Miksi lastensuojelu ei tajua

Luuletteko, että lastensuojelussa ei tuota tajuta? Ongelma on se, että lapsen pitää lain mukaan olla vaarassa, joka pystytään todentamaan, jotta kiireellinen sijoitus tai pidemmällä aika välillä huostaanotto olisi mahdollinen. Jos kaltoinkohtelusta ei ole todella selvää, hallinto-oikeudessa kestävää käyttöä ja/tai vanhempi pyrkii parantamaan tapojaan (onnistui tai ei), on annettava mahdollisuus => lapsi kärsii pahimmassa tapauksessa.

Ihania nämä kirjoitukset, jossa lain tuntemus on täysi nolla ja tietämys lastensuojelun reunaehdoista sitä kautta myöskin. Jonkun yksittäisen kunnan tilanne voi toki tästä poiketa, mutta vaikka miten olisi halua ja ymmärrystä, laki ei toistaiseksi anna mahdollisuutta puuttua kuin räikeimpiin tapauksiin sen enempää. Hirveää se on, mutta ennemmin kunnioittaisin niitä, jotka tekevät sitä järkyttävän vaikeaa työtä, kuin kirjoittelisin asenteellista sontaa ko. työntekijöistä ja kertoisin omia käsityksiäni faktoina. 

Itse en enää ole lastensuojelun sossu. Tämä yleinen asenne, palkan heikkois ja työn vaativuus saivat hakemaan muihinn töihin. Ikävä vaan, että mitä enemmän alaa mustamaalataan, sitä todennäköisimmin sinne jäävät vain ne, joilla ei ole muuhun mahdollisuutta, eli eivät ne, joiden pitäisi. 

Kumpikohan olis yhteiskunnalle halvempaa? Tehokas puuttuminen 1-3 v ajan vai lapsen 10-15 v laitosasuminen, terapia ja osastojaksot psykiatrialla...?!?

Tärkeintänolidi että karmean lapsuuden/nuoruuden kokenut aines ei lisäänny. Ja lapsiluku ihmisillä pitäisi rajoittaa yhtenn ja ehkä jollain anomusmenettelyllä luoa toiseen lapseen. Tänne ei tarvita seitsemännen polven työttömiä, joilla on 5 sisarpuolta, joista jokaisella eri vanhemmat.

Kouluun pakollinen perhesuunnittelujakso 16-17vuotiaille ja laskin käteen sen suhteen millä perhe elätetään. Tutustuminen lastensairauksiin ja allergioihin ja synnytysvaurioihin; sellainen sisältö että jokainen miettii todella tarkkaan onko resursseja ja kykyjä kasvattamiseen. Alle 23-vuotiaille vanhemmille ei lapsilisiä mutta ilmainen ehkäisy. Ekasta päihderikos/ huumausainetuomiosta pakkosterilointi. Hyysäämisellä mikään ei muutu ja lastensuojeluun ei voi laittaa niin paljoa veroeuroja, jonka se vaatisi jokaisen pelastamiseksi.

Suurin ongelma on se, että naiset hankkivat lapsia hulttioiden kanssa. Parempi olla hankkimatta lapsia, jos on kykenemätön näitä hoitamaan kunnolla. Kunpa naiset tajuaisivat tämän.

Vierailija kirjoitti:

Mt-ongelmat ei tietenkään tarkoita automaattisesti huonoa vanhemmuutta. En tarkoittanut aloitusta niin.

Tapa olla vanhempi usein "periytyy" eli puhutaan ylisukupolvisests traumatisoitumisesta. Jos et itse ole saanut riittävän hyvää vanhemmuutta, on sitä itse myös vaikea omalle lapselle antaa. Nämä perheet tulisi lastensuojelussa erityisesti huomioida.

Näen vaan työssäni nuoria, joilla on niin järkyttävä - ja ennen kaikkea vuosikausia jatkunut- lapsuus ( eroja, menetyksiä, hoivan puutetta) että ihmettelen miksi ei olla ajoissa puututtu.

