Keski-ikäinen vastaa ulkonäkösyytöksiin. Näistä syistä tunikat, räväkät silmälasit ja lyhyt tukka ovat suosittuja...

Luin myös jonkun vaatesuunnittelijan kommentin vanhemmista naisista, että vaikka olisi kuinka laiha niin kroppa vaan valuu, ei vain näy päältä.

Mitä, ei voi olla. Siis nuorilla hölmöjä asuja!

Vierailija kirjoitti:

Luin myös jonkun vaatesuunnittelijan kommentin vanhemmista naisista, että vaikka olisi kuinka laiha niin kroppa vaan valuu, ei vain näy päältä.

Näinhän se on. Tosin siinä on toki se etu, että vaatteet näyttävät hyvältä päällä. Mutta kyllä ne kurvit, mokomat, ikäänkuin siirtyvät maan vetovoiman myötä 15 senttiä kohti etelää...

Ap

Mua jäi kiinnostamaan mikä kolmekymppisten tyylissä näyttää hupsulta viisikymppisen silmään :) Siis ihan uteliaisuudesta, koska tuota näkökulmaa en tule koskaan saamaan (itse ollessani 50 on ajat jo erit). Voisitko ap kertoa?

Ps. En ole osallistunut keski-ikäisten naisten arvosteluun, koska siinä ei ole mitään järkeä

Kiitos! Ihana avaus, ap! Olen itse "vasta" 41-vuotias, joten kaikki nuo mainitsemasi asiat eivät vielä ole minuun iskeneet: tukka on edelleen paksu ja tiukkoja puseroitakin voin vielä käyttää, kunhan alaosa on oikeaa mallia, esim. hame: nimittäin minunkin hoikassa kropassani tiukemmat farkut nykyään puskevat vyötärölle ruman makkaran. Näin ei vielä 5 vuotta sitten tapahtunut, vaikka painoni on jopa hiukan laskenut.

Jalkojani minäkään en enää kehtaa esitellä: muhkuraa, selluliittia (sitä tulee hoikillekin!), epätasaista ihoa, katkenneita suonia. Minun ratkaisuni on ihonväriset sukkahousut, jopa kesähelteellä, koska käytän yleensä hameita, housuja vain harvoin. Caprit kelpaavat myös hätätilassa :) En voisi enää kuvitellakaan näyttäytyväni hameessa ilman sukkahousuja.

Silmälaseja en vielä tarvitse, mutta varmasti valitsisin räväkät pokat, koska ne veisivät kivasti huomiota alkavasta löysyydestä leuan alla.

Vaihtoehdot keski-iässä ovat joko itsensä hyväksyminen ja omaan kroppaan sopiva pukeutuminen, tai kirurgin veitsi. Jotkut toki kiristävät naamaansa ja kroppaansa vielä yli 70-vuotiaina, mutta minua ei kiinnosta lähteä siihen rumbaan.

Kaikkea hyvää sinulle ap, ja muillekin keski-ikäisille naisille.

Jaa, vai että sellaista on taas puhuttu.

No, minä vastaan omasta puolestani, että näin 42, pian 43-vuotiaana, ei välitä rotan persettä siitä mitä muoti sanoo (en ole kyllä koskaan piitannut), enkä ehdi ajatella että mitä muuta ihmiset sanoo siitä miten pukeudun, minkälaiset silmälasit tai hiukset minulla on.

Minä olen yläasteikäisestä asti värjännyt hiuksiani, ja suurimman osan elämääni olen pitänyt lyhyitä hiuksia, äidilläni oli nuorena pitkät molemmin puolin päätä roikkuvat hippihiukset, toki paksut ja kauniit, mutta mun nuoruudessa (80-luvulla) sellainen oli tosi vanhanaikaista, pitkät hiukset pitää olla kiharat ja tuuheat, tai sitten kiva lyhyt kampaus (ei tietenkään mummokiharoita lyhyissä hiuksissa, se taas oli meidän isoäitien muotia). Äidilläni oli kammo lyhyistä hiuksista koska hänet oli nuorena tyttönä jostain syystä pakotettu lyhyisiin hiuksiin, äidistäni on ihan nätti kuva missä hänellä on lyhyet hiukset, ja hänelle se on painajainen, hänellä on nytkin kuusikymppisenä ollut takapuoleen asti pitkät hiukset, edelleen erittäin paksut,

