Miten vl-perheillä on varaa?
Jatkuvasti näissä keskusteluissa puhutaan miten kalliiksi lapsen kasvattaminen tulee ja ettei pitäisi tehdä enempää lapsia kuin on vara elättää. En kritisoi vaan aidosti ihmettelen, MITEN vanhoillislestadiolaisissa perheissä rahat riittää? Mun järkeen ei käy että jos lapsia on 10+ ja vain isä työelämässä niin miten voi olla rahaa ison omakotitalon lainan lyhennyksiin ja kaikkeen tarpeelliseen vielä sen jälkeen? Mitä ne isät työkseen tekee? Joo voihan se äitikin olla työelämässä, mutta paljon on niitä perheitä johon syntyy melkein joka vuosi uusi vauva. Ei siinä varmaan kauheasti ehdi äiti töitä tekemään ennenkuin menopaussi alkaa. Ja miten sellainen nainen saa töitä, joka on heti valmistuttuaan jäänyt kotiin lasten kanssa ja aloittelee työuraa yli 40-vuotiaana?
Kommentit (53)
Jeesus kyllä pitää huolen omistaan. ;)
Monet ottavat lainaa hankintoihin
Meidän piti itse säästää omista rahoista aika paljon, että saatiin hommattua mitä haluttiin. Peruskamppeet saatii, mut kaikki extra piti ite hommaa. Tein töitä, niin aika paljon olen itselle ostanut vaatteita.
Lestoilla on iso ”lestamafia” jossa kaikki auttaa toisiaan. Esim rakennusala, monet isot talotehtaat lestojen omistamia ja töihin palkataan vain lestoja. Isoja kauppaketjuja, jälleen töitä annetaan lestoille. Toki muillekin mutta omaa lahjoa suositaan.
Asun kaupungissamissä on täys lestamafia rakennusalalla. Kaikki talofirmat lestojwn samoin maansiirto, perustus, lvi firmat. Tekevät toisilleen turunkauppaa halvemmalla, pitävät kartellihintoja, ei kilpailua, kaikki voittaa.
Kaikilla lestoilla on täällä upea 250m kivitalo isolla tontilla, ei ole rahaongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jAinakaan meidän kylällä lestaperheiden lapset eivät harrastaneet yhtään mitään. Siis oikeasti yhtään mitään. Ei saanut tehdä mitään mihin menisi rahaa. Toki niillä isommilla sisaruksilla oli niin paljon velvollisuuksiakin kotona, että ei siinä olisi harrastamiseen ehtinytkään.
Jostain olen lukenut, että elämässä pärjää hyvin ilman harrastuksiakin.
Ihan ohiksena, on surullista että vanhemmat laittaa lapsensa pitkän päiväkotipäivän jälkeen vielä harrastuksiin. Missä yhteinen aika? Esim. eräs alle kouluikäinen harrastaa pianonsoittoa, alttoviulua, tanssia, yleisurheilukoulua ja uintia. Ja ei todellakaan ole ainoa. Yksi harrastus olisi riittävästi. Mutta eihän tällaisen lapsuuden elänyt tai omaa lastaan näin kasvattava voi ymmärtää, että lapsi kasvaa, kehittyy ja viihtyy myös kotona ja vapaasti ulkoillen ilman kyyditystä ohjattuihin harrastuksiin. Kyllähän sitä väsyy.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä yhteiskunnan ei pitäisi maksaa lapsilisiä ja tukia kuin kolmesta lapsesta/vanhempi, poislukien monikkoperheet. Ne jotka haluaa uskoa pohjoispohjalaisten setämiesten käsittämättömiä horinoita siitä miten vaan oulunsalolaiset ja ylivieskalaiset pääsee taivaaseen, saa minun mielestäni maksaa sen omasta kukkarostaan.
Rakas! Sinullekkin rukoilen parannuksen armoa.
Olen kyllä ihmetellyt samaa. Esim. täällä Espoossa on alue, jossa suurissa uusissa omakotitalossa asuu varakkaita lestadiolaisperheitä. Heillä lapsilla on kyllä kalliitakin harrastuksia, kotona on oikea piano ja lapset käy pianotunneilla, on muitakin harrastuksia, osalla uima-allaskin pihalla. Äidit on lähinnä kotona ja jos käyvät töissä, monella on sitten hoitaja kotona silloin. Ja vaatteissa on ihan merkkivaatetta jne.
Meillä itsellä minä ja mies käydään molemmat kokopäivätyössä, mulla palkka hieman alle ja miehellä hieman yli keskiverron. Kaksi lasta ja VANHA omakotitalo hieman syrjemmässä. Koskaan ei ole liikaa rahaa, vähän väliä pitää venyttää penniä.
