Miksi koulukiusaamista ei saada kitkettyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nässä keskusteluissa on kovasti näkemystä ja tietotaitoa kiusaamisen lopettamiseksi. Miksi ette tekisi siitä ammattia? Itse palkkaisin välittömästi kouluuni "kiusaamisen lopettajan" vaikka omalla rahallani.

Olen rehtorina keskisuuressa yläkoulussa. Kaikkeen kiusaamiseen olemme pyrkineet puuttumaan heti:on oltu useasti yhteydessä vanhempiin, on järjestetty palavereja, on pidetty ryhmäkeskusteluja, on pidetty ryhmäytymispäiviä, on otettu yhteyttä psykologeihin ja kuraattoreihin sekä nuorisotoimeen. Olen puhutellut, antanut jälki-istuntoa, vaihtanut luokkaa ja jopa lopulta erottanut kaksi oppilasta koulusta määräajaksi, kun tilanne kärjistyi. (se on muuten tehty niin vaikeaksi, että siihen en toista kertaa enää lähde).

Suurin osa kiusaamisesta kokemukseni loppuu ensimmäiseen keskusteluun/puhutteluun, mutta valitettavasti ei kaikki.

Viime vuosi painittiin jo suunpiirtein seuraavan kaltaisessa tilanteessa:

Kaksi tyttöä kokee tulevansa jatkuvasti kiusatuiksi kolmen tytön toimesta. Haukutaan, nälvitään, katsotaan pahasti, levitellään juoruja, eristetään ryhmästä, tönitää, syljetään päälle jne. Vanhemmat on sotajalalla keskenään eikä järkevää keskustelua saada aikaiseksi. Poliisille on tehty rikosilmoituksia puolin ja toisin, mutta mitään näyttöä ei kiusaamisesta ole.

Nyt jo on wilmassa vanhemmilta vaatimuksia tilanteeseen puuttumiseksi. Koulussa tilanne pitää saada kuulema loppumaan tai asia "viedään eteenpäin".

Sanokaa nyt sitten te viisaat, että miten puutun? Pistän kaikki tytöt opiskelemaan kanssani kansliassa silmieni alla kaikki tunnit ja välitunnit? Lähetän kiusaajat (jotka siis omasta mielestään ovat näihen kahden muun kiusaamia ja kiusaamisväitteet ovat heidän mielestään keksittyjä) naapurikuntaan kouluun? Vaadin jokaisen oppilaan huoltajan istumaan koulussa lapsensa vieressä Vai mitä?

Epätoivoinen reksi

Minkä ikäisiä lapsia?

Mä erottaisin nuo porukat eli kolmen tytön ryhmä kolmeen eri ryhmään ja tämä kaksikko samoin kahteen eri ryhmään. Välitunnit porrastetusti.

Ei ole kaikissa kouluissa tarpeeksi luokkia, ryhmiä ja mahdollisuuksia. Joku on kuitenkin ET-opetuksessa, ortodoksi, muslimi tai lukee ranskaa jne. jolloin olet samassa erityisryhmien luokassa, ettei tule liikaa vaivaa lukujärjestyksen kanssa opetussuunnitelman puitteissa.

Se lähtee tasan vanhemmista, jos ei saa omia lapsiaan kuriin ja käyttäytymään nätisti. Mitäs hankitte, jos ette osaa.

On olemassa ryhmä lapsia, jotka eivät opi kuin kivulla, jos sittenkään. Ennen saivat piiskaa selkään. Nykyisin niitetään vapaan kasvatuksen satoa.

Se tästä vielä puuttuisi, että pitäisi olla jossakin wa-ryhmissä oppilaiden kanssa. Niiden kanssa ei olla kavereita, vaan auktoriteetti, jonka työnkuvaan kuuluu opetus. Ei myöskään vanhempien kanssa yltiöpäinen kaveeraaminen. Jos sille linjalle lähtee, saa hyvästi heittää vapaa-ajalle, sille palkattomalle. Sitten saikutetaan, kun ei enää jaksa olla töissä vuorokauden ajasta riippumatta.

Minä ilmoitin heti, että yhtäkään leirikoulu tai yökuoluhanketta lähde vetämään. Siitä ei makseta, eikä ole lainkaan kivaa aikaa, kun olisi muutakin tekemistä. En rakasta luokallista lasta omaa perhettäni enempää.

Sana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat samastuu kiusaajiin ja halveksii kiusattuja. Se on perimmäinen syy. Opettajissa on paljon entisiä koulukiusaajia, varsinkin liikunnanopettajissa, jotka itsekin usein kiusaavat.

