Onko teillä omakeksimiä nimiä esim. naapureille?
Meillä on, on myös saman kadun asukkaille ja aika nopsaan nimetään vaikkapa saman lomakohteen / hotellin yms. asukkaita. En tiedä mistä tämä nimeäminen tulee, siksi kysyn onko muillakin?
Naapurustossamme asuu mm.:
Tupakkamummo
Huulipunamummo
Isopää
Hienot rouvat (nainen ja mies)
Fädit / Läskit
Avainkaulapappa
Tupakkamies
Kasetti
Veikka
Takapolvinainen
Kommentit (595)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä kun lukee niin itse oon varmaan joku miestenkierrättäjä. Seurustelen, ja luonani käy paljon kavereita, joista noin puolet on miehiä. Voin vain kuvitella. :D :D
Seurustelet monien miesten kanssa?
Anteeksi epäselvyys. Seurustelen miehen kanssa. Luonani käy paljon kavereita, joista noin puolet on miehiä.
Kaksi eri asiaa siis, poikaystävä ja kaverit. Naapurit eivät voi mitenkään tietää, kuka käy mistäkin syystä.
Naapureille keksityt uudet nimekkeet ovat vain eräänlaista salanimien keksimistä, että kun heitä näkee ohikulkeissaan tai huomio heidän jotain hommailevan naapuritonteilla, niin onhan kivempi esim. omalle siipalleen jutella naapureistaan omilla keksimillämme nimillä, joita asianomaiset eivät itse tiedä, eikä muutkaan, ja jos joku muu naapuri parvekkeellaan sattuisi kuulemaan jutustellessamme heidän edesottamuksistaan esim. omalla parvekkeellamme päiväkahvien aikaan.
Itselleni nimittely on periytynyt jo lapsuudenkodistani, sillä isäni oli mestari keksimään naapuruston väelle erilaisia kutsumanimiä. Osa niistä oli aivan mairittelevia asianomaisia kohtaan esimerkiksi elokuvatähtiä ja entisiä missejä, laulajia jne.
Eilen nähtiin muuten sienireissulta autolla ohi ajellessamme eräs vanha mun työkaverini ajelemassa polkupyörällään eli Monster (=amerikkalaisesta tv-sarjasta 60-luvulta: "Me Hirviöt"), joka asuu samassa taajamassa, mutta yksin isossa, vanhassa talossa, mutta on pitänyt töllinsä hyvässä kunnossa.
Miten hei olis jos tuntiskin naapurit tyyliin : esim. Virtaset,Korhonen, Jokisen Liisa, Mikkolan Hannu, Lemmetyiset,Luukkoset ja 'se uusi vuokralainen ,joka asuu nyt siinä asunnossa,kakkosessa, mistä Pesoset viime viikolla muuttivat,mutta johon ei olla vielä tutustuttu' ?
Tuollainen nimi(ttelyj) -en keksiminen ja niissä pysyminen on nimittäin aika tehokas keino siihen, ettei koskaan tutustukaan kehenkään naapuriinsa edes pinnallisesti.
Samassa jommankumman kahvipöydässä tuskin näet ei voi enää nimittää ketään 'pitkäksi huipeloksi', 'patalakkimieheksi'tai 'konjakkimummoksi', (saati sitten niillä sellaisilla tosi ilkeillä ja matalamielisillä nimityksillä joita tässä ketjussa on nähty).
Kuulostaa silloin ihan oikeasti paremmalta sanoa ja puhutella ihan henkilön etunimellä.
Tai jos ei sitten sen kummemmin tunneta,niin voihan sitä aina kuitenkin hymyillä kun moikataan, ja ehkä jossain tilanteessa joskus jäädä jotain vähän juttelemaankin.(kevään tulosta, joulun lähestymisestä, ilmoista, olympialaisten tuloksista,auton talvirenkaiden vaihdosta tai mikä nyt sitten sillä hetkellä sattuu olemaan ajankohtaista)
Lapsista ja lasten tekemisistä ja kasvusta vanhemmat tietenkin löytävät keskenään helpostikin puheenaiheita, miehet ehkä keskenään helpommin jostain autojensa laitosta jne.
Tämä on vain sellaista normaalia keskimääräistä sosiaalisuutta, joka valitettavasti nykyään(erityisesti urbaanissa lähiöympäristössä) tuntuu hävinneen.