Mulla on äidiltä perityt paksut hiukset, ne on kuin hevosenjouhta, niitä ei pitkänä saa kiharalle millään konstilla, siksi kyllästyin niihin kun vajaa parikymppisenä kasvatin pitkät hiukset, n. 22-vuotiaana leikkautin ne polkkatukaksi ja sen jälkeen en ole pitkiä halunnut, lyhyt hyvä malli on helpoin, ei tarvi mitään väkertää. Varsinaista kananpersetukkaa mulla ei ole koskaan ollut, nämä hiukset on pöyheät aina muutenkin, en käytä mitään aineita hiuksissa, pari kertaa viikossa pesen shamppoolla. Oma väri hiuksissa on lapsena ollut vaalea, sellainen tummanvaalea, ja nyt se on maantienvärinen, eli ei minkäänvärinen, masennun sellaisen värin näkemisestä peilissä. Minä en värjää hiuksiani sen takia että olisin räväkkä, vaan sen takia että tykkään violetista pinkistä muutenkin. Ja tottakai silmälasinsangat pitää olla asuun sopivat, mun vaatteet on suurimmaksi osaksi violettia ja pinkkiä ym. hienoja värejä, eli sellaisia joista minä tykkään.

Tunika on kätevä kun se on tarpeeksi pitkä peittämään perseen, meillä tämän ikäisillä kun nuoruudessa perse oli se hävettävin asia mikä piti peittää (myös äitini peittelee takapuoltaan) kaprit on kätevät tunikan kanssa, kuten ap sanoi, ei tule kuuma eikä läskit reidet hinkkaannu yhteen, toinen vaihtoehto olisi pitkälahkeiset mummokalsarit. Mulla on ihan hyvät sääret koska olen pitkä, mutta olen myös lihava, siis oikeasti lihava, ja legginsit on paras kaveri kun tykkään kuitenkin pitää mekkojakin.

Värit on minulle erittäin tärkeitä kaikissa asioissa, sisustuksessa ja vaatteissa koska värit vaikuttaa mieliaalan yllättävän voimakkaasti. Jos mun värit on jonkun mielestä "räväkät" niin mitä sitten, mun mielestä monien värit on tylsiä ja ankeita.

Melkoisia ristiriitoja on siinä, mitä kaikkea ei saisi olla. Ei räväkkä, ei tylsä, ei tätimäinen, ei nuorekas, ei paljastava, ei peittävä. Ja nyt tietysti joku vastaa "ja vaihtoehtojahan ei ole kuin nämä", mutta keskitiekin on keski-ikäiselle liian tylsä ollakseen sallittu. Ja keski-ikäinen ei saa myöskään suivaantua ikäryhmänsä mollaamisesta, joten....

Hyviä kommentteja. Mahdollisilta tunika-leggins -tyylin kritisoijilta kysyisin vinkkiä, mikä tyyli voisi sopia heidän mielestään paremmin pitkähkölle, sirosääriselle mutta omenavatsaiselle (oikeasti) ja iso- mutta valuvarintaiselle vartalolle? Ankara laihdutus ja treenaus voisivat vähän auttaa, mutta entäs siinä siirtymäaikana?

Ja tukka, kun siitä tuli ohuen ohut eikä mikään konsti kasvata nuoruusiän tuuheutta takaisin, niin pakko se on suht lyhyenä pitää.

Eipä sitä nuorillakaan aina ole hyvä kroppa, tuuheat hiukset tai edes mitään tyylitajua, vedetään muotivaatteet päälle vaikka oma kroppa ei niihin sovi (joskus ei oikeesti mahdu ees niihin vaatteisiin)

Aika harvalle sopii pitkät hiukset, varsinkaan miehille ei sovi, silti niilläkin on jotain juiceleskis-kampauksia, miksi ihmeessä?

Haukutaanko muissa maissa näin vanhempia naisia? Jotenkin en näe pitkäsääristen kauniiden nuorten venäläisnaisten lyttäävän babuskojen huiveja, essuja ja villasukkia.