Tämä hirvittävä tabu, mutta kyllä meidänkin koulussa oli tapauksia, joissa opettaja osallistui aktiivisesti kiusatun koulukiusaamiseen. Yksi opettaja tavallaan koetti kasvattaa omaa suosiotaan luokan pomojen keskuudessa osallistumalla kiusaamiseen – ja onnistui yrityksessään. Tämä ilmiö ei liene kovin yleinen, mutta se on olemassa, ja se olisi pakko tunnustaa. Lainaan tässä yhteydessä Dr Philiä: "You can't change what you don't acknowledge."

Se toisaalta on yleistä, että opettaja näkee kiusaamisen, muttei puutu siihen. Tämän syy ehkä on sama kuin muilla oppilailla: opettaja pelkää, että jos hän puuttuu kiusaamiseen, hän joutuu itse kiusatuksi! Näin myös tapahtuu; meidän koulussa aikoinaan oli koulukiusattuja opettajia.

Nykykulttuurissamme ei näköjään saa mediassa puhua moraalista, esim. asiantuntijaroolissa oleva henkilö ei saa sanoa edes, että koulukiusaaminen on väärin. Asiantuntijoiden kuuluu puhua tilastoista, suvaitsevuudesta (joka on sosiaalinen koodi eikä moraalinen vaatimus), koulukiusaamisen vastaisista projekteista sekä asiantuntijoiden lempiaiheesta: mielenterveyspalveluiden pitkistä jonoista.

Pääongelmaksi asemoidaan tyypillisesti siis mielenterveyspalveluista leikkaaminen (ja siten koulukiusattujen hoitoon pääsyn ongelmat) eikä koulukiusaamista ja sen psykologiaa ja moraalia. Siinä vaiheessa, kun kiusattu joutuu hakemaan psykiatrista apua, on hänen kohdallaan jo liian myöhäistä puuttua koulukiusaamiseen.

Aivan, tämä on ihan todellinen asia josta ei saa puhua. Opettajatkin osallistuvat joskus taholtaan kiusaamiseen lunastaakseen kunnioituksen luokan pikkutyranneilta tai ihan vaan koska kiusattu oppilas on "ärsyttävä nössö". Olen ollut todistamassa tällaista tapausta monta kertaa. Aikuisiällä olen tavannut myös opettajan työtä tekeviä ja välillä kyllä jää pohtimaan miten näin rumasti ja vihamielisesti oppilaistaan puhuva ihminen voi työskennellä lasten parissa.  

Maan kasvatusalan ammattilaisten moraalista sekä pedagogisista taidoista kertoo kyllä tarpeeksi se että opettajat tässäkin ketjussa levittelevät vain käsiään että "en minä tiedä mitä pitäisi tehdä"? Ja hokevat että "nokun ei aina voi nähdä kaikkea ja joskus ei tiedä mikä on kiusaamista ja mikä ei"? Varmasti jokainen kiusattu on ollut tilanteessa jossa kiusaaminen tapahtuu suoraan opettajan silmien alla esimerkiksi luokkahuoneessa ja on selkeästi ollut tyylipuhdas kiusaamistilanne eikä kavereiden leikimielinen nahistelu, eikä opettaja ole korvaansa lotkauttanut. Saattanut hymistellä että "Noniin, lopettakaas nyt" mutta ei mitenkään oikeasti ole puuttunut. Sen sijaan että puhuttaisi miksi tällaisia tilanteita on niin paljon, aletaan viemään keskustelua niille harmaille alueille jossa porukasta ei saa mitään selvää ketkä kiusaavat ketä kun kaikki ovat toisiaan vastaan sotajalalla. Kiusaaminen on sitä että toinen osapuoli provosoimatta joutuu kokemaan järjestelmällistä ja toistuvaa sortoa muilta oppilailta/oppilaalta. Ei siinä ole mitään epäselvää.

Joku mainitsikin hajota ja hallitse-tekniikan. Omina kouluaikoinani pääkiusaajan ollessa poissa koulusta tai ryhmästä joukot kutistuivat huomattavasti ja näillä heikoimmilla kiusaajilla ei ollut samanlaista tarvetta kiusata, saattoivat olla jopa ihan mukavia. Yksi toinen pääkiusaaja vaihtoi toiseen kouluun, kuulin kyseisen laitoksen oppilailta että ei todellakaaan onnistunut kasvattamaan siellä itselleen yhtä isoa seuruetta eikä näin ollen uskaltanut kiusata ketään. 

