Lue keskustelun säännöt.
Inhoan termiä "arjen pyörittäminen"
10.08.2017 |
Inhoan myös termejä ruuhkavuodet ja pikkulapsiarki. Mutta tuo arjen pyörittäminen - jostain syystä monet perheenäidit kutsuvat normaalia elämää nimellä "arjen pyörittäminen" - eli se ihan tavallinen elämä nähdään tosi vaikeana ja haastavana ja harmaana, ja sitä pitää oikein erikseen _pyörittää_
Koko ajan valitetaan, kuinka arki on niin raskasta ja hektistä ja arjen pyörittäminen vaikeaa. Ei sitä arkea tarvitse mitenkään erityisesti pyörittää. Mammat tekevät itse pikkuasioista hankalia ja luovat kiireen. En tiedä ovatko ihmiset avuttomia, vai onko tuo jokin keino pönkittää itsetuntoaan kuvittelemalla itselleen superamman rooli hurjan arjen pyörittäjänä. Vai miksi elämä on nykyään kaikille niin vaikeaa?
Tuntuu, että oikein vellotaan siinä ARJESSA.
Kommentit (125)
Minä inhoan sitä itse asiaa, en niinkään terminologiaa. Lapsiperheen arki on paljon vaivalloisempaa, hankalampaa, vaikeampaa ja vähemmän vapaata kuin minun suhteellisen boheemi lapseton arkeni. "Arjen pyörittäminen" on jopa aika neutraali ilmaisu minusta. Minusta kuvaavampi olisi "lapsiperhehelvetti".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten ainoa keino päteä edes jollain, vielä vuonna 2017.
Muita näyttöjä naisilla ei vieläkään ole. Äitimyytin pönkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en näe, että termi arjen pyörittäminen kuvailee mitenkään erityisen hankalaa arkea. Minäkin pyöritän arkea; vien, tuon, käyn kaupassa, siivoan, pyykkään, laitan ruokaa, tiskaan, hoidan juoksevat askareet ja lasten asiat oman työni ohella. Ihan tavallista arkea se on minulle, tuo arjen pyörittäminen.
Samoin minä pyöritän meidän normaalia, mukavaa arkea. Tätä halusin ja tämän sain. Miehellä on iltapainotteinen, paljon matkustusta sisältävä työ, joten arki ei pyörisi perheessämme ilman minua.
Kamalampi on parin vuoden takainen hössötys metatöistä.
Normaalia ajattelemista kutsuttiin uuvuttavaksi "työksi".
Olen myöskin pannut merkille miten äidit kauhistelevat kuinka raskasta ja haastavaa "arjen pyörittäminen" on mutta samalla suurin osa kertoo sen olevan liki taianomaista aikaa. Meitä asustelee täällä planeetalla tällä hetkellä noin seitsemän ja puoli miljardia ihmistä - jos jokainen syntymä on suoranainen ihme niin kyllä sitä ollaan osuttu suorastaan maagiseen mestaan... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh... Saanko kysyä että kuinka monta lasta sinulla on ja minkä ikäisiä😄?
Voin sanoa että kun taloudessa on kaksi töissä käyvää aikuista, tokaluokkalainen, eskarilainen, viisivuotias erityislapsi joka on kaksivuotiaan tasolla ja kirsikka vielä kakun päällä vilkas kaksivuotias kuopus, arki TUNTUU pyörittämisestä olet sinä termistä mitä mieltä tahansa. Ruuhkavuodet, pikkulapsarki, nämä sanat todella tarkoittavat sitä mitä ovat. Kaikessa ihanuudesta välillä kamalan raskasta.
Olen myös ihmetellyt kuinka se arki tosiaan joillain lapsen myötä muuttuu suorittamiseksi. Mulla ei arki pyöri mitenkään erilailla kuin ennen lasta. Yhä teen kotityöt sun muut, perusjuttuja, ei mitään arjen pyörittämistä vaan normaalia elämää. Pitää vaan aina keksiä jotain idioottimaisia termejä kaikelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös ihmetellyt kuinka se arki tosiaan joillain lapsen myötä muuttuu suorittamiseksi. Mulla ei arki pyöri mitenkään erilailla kuin ennen lasta. Yhä teen kotityöt sun muut, perusjuttuja, ei mitään arjen pyörittämistä vaan normaalia elämää. Pitää vaan aina keksiä jotain idioottimaisia termejä kaikelle.