Tietysti ymmärrettäväähän se on ,että kerrostalon lapset nimittävät aikuisia , naapurin setiä ja tätejä (kutenkoulussa opettajiaankin) vaikka miksi, mutta aikuinen joka niin tekee...
...ei kai sitten itse oikeasti olekaan vielä, (ainakaan henkisesti) aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Pyykkituvan Paha Noita (ilkeä, iso ja raivoava täti)
Bondaaja (olettaa että koska ollaan naapureita, haluan olla hänen kaveri. Not)
Naama Norsunvitulla (parikymppinen pahansisuinen nainen. Jättää tervehdysviestejä joka paikkaan. Todella elämänmyönteinen nuori nainen)
No saman talon asukkaana ja naapurina siellä tuskin itsekään olet mikään noiden naapuriesi varsinainen 'toiveiden täyttymys'.
(...paitsi ehkä sieltä poismuuttosuunnitelmiesi toteuttamisen ajankohdan osalta)
Laattamies, tai Laattaaja. Arvaatte varmaan mikä ääni asunnosta kantautui aina viikonloppuaamuisin.
Samasta talosta Vibraattorinaapuri eli Vibra. Ei seksitapojen vuoksi vaan koska tämä herätti naapuritkin torkuttamalla kännykän värinähälytystä vähintään tunnin. Meni ilmeisesti seitsemäksi töihin.
Täti Sinipunainen. Sen vanhan lastenkirjan ja lempivärin mukaan.
Nykyisessä talossa asustelee myös Poliisi, tunnetaan myös nimellä Valepoliisi. Entinen poliisi tai ainakin näin väittää. Hukkaa tavaroitaan ja nimittelee naapureita varkaiksi.
Täällä asuu myös mm. Sipulin ystävä, mutta emme tiedä kuka naapureista on kyseessä, mutta sen huomaa kyllä kun hän on laittamassa ruokaa :)
Ihana Nainen (tuoksuu vienosti kukilta ja kulkee tyylikkäänä liehuvissa ja ilmavissa vaatteissa)
"Roosa Meriläinen" (samannäköinen opiskelija)
Mr. Havaiji (puhelias palmupaitainen setä)
M.A.Nummiska, M.A. (samanlainen tukka kuin ko. artistilla)
Kielokananen (utelias juorutäti, josta ei meinaa päästä eroon. Esittää suoria ja henk.koht. kysymyksiä)
Ysärit (perheen vanhemmilla tuon vuosikymmenen tyyli)
Tapettimies (ei koskaan tervehdi rapussa, vaan liukuu seinää pitkin ohi)
Fazerina (kaunis tyttö, jolla aina yllään ruskean eri sävyjä)
Mulla ei ole muita nimityksiä kuin Hevi-Heikki ja Makkara-Antti. Tuo Heikki on hevari ja Antti tykkää grillata - talvellakin.
Nuori jätkä
Koiraäijä
Kävelykeppimies
Koiramuija
Nuori pari
Vastapäinen
Automies
Viikonloppuisi
Koirapataljoona
Ulkopuolisuus,vieraantuneisuus kirjoitti:
Miten hei olis jos tuntiskin naapurit tyyliin : esim. Virtaset,Korhonen, Jokisen Liisa, Mikkolan Hannu, Lemmetyiset,Luukkoset ja 'se uusi vuokralainen ,joka asuu nyt siinä asunnossa,kakkosessa, mistä Pesoset viime viikolla muuttivat,mutta johon ei olla vielä tutustuttu' ?
Tuollainen nimi(ttelyj) -en keksiminen ja niissä pysyminen on nimittäin aika tehokas keino siihen, ettei koskaan tutustukaan kehenkään naapuriinsa edes pinnallisesti.
Samassa jommankumman kahvipöydässä tuskin näet ei voi enää nimittää ketään 'pitkäksi huipeloksi', 'patalakkimieheksi'tai 'konjakkimummoksi', (saati sitten niillä sellaisilla tosi ilkeillä ja matalamielisillä nimityksillä joita tässä ketjussa on nähty).
Kuulostaa silloin ihan oikeasti paremmalta sanoa ja puhutella ihan henkilön etunimellä.
Tai jos ei sitten sen kummemmin tunneta,niin voihan sitä aina kuitenkin hymyillä kun moikataan, ja ehkä jossain tilanteessa joskus jäädä jotain vähän juttelemaankin.(kevään tulosta, joulun lähestymisestä, ilmoista, olympialaisten tuloksista,auton talvirenkaiden vaihdosta tai mikä nyt sitten sillä hetkellä sattuu olemaan ajankohtaista)
Lapsista ja lasten tekemisistä ja kasvusta vanhemmat tietenkin löytävät keskenään helpostikin puheenaiheita, miehet ehkä keskenään helpommin jostain autojensa laitosta jne.
