni hän on kyllä selityksen velkaa miksi lähti näin. mikseihän lähtoessään voinut sanoa että en halua sitä lasta ja että tee se yksinäsi jos näin olisi tapahtunut ei minun tarvitsisi miettiä enää koko asiaa. mutta en voi sille mitään että mietin usein miksi hän teki näin. hänellä itsellään ei ole sisaruksia ja äiti on vaan elossa lähi sukulaisista.



menninkäinen

Miten miehesi sukulaiset suhtautuvat tähän käänteeseen? Kyselevätkö sinun ja vauvan vointeja? Entä onko kukaan miettinyt ääneen näistä tutuista että miksi näin on voinut käydä? Tässä on nyt kyllä jotain mätää että en voi mitenkään tajuta. Voimia sinulle ap :)

Mitä he ajattelevat asiasta? Onko sinulla vihamiehiä. Joku joka olisi sinusta jotain todella pahaa valehdellut?

Meillä ei hirveesti ole yhteisiä kavereita, koska itse muutin kaksi vuotta sitten tänne mieheni perässä ja ne yhteiset tutut jotka me molemmat tunnemme eivät tiedä koko raskaudesta eivät miehen sukulaisetkaan koska itse en pidä heihin yhteyttä ja mieheni tuskin on kertonut koska ei puhu omista asioistaan yleensäkkään muille. minun ystävät ja sukulaiset tietävät kyllä ja ovat tukeneet minua kaikin tavoin vaikka asuvatki 500kilometrin päässä minusta siis sukulaiset. olen siis tavallaan vieraalla maaperällä täällä mutta onneksi olen ehtinyt saamaan ystäviä muutamia ja hyviä täältäkin paikkakunnalta mutta uskoa voitte että helppoa ei ole. mieheni oli syy miksi tänne alunperin muutin.



menninkäinen

toki on eräs ihminen joka on yrittänyt mustamaalata minua miehelleni mutta mielestäni se asia on jo selvitetty. olen miettinyt että voiko se aikaisempi isyystesti jonka hän teki nuoruudessaan 10 vuotta sitten vaikuttaa näin että muistot nousivat pintaan?

Teillä menee paljon paremmin, kun ette edes yritä pitää yhteyttä. Se, että sinä yrität kasvattaa miestä isyyteen antaa hänelle vain mahdollisuuden käyttää valtaansa ja olla viisveisaamatta.



Tilanne on vähän sama kuin alkoholisteilla, huolehtiminen mahdollistaa juomisen, tällaisissa tapauksissa huolehtiminen mahdollistaa laiminlyönnin.



Ennenkaikkea, niin kauan kuin roikut kiinni tuollaisessa pölvästissä et voi elää omaa elämääsi ja samalla lapsenkin elämä muodostuu jatkuvaksi pettymysten sarjaksi.