No yksi menoerä mihin lestadiolaisille ei mene samaan tyyliin on varmastikin matkustelu ja viihde (leffateatterit, ulkona syöminen, ulkomaanmatkat, laivareissut). Mutta voiko se yksin vaikuttaa niin paljon, ihmettelen kyllä.
Miehen suvussa esimerkiksi, äidillään sisaruksia yli kymmenen. Kaikki eivät asu lapsuuden kodissaan samaan aikaan, anopilla on itsellään ollut jo lapsia kun nuorimmat sisaruksensa ovat syntyneet.
Anopin lapsuuden perheellä ei ollut telkkaria saati kännyköitä, ne olivat syntiä. Anoppi oli ollut murtuneella kädellä kaksi päivää ennen kuin pääsi lääkäriin, äitinsä oli tuhahdellen kiukuissaan vienyt kun käsi oli turvonnut palloksi ja toinen tärisi tuskissaan. Vaatteet olivat aina sisarusten vanhat, olivat ne sitten sopivan kokoiset tai ei. Hoikkia ja pieniruokaisia kaikki, ilmeistä on että ravintoa on säännöstelty tarkoin. Lomamatkoja ei tehty. Tai jos tehtiin, niihin pääsi yksi lapsi kerran vuodessa toisen vanhemman kanssa. Auto oli pieni kottero ja sitä käytettiin vain kauppareissuilla. Asuttiin ahtaasti. Lapset menivät varhain töihin ja taisivatko vielä maksaa osan palkoistaan vanhemmilleen niin kauan kuin kotona asuivat. Lapset muuttivat varhain omilleen, tai tytöt ainakin menivät jo nuorina naimisiin ja aloittivat sitä myötä lasten teon, eihän ehkäisystä ollut mitään tietoa! Ei siinä paljoa kouluja käyty.
Eli elämä on ollut aikalailla erilaista mikä meille "muille" sopivan kokoisine vaatteineen, viihdelaitteineen, lomamatkoineen ja kaksine autoineen on lähes itsestään selvää elintasoa.
Kysyin tätä kerran yhdeltä 12-lapsisen perheen isältä, ja kertoi että heillä esim maidon kulutus lasketaan hyvin tarkasti. Ruokaa ostetaan suurina kertamäärinä tukuista ja tiloilta (tekevät sopimuksia näiden tahojen kanssa) ja jokaisen lapsen ruoka-annos laitetaan aikuisen toimesta. Eli maitoa saa tasan sen yhden lasillisen, eikä sitä oteta itse lisää.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä ihmetellyt samaa. Esim. täällä Espoossa on alue, jossa suurissa uusissa omakotitalossa asuu varakkaita lestadiolaisperheitä. Heillä lapsilla on kyllä kalliitakin harrastuksia, kotona on oikea piano ja lapset käy pianotunneilla, on muitakin harrastuksia, osalla uima-allaskin pihalla. Äidit on lähinnä kotona ja jos käyvät töissä, monella on sitten hoitaja kotona silloin. Ja vaatteissa on ihan merkkivaatetta jne.
Meillä itsellä minä ja mies käydään molemmat kokopäivätyössä, mulla palkka hieman alle ja miehellä hieman yli keskiverron. Kaksi lasta ja VANHA omakotitalo hieman syrjemmässä. Koskaan ei ole liikaa rahaa, vähän väliä pitää venyttää penniä.
No yksi menoerä mihin lestadiolaisille ei mene samaan tyyliin on varmastikin matkustelu ja viihde (leffateatterit, ulkona syöminen, ulkomaanmatkat, laivareissut). Mutta voiko se yksin vaikuttaa niin paljon, ihmettelen kyllä.
Niin siis anteeksi miten niin ei matkustele?
Rahaa ei mene meikkeihin, hiusten värjäämiseen, kynsiin, alkoholiin, elokuvalippuihin, rahapeleihin jne.
Monet rakentaa useamman talon ja saa niistä voittoa. Kamoja voi kierrättää. Ruoka tulee halvemmaksi suurina satseina. Kun on kotona oppinut taloudellisen elämän niksit niin itekin pärjää vaikka menisi nuorena naimisiin.
Ne matkustaa ja harrastaa kellä on varaa. Toiset taas on melko köyhiä ja suviseuroihinkin lähtö on taloudellinen haaste.
Ei kannata kadehtia. Taloudellista puolta tärkeämpää on se, saako lapset turvallisen lapsuuden.
- persaukinen ex-vl
Mun mielestä yhteiskunnan ei pitäisi maksaa lapsilisiä ja tukia kuin kolmesta lapsesta/vanhempi, poislukien monikkoperheet. Ne jotka haluaa uskoa pohjoispohjalaisten setämiesten käsittämättömiä horinoita siitä miten vaan oulunsalolaiset ja ylivieskalaiset pääsee taivaaseen, saa minun mielestäni maksaa sen omasta kukkarostaan.