Joko olet unohtanut, valehtelet, tai sinun lapseton arkesi on ollut todella erikoista.
Niin minäkin. Miten arki voi pyöriä? Se ei ole mikään esine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en näe, että termi arjen pyörittäminen kuvailee mitenkään erityisen hankalaa arkea. Minäkin pyöritän arkea; vien, tuon, käyn kaupassa, siivoan, pyykkään, laitan ruokaa, tiskaan, hoidan juoksevat askareet ja lasten asiat oman työni ohella. Ihan tavallista arkea se on minulle, tuo arjen pyörittäminen.
Samoin minä pyöritän meidän normaalia, mukavaa arkea. Tätä halusin ja tämän sain. Miehellä on iltapainotteinen, paljon matkustusta sisältävä työ, joten arki ei pyörisi perheessämme ilman minua.
Olet kodin sankari. Meillä pesukone pyörittää pyykit. Ei tarvitse itse pyörittää.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Olen myös ihmetellyt kuinka se arki tosiaan joillain lapsen myötä muuttuu suorittamiseksi. Mulla ei arki pyöri mitenkään erilailla kuin ennen lasta. Yhä teen kotityöt sun muut, perusjuttuja, ei mitään arjen pyörittämistä vaan normaalia elämää. Pitää vaan aina keksiä jotain idioottimaisia termejä kaikelle.
Mun mielestä se pyörittäminen-sana taas kuvaa hyvin juuri sitä lapsiin usein liittyvää jatkuvaa asioiden järjestelyä ja kuljettamista, siis sitä normaalia elämää. Jotta homma pyörisi sujuvasti, jonkun pitää sopia kimppakyydeistä, kuskata lapsia harrastuksiin, hankkia kaverilahja, välipala retkelle ja sopivat lenkkarit, soittaa hammaslääkäriaika ja parturi ja viedä lapsi niihin. Ja tietenkin normaalit kotityöt lisäksi.
T. 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Tajuavatkohan nämä arjen sankarit miten helpolla pääsevät esim. entisaikoihin nähden)
Jonkinlaista sankarimyyttiähän siitäkin pitää rakentaa kun pesukone pesee pyykit ja ne pitää oikein ripustaa narulle.
Sinkkumies
"Joko olet unohtanut, valehtelet, tai sinun lapseton arkesi on ollut todella erikoista."
Eikö tuo "arjen pyörittäminen" ole juuri noita kotitöiden hoitoa, ruuanlaittoa ja sen sellaista? Vai onko muut alkanu vasta lasten saamisen jälkeen siivoamaan, kokkaamaan, pyykkiä pesemään jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten ainoa keino päteä edes jollain, vielä vuonna 2017.
Muita näyttöjä naisilla ei vieläkään ole. Äitimyytin pönkitystä.
Voi miehetkin pyörittää arkea ja moni niin tekeekin. Ei tod. pelkästään naisten / äitien asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös ihmetellyt kuinka se arki tosiaan joillain lapsen myötä muuttuu suorittamiseksi. Mulla ei arki pyöri mitenkään erilailla kuin ennen lasta. Yhä teen kotityöt sun muut, perusjuttuja, ei mitään arjen pyörittämistä vaan normaalia elämää. Pitää vaan aina keksiä jotain idioottimaisia termejä kaikelle.
Mun mielestä se pyörittäminen-sana taas kuvaa hyvin juuri sitä lapsiin usein liittyvää jatkuvaa asioiden järjestelyä ja kuljettamista, siis sitä normaalia elämää. Jotta homma pyörisi sujuvasti, jonkun pitää sopia kimppakyydeistä, kuskata lapsia harrastuksiin, hankkia kaverilahja, välipala retkelle ja sopivat lenkkarit, soittaa hammaslääkäriaika ja parturi ja viedä lapsi niihin. Ja tietenkin normaalit kotityöt lisäksi.