Vierailija kirjoitti:

Ja tukka, kun siitä tuli ohuen ohut eikä mikään konsti kasvata nuoruusiän tuuheutta takaisin, niin pakko se on suht lyhyenä pitää.

Tekisi mieli kokeilla tuohon haasteeseen oikeita muotoilutuotteita.

Aika moni nuori sortuu viimeisimpään muotiin, vaikka se ei heitä pukisikaan. Kaikki vaatteet eivät sovi kaikille vartaloille, joten parempi olisi olla seuraamatta muotia sokeasti.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä kommentteja. Mahdollisilta tunika-leggins -tyylin kritisoijilta kysyisin vinkkiä, mikä tyyli voisi sopia heidän mielestään paremmin pitkähkölle, sirosääriselle mutta omenavatsaiselle (oikeasti) ja iso- mutta valuvarintaiselle vartalolle? Ankara laihdutus ja treenaus voisivat vähän auttaa, mutta entäs siinä siirtymäaikana?

Ja tukka, kun siitä tuli ohuen ohut eikä mikään konsti kasvata nuoruusiän tuuheutta takaisin, niin pakko se on suht lyhyenä pitää.

Minä olen kokenut ihan hyväksi vaihtoehdoksi puolipitkän, löysän mekon ja sukkahousut, kun en aina halua käyttää tunikaa ja leggingsejä. Toinen hyvä on ollut melko leveälahkeiset, ylhäältä istuvammat housut ja löysä toppi. Näitä kyllä joutuu tilaamaan ulkomailta, Suomesta on tosi vaikea löytää. No, toki Zalandon Plus Size -osastolla on jotain valikoimaa.

Mutta olen pikemminkin kyllä tasapaksu kuin omena, joten en tiedä, toimiiko nuo puhtaasti omenavartalolle vai ei.

N44

On kiva, että olet löytänyt itsellesi mukavat vaatteet ja sopivan hiustyylin. Mua eivät häiritse ihmisten tyylit, elleivät sitten vilauttele jotain sukupuolielimiään tai haise hirveälle. Sen sijaan, mikä häiritsee on se, että vanhemmat naiset valittavat mulle pukeutumisestani. Pukeudun hameisiin/ mekkoihin ja tykkään pitää pitkiä hiuksia auki. Nämä ihmiset ehdottelevat minulle aina, että minun pitäisi leikata hiukseni ja siirtyä käytännöllisempään pukeutumiseen. Tosiasia kuitenkin on, että hame ei ole sen vaikeampi kuin housut normaalissa käytössä. Toki urheillessa tulee käytettyä housuja, mutta muuten ei oikeastaan.

Mä olen 49v, käytän legginsejä ja tunikaa tai farkkuja ja T-paitaa. Rillit ei ole räväkät. Pitkät hiukset on, mutta yleensä aina letillä tai nutturalla.

Crocsit vain mökillä tai lähikioskilla käydessä. Korkosandaaleja en edes omista. capreja en ole koskaan käyttänyt. Mutta olen varma, että jos palstan keski-ikäisiä haukkuvat näkisivät minut, en kelpaisi tyylini kanssa minäkään. Keski-ikäisen kuuluisi pukeutua säkkiin. Ja mieluiten pysyä poissa ihmisten ilmoilta.

Mutta on ihanaa olla tämän ikäinen!

Ei ole mitään paineita enää ulkonäöstä, voi olla juuri sitä mitä on.

Vierailija kirjoitti:

On kiva, että olet löytänyt itsellesi mukavat vaatteet ja sopivan hiustyylin. Mua eivät häiritse ihmisten tyylit, elleivät sitten vilauttele jotain sukupuolielimiään tai haise hirveälle. Sen sijaan, mikä häiritsee on se, että vanhemmat naiset valittavat mulle pukeutumisestani. Pukeudun hameisiin/ mekkoihin ja tykkään pitää pitkiä hiuksia auki. Nämä ihmiset ehdottelevat minulle aina, että minun pitäisi leikata hiukseni ja siirtyä käytännöllisempään pukeutumiseen. Tosiasia kuitenkin on, että hame ei ole sen vaikeampi kuin housut normaalissa käytössä. Toki urheillessa tulee käytettyä housuja, mutta muuten ei oikeastaan.