Ja te jotka olette sitä mieltä että aina on toivoa. Perehtykää lapsen psyykkiseen kehitykseen niin tajuatte miten merkityksellinen se meidän ihmisten ensimmäinen vuosi koko tulevaa elämää ajatellen oikein on.

Ap

Itsellän on pitkä psyykehistoria ja käyn sen takia psykoterapiassa. Jos ja kun paranen, niin en todellakaan halua mitään erityishuomiota neuvolasta tai tarvitse lastensuojelun palvelua sen enempää kuin muutkaan. Osaan ja kykenen hakemaan apua enkä ole oireilleni sokea.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintänolidi että karmean lapsuuden/nuoruuden kokenut aines ei lisäänny. Ja lapsiluku ihmisillä pitäisi rajoittaa yhtenn ja ehkä jollain anomusmenettelyllä luoa toiseen lapseen. Tänne ei tarvita seitsemännen polven työttömiä, joilla on 5 sisarpuolta, joista jokaisella eri vanhemmat.

Kouluun pakollinen perhesuunnittelujakso 16-17vuotiaille ja laskin käteen sen suhteen millä perhe elätetään. Tutustuminen lastensairauksiin ja allergioihin ja synnytysvaurioihin; sellainen sisältö että jokainen miettii todella tarkkaan onko resursseja ja kykyjä kasvattamiseen. Alle 23-vuotiaille vanhemmille ei lapsilisiä mutta ilmainen ehkäisy. Ekasta päihderikos/ huumausainetuomiosta pakkosterilointi. Hyysäämisellä mikään ei muutu ja lastensuojeluun ei voi laittaa niin paljoa veroeuroja, jonka se vaatisi jokaisen pelastamiseksi.

Ai huumausaineiden satunnaiskäyttö on hyvä syy sterilisaatiolle. Suurin osa käyttäjistä elävät ihan tavallisia elämiä, eivätkä vaaranna lapsiaan.

Siinä vaiheessa kun päihteistä/huumausaineista saa rikostuomion, on harvemmin kyse satunnaiskäytöstä. Eikä huumeiden käyttö nyt ole mikään ihmisoikeus. On valinta haluta lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun päihteistä/huumausaineista saa rikostuomion, on harvemmin kyse satunnaiskäytöstä. Eikä huumeiden käyttö nyt ole mikään ihmisoikeus. On valinta haluta lapsia.

No tottakai voi jäädä kiinni, vaikka käyttää harvoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintänolidi että karmean lapsuuden/nuoruuden kokenut aines ei lisäänny. Ja lapsiluku ihmisillä pitäisi rajoittaa yhtenn ja ehkä jollain anomusmenettelyllä luoa toiseen lapseen. Tänne ei tarvita seitsemännen polven työttömiä, joilla on 5 sisarpuolta, joista jokaisella eri vanhemmat.

Kouluun pakollinen perhesuunnittelujakso 16-17vuotiaille ja laskin käteen sen suhteen millä perhe elätetään. Tutustuminen lastensairauksiin ja allergioihin ja synnytysvaurioihin; sellainen sisältö että jokainen miettii todella tarkkaan onko resursseja ja kykyjä kasvattamiseen. Alle 23-vuotiaille vanhemmille ei lapsilisiä mutta ilmainen ehkäisy. Ekasta päihderikos/ huumausainetuomiosta pakkosterilointi. Hyysäämisellä mikään ei muutu ja lastensuojeluun ei voi laittaa niin paljoa veroeuroja, jonka se vaatisi jokaisen pelastamiseksi.

Ai huumausaineiden satunnaiskäyttö on hyvä syy sterilisaatiolle. Suurin osa käyttäjistä elävät ihan tavallisia elämiä, eivätkä vaaranna lapsiaan.

Niin, ei elämä aina ole niin mustavalkoista, että kaikki asiat on joko todella hyvin tai sitten todella huonosti. Täydellistä perhettä ei ole olemassakaan, eikä siten elämääkään.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten sossu vaan tajuaa että kun ja jos saman perheen sisällä on psyykkisesti oireilevia ja ei oireilevia ja lapsi on tutkittavana jo terveydenhuoltopuolla diagnoosia varten niin kyse ei olekaan aina vain ja ainoastaan niistä vuorovaikutustaidoista tai kaaoottisista olosuhteista.