Miksi te ette hakaudu kouluun töihin ja puutu tähän ongelmaan, kun kerran asia on noin selvä ja helppo juttu? Istut vaan av-palstalla ja valitat. Luulisi, että sen verran olisi sympatiaa kiusattuja kohtaan, että tulisit paikalle, etkä vaan kertoisi nähneesi kiusaamista open puolelta paljon.

Vierailija kirjoitti:

Sana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat samastuu kiusaajiin ja halveksii kiusattuja. Se on perimmäinen syy. Opettajissa on paljon entisiä koulukiusaajia, varsinkin liikunnanopettajissa, jotka itsekin usein kiusaavat.

Tämä hirvittävä tabu, mutta kyllä meidänkin koulussa oli tapauksia, joissa opettaja osallistui aktiivisesti kiusatun koulukiusaamiseen. Yksi opettaja tavallaan koetti kasvattaa omaa suosiotaan luokan pomojen keskuudessa osallistumalla kiusaamiseen – ja onnistui yrityksessään. Tämä ilmiö ei liene kovin yleinen, mutta se on olemassa, ja se olisi pakko tunnustaa. Lainaan tässä yhteydessä Dr Philiä: "You can't change what you don't acknowledge."

Joo dr Phil on just se suurin auktoriteetti av-mammalle 😂

Se toisaalta on yleistä, että opettaja näkee kiusaamisen, muttei puutu siihen.

20 vuotta yläkoulussa, enkä ole kyllä kodkaan nähnyt kenenkään jättävän kiusaamista puuttumatta. Siis jos on tiedossa, että kyseessä on kiusaaminen.

Tämän syy ehkä on sama kuin muilla oppilailla: opettaja pelkää, että jos hän puuttuu kiusaamiseen, hän joutuu itse kiusatuksi! Näin myös tapahtuu; meidän koulussa aikoinaan oli koulukiusattuja opettajia.

Ok. En todellakaan pelkää keskenkasvuisia teinejä. Enkä edes hankalia vanhempia.

Nykykulttuurissamme ei näköjään saa mediassa puhua moraalista, esim. asiantuntijaroolissa oleva henkilö ei saa sanoa edes, että koulukiusaaminen on väärin.

Miten niin? Tottakai kiusaaminen on aina väärin, samoin väkivalta kaikissa muodoissa

Asiantuntijoiden kuuluu puhua tilastoista, suvaitsevuudesta (joka on sosiaalinen koodi eikä moraalinen vaatimus), koulukiusaamisen vastaisista projekteista sekä asiantuntijoiden lempiaiheesta: mielenterveyspalveluiden pitkistä jonoista.

Pääongelmaksi asemoidaan tyypillisesti siis mielenterveyspalveluista leikkaaminen (ja siten koulukiusattujen hoitoon pääsyn ongelmat) eikä koulukiusaamista ja sen psykologiaa ja moraalia. Siinä vaiheessa, kun kiusattu joutuu hakemaan psykiatrista apua, on hänen kohdallaan jo liian myöhäistä puuttua koulukiusaamiseen.

Aivan, tämä on ihan todellinen asia josta ei saa puhua. Opettajatkin osallistuvat joskus taholtaan kiusaamiseen lunastaakseen kunnioituksen luokan pikkutyranneilta tai ihan vaan koska kiusattu oppilas on "ärsyttävä nössö". Olen ollut todistamassa tällaista tapausta monta kertaa. Aikuisiällä olen tavannut myös opettajan työtä tekeviä ja välillä kyllä jää pohtimaan miten näin rumasti ja vihamielisesti oppilaistaan puhuva ihminen voi työskennellä lasten parissa.  

Kai puutuit asiaan? Vai kerrotko sen vain täällä nimettömänä?

Maan kasvatusalan ammattilaisten moraalista sekä pedagogisista taidoista kertoo kyllä tarpeeksi se että opettajat tässäkin ketjussa levittelevät vain käsiään että "en minä tiedä mitä pitäisi tehdä"? Ja hokevat että "nokun ei aina voi nähdä kaikkea ja joskus ei tiedä mikä on kiusaamista ja mikä ei"? Varmasti jokainen kiusattu on ollut tilanteessa jossa kiusaaminen tapahtuu suoraan opettajan silmien alla esimerkiksi luokkahuoneessa ja on selkeästi ollut tyylipuhdas kiusaamistilanne eikä kavereiden leikimielinen nahistelu, eikä opettaja ole korvaansa lotkauttanut. Saattanut hymistellä että "Noniin, lopettakaas nyt" mutta ei mitenkään oikeasti ole puuttunut.

