Te jotka hymyilette koko ajan, miksi?
Kysymys otsikossa. Hymyilkää rauhassa, mutta näyttää epäilyttävältä.
Kommentit (58)
Peittelevät omaa yksinkertaisuuttaan ja epävarmuuttaan. Näitäkin on. En nyt kuitenkaan väitä,että kaikki alati hymyilevät ovat yksinkertaisia.
Hymyilen,koska olen onnellinen ja näytän paremmalta hymyillessäni. Katsoppa itekkin peiliin, hymy kaunistaa!
Mulla on bitch resting face, en jaksa pahoja katseita jos olen perusilmeellä, varsinkin väsyneenä.
Hyvä Sylvi kirjoitti:
Hymyilen,koska olen onnellinen ja näytän paremmalta hymyillessäni. Katsoppa itekkin peiliin, hymy kaunistaa!
Kiva nimimerkki!
Siis tarkoitan ihmisiä joilla on hymy kasvoillaan aina. Tunnen tälläisiä jotka yksin kävellessäänkin ovat vieno hymy kasvoillaan, näin ollut sen 25 vuotta kun tunnettu. Miltä he näyttävät vihaisena, surullisena..?
No ei siinä mitään, mutta onko se hymyily luontaista?
Ennen hymyilin paljon, kunnes töissä siitä sanottiin. Sitten lopetin. Tajusin että muut pitää mua yksinkertaisena. 30-vuotta ehdein! Nyt tekisi persettä näyttää, kun vihaan niin paljon ihmisiä 😅
En asu Suomessa, mulla on syytä hymyillä. Jurota sä ihan rauhassa, ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on bitch resting face, en jaksa pahoja katseita jos olen perusilmeellä, varsinkin väsyneenä.
Voit kirjoittaa ihan vain suomea. Olemme suomalaisia ja samoin palsta. Ei tarvitse yrittää olla KHUUL miXaamalla englantia ja suomea.
Se on minun luontainen ilme. Samoin kuin jollain se norsunvit*u.
Hymyilen itsekin kaupan kassalle, tervehtiessäni, jutellessani jollekulle. Tarkoitan tälläistä kävelen kadulla yksin/ olen kaupassa/ haravoin pihaa- ja hymyilen vienosti 24/7.
Eivät nämä tuntemani ole yksinkertaisia ihmisiä, mutta ei heistä kyllä erota onko se hymy iloa vai mitä. Ap
Hymyilen yksin kadulla kävellessäni, koska ajattelen mukavia asioita. Välillä jopa nauran. Voi kauhea.
Itse pidän välillä lähinnä töissä väkinäistä pientä hymyä naamalla, koska perusilmeeltäni näytän ilmeisesti vihaiselta/masentuneelta/mulkulta. On todella raskasta, kun AINA joutuu varomaan omaa naamaansa. En ole vihainen, en surullinen tai vittumainen, mutta näin minusta 98% ajasta luullaan. Siksi yleensä olen selkä muihin päin töissä tai vaihtoehtoisesti feikkihymyilen. Raskasta. Saisipa työn jossa saisi olla yksin vittumaisen naamansa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Se on minun luontainen ilme. Samoin kuin jollain se norsunvit*u.
Kiitos tästä vastauksesta! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen hymyilin paljon, kunnes töissä siitä sanottiin. Sitten lopetin. Tajusin että muut pitää mua yksinkertaisena. 30-vuotta ehdein! Nyt tekisi persettä näyttää, kun vihaan niin paljon ihmisiä 😅
Mikä vitun 30-vuotta?
Sulla ei varmaan ole tätä hymyilyongelmaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen hymyilin paljon, kunnes töissä siitä sanottiin. Sitten lopetin. Tajusin että muut pitää mua yksinkertaisena. 30-vuotta ehdein! Nyt tekisi persettä näyttää, kun vihaan niin paljon ihmisiä 😅
Mikä vitun 30-vuotta?
Sulla ei varmaan ole tätä hymyilyongelmaa?
Olisin itse voinut kirjoittaa tuon lainatun viestin, mutta repesin tälle silti :D
Kahvilassako?