No tämä ketju ei nyt käsittele niitä perheitä ollenkaan jos virheellisesti niin olet ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että lastensuojelussa ei tuota tajuta? Ongelma on se, että lapsen pitää lain mukaan olla vaarassa, joka pystytään todentamaan, jotta kiireellinen sijoitus tai pidemmällä aika välillä huostaanotto olisi mahdollinen. Jos kaltoinkohtelusta ei ole todella selvää, hallinto-oikeudessa kestävää käyttöä ja/tai vanhempi pyrkii parantamaan tapojaan (onnistui tai ei), on annettava mahdollisuus => lapsi kärsii pahimmassa tapauksessa.

Ihania nämä kirjoitukset, jossa lain tuntemus on täysi nolla ja tietämys lastensuojelun reunaehdoista sitä kautta myöskin. Jonkun yksittäisen kunnan tilanne voi toki tästä poiketa, mutta vaikka miten olisi halua ja ymmärrystä, laki ei toistaiseksi anna mahdollisuutta puuttua kuin räikeimpiin tapauksiin sen enempää. Hirveää se on, mutta ennemmin kunnioittaisin niitä, jotka tekevät sitä järkyttävän vaikeaa työtä, kuin kirjoittelisin asenteellista sontaa ko. työntekijöistä ja kertoisin omia käsityksiäni faktoina. 

Itse en enää ole lastensuojelun sossu. Tämä yleinen asenne, palkan heikkois ja työn vaativuus saivat hakemaan muihinn töihin. Ikävä vaan, että mitä enemmän alaa mustamaalataan, sitä todennäköisimmin sinne jäävät vain ne, joilla ei ole muuhun mahdollisuutta, eli eivät ne, joiden pitäisi. 

Kuten siis itsekin näet nykyinen lainsäädäntö ei oikeasti pysty lapsia suojelemaan. Vaikka nähdään että lapsen elämä on hyvää vauhtia menossa pilalle siihen ei pystytä puuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Olet NIIN oikeassa! Itse työskentelen lasten psykiatriassa ja tämä asia turhauttaa kyllä todella paljon. Tosin en tiedä mikä hyvä ratkaisu olisi. Sijoituspaikkojakaan ei ole riittävästi eivätkä ne kaikki ole hyviä. Jotain pitäisi muuttaa ja kehittää ennalta ehkäisevässä työssä ja lisätä roimasti pikkulapsi perheiden avopuolen tukitoimia. Mikään perhetyö sillointällöin ei auta vaan ainakin lapsen pari ensimmäistä koko tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa vuotta pitäisi turvata jonkinlaisella koko perheen tukiasumisella joka olisi valvottua ja ohjattua. Vanhemmat saisivat opastusta kädestä pitäen vauvan hoidon, kodinhoidon ja elämänhallinnan suhteen. Pari vuotta on riittävän pitkä aika että asiat oikeasti voisivat muuttua. Nämä ongelmaperheet pitäisi myös nykyistä tehokkaammin pystyä seulomaan avun piiriin jo varhaisessa vaiheessa. Mutta mistä rahat tähän kaikkeen? Siinähän se isoin ongelma on.

Jos lapsille saataisiin ehjä psyyke varhaislapsuudessa, se säästäisi tulevaisuudessa ihan järjettömän paljon. ELi panostus maksaisi ajan mittaan itsensä takaisin.

Se on oikeasti ihan älytöntä, että lapsia roikotetaan sairaissa kodeissa ties kuinka pitkään, ja otetaan pois vasta sitten kun tapahtunut vahinko on korjaamatonta.

ja sille joka sanoi, että toivoa aina on, no tavallaan joo. JA sitten vaan on ihmisiä, joissa on mennyt jotain niin pahasti rikki jo siinä vaiheessa, kun mitään sanoja tai kykyä jäsentää kokemaansa edes myöhemmin ei ole. Sellaista on oaha lähteä korjaamaan, kun se psyyke on voinut vääristyä jo liikaa.