Minkä ikäinen olet ja missä tilanteessa näin tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Hyviä kommentteja. Mahdollisilta tunika-leggins -tyylin kritisoijilta kysyisin vinkkiä, mikä tyyli voisi sopia heidän mielestään paremmin pitkähkölle, sirosääriselle mutta omenavatsaiselle (oikeasti) ja iso- mutta valuvarintaiselle vartalolle? Ankara laihdutus ja treenaus voisivat vähän auttaa, mutta entäs siinä siirtymäaikana?

Ja tukka, kun siitä tuli ohuen ohut eikä mikään konsti kasvata nuoruusiän tuuheutta takaisin, niin pakko se on suht lyhyenä pitää.

Kyllähän mekko (joka on tehty oikeasta kankaasta) ja sukkahousut aina voittaa trikoiset tunika+leggins yhdistelmät. Trikootunika vaan korostaa joka ikistä muhkuraa ja makkaraa.

Vierailija kirjoitti:

Haukutaanko muissa maissa näin vanhempia naisia? Jotenkin en näe pitkäsääristen kauniiden nuorten venäläisnaisten lyttäävän babuskojen huiveja, essuja ja villasukkia.

En tiedä haukutaanko, mutta ainakin meillä monet naiset ovat täysillä omaksuneet joidenkin miesten naisvihan ja arvostelevat muita naisia: nuoria, vanhoja, äitejä, ei-äitejä, mitä vain. Vaikka arvostelun sijaan meidän naisten pitäisi arvostaa toisiamme ja pitää yhtä. Se haukkuminen vain on niin paljon helpompaa ja tuottaa tyydytystä pahantahtoiselle mielelle. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haukutaanko muissa maissa näin vanhempia naisia? Jotenkin en näe pitkäsääristen kauniiden nuorten venäläisnaisten lyttäävän babuskojen huiveja, essuja ja villasukkia.

En tiedä haukutaanko, mutta ainakin meillä monet naiset ovat täysillä omaksuneet joidenkin miesten naisvihan ja arvostelevat muita naisia: nuoria, vanhoja, äitejä, ei-äitejä, mitä vain. Vaikka arvostelun sijaan meidän naisten pitäisi arvostaa toisiamme ja pitää yhtä. Se haukkuminen vain on niin paljon helpompaa ja tuottaa tyydytystä pahantahtoiselle mielelle. Surullista.

Niin tuottaakin, mutta miten saa pahantahtoisen mielen hyväntahtoiseksi? Minua haukuttiin kodin ja koulun taholta lapsuus ja nuoruus, ja sitten siitä muutaman vuoden päästä huomasin että todellakin tuottaa tyydytystä arvostella ja haukkua puolestaan kaikkia muita vaikka sitten päässään. Minusta vain on tullut tällainen. Osaan esittää kyllä oikein empaattista ja järkevää ja suurimmat mölyt pidän päässäni mutta se ei tuota mitään tyydytystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kiva, että olet löytänyt itsellesi mukavat vaatteet ja sopivan hiustyylin. Mua eivät häiritse ihmisten tyylit, elleivät sitten vilauttele jotain sukupuolielimiään tai haise hirveälle. Sen sijaan, mikä häiritsee on se, että vanhemmat naiset valittavat mulle pukeutumisestani. Pukeudun hameisiin/ mekkoihin ja tykkään pitää pitkiä hiuksia auki. Nämä ihmiset ehdottelevat minulle aina, että minun pitäisi leikata hiukseni ja siirtyä käytännöllisempään pukeutumiseen. Tosiasia kuitenkin on, että hame ei ole sen vaikeampi kuin housut normaalissa käytössä. Toki urheillessa tulee käytettyä housuja, mutta muuten ei oikeastaan.

Minkä ikäinen olet ja missä tilanteessa näin tapahtuu?

Oon 22 ja tätä tapahtuu milloin sukujuhlissa, milloin työpaikalla. Yleensäkin siellä, missä on isoja yhteisöjä, joita keski-ikäiset muodostavat. Tuntemattomat eivät onneksi pahemmin ole tulleet kommentoimaan mitään, mutta silti sieppaa, että pitää tulla kommentoimaan tyyliä.