T. 4
Tulee niin mieleen näistä jutuista Orphan Black missä se kotiäiti hössöttää kokoajan kaikenlaista joutavaa. (tai nyt se taisi päästää itsensä vapaalle)
Sinkkumies
Kyllä mun mielestä toi "normaali ajattelu" voi olla aika työlästä, jos se kaatuu vain toisen niskaan.
Yhteisesti päätetysti on hommattu lapsia, autoja ja omakotitalo, niin olisihan se helpottavaa, jos molemmat osallistuisivat myös siihen suunnitteluun. Meidän perheessä ihan kaikki organisointi on minun harteillani, oli kyseessä sitten autojen huollot ja katsastukset, lapsen perussairauden hoito kontrollikäynteineen tai talon asiat (nuohous, polttopuiden hankkiminen, remonttien kilpailuttaminen jne). Jos yritän joskus delegoida jotain organisoitavaa niin mies kätsysti "unohtaa" asian niin monta kertaa tai pitkäksi aikaa, että minä hoidan.
Vielä on silti hyvät puolet miehessä voittaneet huonot, mutta mieluusti jakaisin tätä organisointipuolta.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan myös termejä ruuhkavuodet ja pikkulapsiarki. Mutta tuo arjen pyörittäminen - jostain syystä monet perheenäidit kutsuvat normaalia elämää nimellä "arjen pyörittäminen" - eli se ihan tavallinen elämä nähdään tosi vaikeana ja haastavana ja harmaana, ja sitä pitää oikein erikseen _pyörittää_
Koko ajan valitetaan, kuinka arki on niin raskasta ja hektistä ja arjen pyörittäminen vaikeaa. Ei sitä arkea tarvitse mitenkään erityisesti pyörittää. Mammat tekevät itse pikkuasioista hankalia ja luovat kiireen. En tiedä ovatko ihmiset avuttomia, vai onko tuo jokin keino pönkittää itsetuntoaan kuvittelemalla itselleen superamman rooli hurjan arjen pyörittäjänä. Vai miksi elämä on nykyään kaikille niin vaikeaa?
Tuntuu, että oikein vellotaan siinä ARJESSA.
No mut sehän on! :D Jos arkea ei perheessä kumpikaan vanhemmista (tai se ainoa vanhempi) mitenkään "pyörittäis", ois elämä vielä ankeampaa. x) Mut siinä kaiken häsläämisen ja harkauden keskellä on paljon kivaakin. Se ei kuintenkaan poista sitä että arki imee mehut usein aika totaalisesti. Miljoonaviissataatuhatta muistetavaa ja hoidettavaa asiaa. Vaikka yksi pikkujuttu ei paljon aikaa veis, kokonaisuus on aika iso duuni kuitenkin. Kauppa, ruuanlaitto, pyykit, vanhempainillat, lasten haut ja viennit päiväkotiin, koulujen vanhempia osallsitavat tapahtumat, lasten harrastukset, siivotakin pitäis joskus ja ottaa omaa aikaa ja itsekin käydä vähän ulkoilemassa jne.
Miksi ihmiset usein unohtaa että lapset kasvaa tästä "raskaasta arjesta" ulos? Ei ne ikuisesti pieniä ole ..ei se jonkun sanoma "pikkulapsi helvetti" (ällöttävä termi) ole mikään loppuelämän juttu. Hohhoijaa taas ihmisten kapeakatseisuutta. Erityislapset toki erikseen.
Itse en näe, että termi arjen pyörittäminen kuvailee mitenkään erityisen hankalaa arkea. Minäkin pyöritän arkea; vien, tuon, käyn kaupassa, siivoan, pyykkään, laitan ruokaa, tiskaan, hoidan juoksevat askareet ja lasten asiat oman työni ohella. Ihan tavallista arkea se on minulle, tuo arjen pyörittäminen.