Vierailija kirjoitti:

No aikamoinen lisäys pitäs tulla lastensuojeluun jos aattelet et kaikkien päihde- mt yms perheiden lapset sijoitettas. Ei ole realistista.

Se hinta tullaan maksamaan joka tapauksessa, fiksumpaa se olisi maksaa silloin, kun siitä on vielä jotain korjaavaa hyötyä, eikä vasta sitten, kun korjaillaan vaan vahinkoja.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin niin surullinen olo näiden varhaisnuorten puolesta, joita työni myötä yritän auttaa. Elämä lopullisesti pilalla eikä kaikkea rikkimennyttä vaan saa enää korjattua. Nuoret on väkivaltaisia, tunnesäätelytaidot olemattomia, dissosioivat, eivät pysty mihinkään pysyviin ihmissuhteisiin.

Ja mikä heille on yhteistä? Vakava varhaislapsuuden laiminlyönti. Perheessä päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, yleensä täysin kaaottiset olosuhteet. Ja lastensuojelu on ollut yleensä mukana alusta asti. On perhetyötä ja päihdekuntoutusta yms yms.

Sosiaalityöntekijän koulutukseen oletan kuuluvan perustiedot lapsen normaalista psyykkisestä kehityksestä. Miten turvaton kiintymyssuhde muodostuu ja miten aivot ja tunnesäätelytaidot ensimmäisen kahden vuoden aikana kehittyy. Paljon on uutta tutkimusta poikkeavan stressivasteen kehittymisen merkityksestä.

Jotenkin vaan toivoisi että silloin kun vielä olisi jotain pelastettavaa, niin toimittaisiin napakammin. Lapsilla olisi siihen oikeus.

Häh? Sosiaalityöntekijän koulutukseen ei lähtökohtaisesti kuulu kehityspsykologiaa (sivuaineena joku sitä voi tietenkin lukea). Psykologinen ja lääketieteellinen näkökulma hankitaan tarvittaessa terveydenhuollosta.

Ihmettelen näitä epätasaisin väliajoin ilmestyviä olettamuksia siitä, että sosiaalityöntekijä olisi jokin kaikkien huolenpitoalojen yleisosaaja, joka tekee psykologiset arviot, huolehtii hoitoonohjauksesta, arvioi toimintakykyä, parantaa riippuvuudet, antaa terapiaa jne... ei se niin mene. Sosiaalityöntekijä tekee ja johtaa sosiaalityötä.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintänolidi että karmean lapsuuden/nuoruuden kokenut aines ei lisäänny. Ja lapsiluku ihmisillä pitäisi rajoittaa yhtenn ja ehkä jollain anomusmenettelyllä luoa toiseen lapseen. Tänne ei tarvita seitsemännen polven työttömiä, joilla on 5 sisarpuolta, joista jokaisella eri vanhemmat.

Kouluun pakollinen perhesuunnittelujakso 16-17vuotiaille ja laskin käteen sen suhteen millä perhe elätetään. Tutustuminen lastensairauksiin ja allergioihin ja synnytysvaurioihin; sellainen sisältö että jokainen miettii todella tarkkaan onko resursseja ja kykyjä kasvattamiseen. Alle 23-vuotiaille vanhemmille ei lapsilisiä mutta ilmainen ehkäisy. Ekasta päihderikos/ huumausainetuomiosta pakkosterilointi. Hyysäämisellä mikään ei muutu ja lastensuojeluun ei voi laittaa niin paljoa veroeuroja, jonka se vaatisi jokaisen pelastamiseksi.

Sulle olisi ollut mukavasti käyttöä natsisaksassa. 