Tämä on vain sellaista normaalia keskimääräistä sosiaalisuutta, joka valitettavasti nykyään(erityisesti urbaanissa lähiöympäristössä) tuntuu hävinneen.
Tietysti ymmärrettäväähän se on ,että kerrostalon lapset nimittävät aikuisia , naapurin setiä ja tätejä (kutenkoulussa opettajiaankin) vaikka miksi, mutta aikuinen joka niin tekee...
...ei kai sitten itse oikeasti olekaan vielä, (ainakaan henkisesti) aikuinen.
Miten tutustua naapureihin, jotka eivät vastaa edes tervehdykseen? Ollaan asuttu tässä pian 4 vuotta. Lopetin yksipuolisen moikkailun noin puolen vuoden jälkeen, kun tuli aina niin hölmö olo. Tässä talossa vaihtuvuus on vieläpä aivan nolla, mutta silti kukaan ei moikkaa. En tajua.
Ulkopuolisuus,vieraantuneisuus kirjoitti:
Miten hei olis jos tuntiskin naapurit tyyliin : esim. Virtaset,Korhonen, Jokisen Liisa, Mikkolan Hannu, Lemmetyiset,Luukkoset ja 'se uusi vuokralainen ,joka asuu nyt siinä asunnossa,kakkosessa, mistä Pesoset viime viikolla muuttivat,mutta johon ei olla vielä tutustuttu' ?
Tuollainen nimi(ttelyj) -en keksiminen ja niissä pysyminen on nimittäin aika tehokas keino siihen, ettei koskaan tutustukaan kehenkään naapuriinsa edes pinnallisesti.
Samassa jommankumman kahvipöydässä tuskin näet ei voi enää nimittää ketään 'pitkäksi huipeloksi', 'patalakkimieheksi'tai 'konjakkimummoksi', (saati sitten niillä sellaisilla tosi ilkeillä ja matalamielisillä nimityksillä joita tässä ketjussa on nähty).
Kuulostaa silloin ihan oikeasti paremmalta sanoa ja puhutella ihan henkilön etunimellä.
Tai jos ei sitten sen kummemmin tunneta,niin voihan sitä aina kuitenkin hymyillä kun moikataan, ja ehkä jossain tilanteessa joskus jäädä jotain vähän juttelemaankin.(kevään tulosta, joulun lähestymisestä, ilmoista, olympialaisten tuloksista,auton talvirenkaiden vaihdosta tai mikä nyt sitten sillä hetkellä sattuu olemaan ajankohtaista)
Lapsista ja lasten tekemisistä ja kasvusta vanhemmat tietenkin löytävät keskenään helpostikin puheenaiheita, miehet ehkä keskenään helpommin jostain autojensa laitosta jne.
Tämä on vain sellaista normaalia keskimääräistä sosiaalisuutta, joka valitettavasti nykyään(erityisesti urbaanissa lähiöympäristössä) tuntuu hävinneen.
Tietysti ymmärrettäväähän se on ,että kerrostalon lapset nimittävät aikuisia , naapurin setiä ja tätejä (kutenkoulussa opettajiaankin) vaikka miksi, mutta aikuinen joka niin tekee...
...ei kai sitten itse oikeasti olekaan vielä, (ainakaan henkisesti) aikuinen.
HUHUHUH, millainen paatoksellinen ryöpytys moisesta leikkisästä naapureiden nimittelystä, jota aikuiset,kuules ihan normiälyiset ja -mielisetkin AIKUISETKIN ihmiset harrastavat, kuten minäkin puolisoni kanssa rupatellessani esim. jonkin naapurin edesottamuksistaan tai muuten vaan kun nähdään pihaltamme käsin naapurin kulkevan ohitse tiellä tai voi hän olla kuka vaan kylässä asuva ihan oikealta nimeltäänkin tuntemamme henkilö. Tottakai me tiedetään miltei kaikki naapurit oikealta sukunimeltään ja etunimeltäänkin, mutta on vaan joskus tullut keksittyä heille ihan puolisoni kanssa keskenämme käyttämämme omintakeinen nimi tai henkilöä itseään tai ammattiaan kuvaava nimitys, mitä pahaa siinä nyt on. Ei aina tarvitse olla omassa kotonaankin niin virallinen, että kutsuu esim. naapuriaan oikella nimellään esim. Herra tai rouva X. Virtanen.