Jos multa kysytään, ainoastaan täysin empatiakyvyttömät/narsistit/psykopaatit pitäisi steriloida heti kättelyssä. Muilla on sentään mahdollisuus kasvattaa tähän maailmaan kunnon ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että lastensuojelussa ei tuota tajuta? Ongelma on se, että lapsen pitää lain mukaan olla vaarassa, joka pystytään todentamaan, jotta kiireellinen sijoitus tai pidemmällä aika välillä huostaanotto olisi mahdollinen. Jos kaltoinkohtelusta ei ole todella selvää, hallinto-oikeudessa kestävää käyttöä ja/tai vanhempi pyrkii parantamaan tapojaan (onnistui tai ei), on annettava mahdollisuus => lapsi kärsii pahimmassa tapauksessa.

Ihania nämä kirjoitukset, jossa lain tuntemus on täysi nolla ja tietämys lastensuojelun reunaehdoista sitä kautta myöskin. Jonkun yksittäisen kunnan tilanne voi toki tästä poiketa, mutta vaikka miten olisi halua ja ymmärrystä, laki ei toistaiseksi anna mahdollisuutta puuttua kuin räikeimpiin tapauksiin sen enempää. Hirveää se on, mutta ennemmin kunnioittaisin niitä, jotka tekevät sitä järkyttävän vaikeaa työtä, kuin kirjoittelisin asenteellista sontaa ko. työntekijöistä ja kertoisin omia käsityksiäni faktoina. 

Itse en enää ole lastensuojelun sossu. Tämä yleinen asenne, palkan heikkois ja työn vaativuus saivat hakemaan muihinn töihin. Ikävä vaan, että mitä enemmän alaa mustamaalataan, sitä todennäköisimmin sinne jäävät vain ne, joilla ei ole muuhun mahdollisuutta, eli eivät ne, joiden pitäisi. 

Kuten siis itsekin näet nykyinen lainsäädäntö ei oikeasti pysty lapsia suojelemaan. Vaikka nähdään että lapsen elämä on hyvää vauhtia menossa pilalle siihen ei pystytä puuttumaan.

Ööh? Juuri sitä yritin sanoa. Ei ole sossujen vika, että lait ovat mitä ovat. Toisin kuin täasäkin aloituksessa väitetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoa on aina mutta se ei yksin riitä jos ongelmaa ei hoideta. Ongelma nuoren sisällä säilyy aina jos siihen ei puututa. Silloin ei mikään auta.

Jos nuori on kokenut lapsuudessaan hylkäämistä /pahoinpitelyä olisi nämä asiat pitänyt hoitaa heti. Ne jää johonkin tiedostamattomaan ja niitä on enää hyvin vaikea hoitaa myöhemmin.

Allekirjoitan.

Olen itse entinen pahoinpidelty, seksuaalisesti hyväksi käytetty, laiminlyöty, täysin yksin jätetty lapsi - nuori. Nyt syvästi haavoittunut aikuinen.

Olen kasvanut hyvin vahvaksi ja itsenäiseksi koska pakko. Sisimmässä kuitenkin syvä ammottava haava joka ei koskaan millään toimeenpiteellä enää umpeudu.

Itse en aikoinaan saanut apua miltään taholta. Asiat vaiettiin, ei uskottu, käännettiin selkä. Nyt itse kahden nuoren aikuisen äitinä (yksin lapseni kasvattanut) palan tulenpalavasti lasten asioitten puolesta. On kauheaa katsella miten aina vain uusi sukupolvi saa kokea samaa jota itse aikoinaan sain.

Perään kuulutan vanhempien vastuuta! En niele selitystä että koska itsellä ollut paha lapsuus, ei muuta osaa omileenkaan antaa. Ei pidä paikkaansa! Ihminen tekee itse omat päätöksensä; päätänkö olla paras mahdollinen äiti/isä vai kostanko omille lapsilleni sen mitä itse sain kokea. Lastensuojeluun lisää rahaa ja resursseja totta kai, mutta kyllä kaikki pitäisi alkaa jo äidin raskauden aikana. Ennalta ehkäistä tehokkaimmalla mahd. tavalla ettei näitä laiminlyötyjä lapsia tule. Tunnistettava riskivanhemmat heti alkuvaiheessa ja asioihin tartuttava! Tukitoimia ja tehokkaita sellaisia!

En ymmärrä miksi juopot, narkkarit, mieletään sairaat ja kieroutuneet hankkii lapsia kidutettavakseen ja vastustavat lastensuojelua henkeen ja vereen!? Kertokaa joku!

VIIMEINEN KAPPALE, vastatkaa viisaammat, vaikka ex-narkkarit, miksi hankitte lapsia kärsimään?

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden ihmisen ketä on ollut huostaanotettuna itsetuhoisuuden ja vanhempien takia. Hänen mukaansa vankilassa on parempi olla, kuin tietyissä lastensuojelun laitoksissa. Ei ihme, ettei järestelmä toimi.

...ihmisen, joka...

Vähän turhan pessimistisesti kyllä maalataan suunnilleen niin että vain pari ekaa vuotta merkitsee ja sitten on melkein peli menetetty. Ei nyt unohdeta sitä että lapsi voi sairastua psyykkisesti myöhemmälläkin iällä vaikka se lapsuus olisi ollut normaali eikä olisi ollut vakavia laiminlyöntejä hoidossa ja vuorovaikutuksessa. Ja niillä kenellä on ollut vähän huonommat oltavat pienenä ei peli ole ollenkaan menetetty. Mitään ei ole käsikirjoitettu valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoa on aina mutta se ei yksin riitä jos ongelmaa ei hoideta. Ongelma nuoren sisällä säilyy aina jos siihen ei puututa. Silloin ei mikään auta.

Jos nuori on kokenut lapsuudessaan hylkäämistä /pahoinpitelyä olisi nämä asiat pitänyt hoitaa heti. Ne jää johonkin tiedostamattomaan ja niitä on enää hyvin vaikea hoitaa myöhemmin.

Allekirjoitan.

Olen itse entinen pahoinpidelty, seksuaalisesti hyväksi käytetty, laiminlyöty, täysin yksin jätetty lapsi - nuori. Nyt syvästi haavoittunut aikuinen.

Olen kasvanut hyvin vahvaksi ja itsenäiseksi koska pakko. Sisimmässä kuitenkin syvä ammottava haava joka ei koskaan millään toimeenpiteellä enää umpeudu.

Itse en aikoinaan saanut apua miltään taholta. Asiat vaiettiin, ei uskottu, käännettiin selkä. Nyt itse kahden nuoren aikuisen äitinä (yksin lapseni kasvattanut) palan tulenpalavasti lasten asioitten puolesta. On kauheaa katsella miten aina vain uusi sukupolvi saa kokea samaa jota itse aikoinaan sain.

Perään kuulutan vanhempien vastuuta! En niele selitystä että koska itsellä ollut paha lapsuus, ei muuta osaa omileenkaan antaa. Ei pidä paikkaansa! Ihminen tekee itse omat päätöksensä; päätänkö olla paras mahdollinen äiti/isä vai kostanko omille lapsilleni sen mitä itse sain kokea. Lastensuojeluun lisää rahaa ja resursseja totta kai, mutta kyllä kaikki pitäisi alkaa jo äidin raskauden aikana. Ennalta ehkäistä tehokkaimmalla mahd. tavalla ettei näitä laiminlyötyjä lapsia tule. Tunnistettava riskivanhemmat heti alkuvaiheessa ja asioihin tartuttava! Tukitoimia ja tehokkaita sellaisia!

En ymmärrä miksi juopot, narkkarit, mieletään sairaat ja kieroutuneet hankkii lapsia kidutettavakseen ja vastustavat lastensuojelua henkeen ja vereen!? Kertokaa joku!

VIIMEINEN KAPPALE, vastatkaa viisaammat, vaikka ex-narkkarit, miksi hankitte lapsia kärsimään?

Ne ongelmat menee polvelta toiselle, koska kotona on asiat huonosti niin sitten ei osata hoitaa omia lapsia hyvin ja hekään eivät osaa hoitaa lapsiaan ja se vaan jatkuu, että toiminta mallit opitaan kotoa, jotka saa lapsen kasvamaan kieroon ja kieroon kasvaneet kasvattavat lapsensa kieroon.