Minä ainakin kutsun naapuriston fysioterapeuttia, joka nainen, ja kävelee niin suoraryhtisenä ja nesu kohti taivasta ylpeän näköisenä "Rinta Rottingiksi" ja ihan puolisoni kanssa kahden kesken tätä nimitystä hänestä käytämme, vaikka hänen oikean virallisen nimenkin tiedämme. Samoin joillekin muillekin naapurustossamme olemme keksineet omat salanimemme. Ne nimitykset vaan ovat jostakin kummunneet esiin, kun ottaa huomioon henkilön jonkin ominaisuuden, ja meillekin on ihan se ja sama, mitä nimityksiä he vastaavasti keskenänsä käyttävät minusta. Toivottavasti jotain nättiä kuitenkin;):D
Tuona äskeisenä jatkanen vielä, että ei kainet nyt ole tarkoistuskaan mennä täräyttämään tuollaisia leikkisiä nimityksiämme suoraan itse henkilöille, jos sellaiseen tilanteeseen joutuisimme; ja tuskinpa ainakaan me joudumme kahvittelemaan edes esim. tuon ylpeähkön naapurikerrostalon asukkaan kanssa, josta esimerkin kerroin, eli Rinta Rottingi tuskin tulee olemaan meidän ystäväpiirissämme koskaan tai edes saman talon naapurina, jotenka sepä tästä sitten ja näin!
Me ollaan kyllä tylsiä :0. Ei meillä ole kuin alakerran ämmä.
Vierailija kirjoitti:
Tuona äskeisenä jatkanen vielä, että ei kainet nyt ole tarkoistuskaan mennä täräyttämään tuollaisia leikkisiä nimityksiämme suoraan itse henkilöille, jos sellaiseen tilanteeseen joutuisimme; ja tuskinpa ainakaan me joudumme kahvittelemaan edes esim. tuon ylpeähkön naapurikerrostalon asukkaan kanssa, josta esimerkin kerroin, eli Rinta Rottingi tuskin tulee olemaan meidän ystäväpiirissämme koskaan tai edes saman talon naapurina, jotenka sepä tästä sitten ja näin!
Ja vieläkin jatkan, että eihän se salanimittely omassa kotonaan jutellessaan noista nimittämistään ihmisistä estä päivien ja moikkien sanomisia ihan tuolla kaduilla ja kaupoilla, ja morjestan minäkin tuota Rinta Rottingia tai jotain muuta ihan sujuvasti, kun vastatusten kohtaamme katukuvassa tai pihamaalla. Puolisoni jopa juttelee pari sanaakin enempi tuon Rottingin miehen kanssa; ja hänelläkin on meillä käytössä oma leikkinimensä, vaikka oikeakin tiedetään ihan hyvin.:D
Ensin mietin, että ei kai minulla ole tapana nimetä naapureita, mutta olen kyllä asunut ainakin Norsujen, Mölyapinoiden, Jumputtajien ja Muita paremman ihmisen naapurissa.
Meillä oli aikaisemmin omakotitalossa asuttaessa naapureilla monia nimiä. Oli herra ja rouva Vaappu ja Vaappuska ( mies käveli vaappuen) Kiljusen perhe ( nimensä mukainen) Lappu-äijä, Pölhö- etuliitteen omaava mies ( en voi tarkemmin laittaa) sitten yksi vanha poika yksinkertaisesti vain Poika. Eräs sai nimen Noita. Sitten oli monia joita kutsuttiin isän nimen mukaan tyyliin se Laurin Poika tai koiran mukaan esim. koira on Siru eli nainen Siruska. Nyt käytämme yleensä vain alkukirjainta eli sanotaan vaan ne Aat tuli. Ihan kivaa ja harmitonta kuitenkin suhteellisen tuntemattomista ihmisistä ja ei koskaan kyseisten ihmisten kuullen.
Vierailija kirjoitti:
Nuori jätkä
Koiraäijä
Kävelykeppimies
Koiramuija
Nuori pari
Vastapäinen
Automies
Viikonloppuisi
Koirapataljoona
Me kutsumme koiraperhettä tai perhettä, jossa enempi kuin yksi koira kerrostaloasunnossa: Kennelin omistajat:)
Seurustelet monien miesten kanssa?