Mitä se oikea puuttuminen on? Lyödäkö pitäisi, jos puhe ei auta? Vai jälki-istunto?

Sen sijaan että puhuttaisi miksi tällaisia tilanteita on niin paljon, aletaan viemään keskustelua niille harmaille alueille jossa porukasta ei saa mitään selvää ketkä kiusaavat ketä kun kaikki ovat toisiaan vastaan sotajalalla. Kiusaaminen on sitä että toinen osapuoli provosoimatta joutuu kokemaan järjestelmällistä ja toistuvaa sortoa muilta oppilailta/oppilaalta. Ei siinä ole mitään epäselvää.

Tule muutamaksi päiväksi yläkouluun katsomaan! Tarjoan kouluruuan ja aitiopaikan teinien sosiaaliseen elämään. Tule näyttämään mulle ne hetket, kun mun pitää puuttua (ellen siis jo ole siellä puuttumassa)

Joku mainitsikin hajota ja hallitse-tekniikan. Omina kouluaikoinani pääkiusaajan ollessa poissa koulusta tai ryhmästä joukot kutistuivat huomattavasti ja näillä heikoimmilla kiusaajilla ei ollut samanlaista tarvetta kiusata, saattoivat olla jopa ihan mukavia. Yksi toinen pääkiusaaja vaihtoi toiseen kouluun, kuulin kyseisen laitoksen oppilailta että ei todellakaaan onnistunut kasvattamaan siellä itselleen yhtä isoa seuruetta eikä näin ollen uskaltanut kiusata ketään. 

Kiusaaminen on aina ryhmäilmiö. Kiusaamista tapahtuu kaikissa ihmisryhmissä. Kyse on vallasta ja siitä, miten valtaa ja hyväksyntää saadaan. Kuinka moni täällä voi kösi sydämellä sanoa, että ei koskaan osallistu esim, työpaikalla kiusaamiseen (juoruilu, poisjättäminen, silmien pyörittely, naureskelu....)

Meillä aina kun kiusaamiseen puututtiin, muuttivat nuo pikku sosiopaatit tapojaan jo pienenä. Muuttui pahemmaksi.

Aineenopettaja joka näkee oppilaita muutaman tunnin viikossa kerrallaan ei ole mikään nössöjen vapaa-ajan pönkittäjä. Aika ei yksinkertaisesti riitä. Kasvattakaa paksumpi nahka.

Vierailija kirjoitti:

Ja tiedän, että tyttö kiusasi jo päiväkodissa useita muita tyttöjä. Ei ole siis alkanut vasta koulussa. Vanhemmat ovat myös tietoisia tilanteesta, eipä tunnu heilläkään olevan keinoja tytön suhteen. Luulen kuitenkin, että jotain on kotonakin yritetty. -48-

Siis ihan normaalista perheestä? Meidän lapsen luokalla on samanlainen tyttö, joka kiusaa aina muita, meidänkin lasta. Eikä ole moksiskaan opettajan keskusteluista ja nuhteista. Nauraa räkättää vaan kaikelle ja kaikille. Mutta hänen vanhemmat ovat eronneet ja olemme ajatelleet hänen käytöksensä olevan oireilua tuosta vanhempiensa erosta.

Opettajilla ei ole poliisien valtaoikeuksia. Koulu ei saa lakien mukaan puuttua esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuvaan kiusaamiseen, vaikka kiusaajana olisi luokkakaveri.

Hassu huttu. Yksi tyyppi koulukiusasi mua 20 vuotta sitten.Nyt ollaan samassa paikassa ja hyvää pataa

Kaikki lähtee arvoista. Jos kotona opetetaan että muita ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti ja arvostavasti eikä ketään saa halveksia ja kiusata, lapset omaksuvat terveet arvot ja toteuttavat niitä myös koulumaailmassa.

Tämä palsta on surullinen esimerkki siitä kuinka käyttäytyvät ihmiset joita ei ole lapsena arvostettu, rakastettu ja kunnioitettu. He eivät vielä aikuisenakaan osaa kohdella muita ihmisiä hyvin vaan syyllistyvät räikeään kiusaamiseen ja halveksuntaan. Sitten ihmetellään miksi heidän lapsensa jatkavat samaa käytöstä koulumaailmassa. 

Teidän vastuullanne on katkaista tämä kierre. Menkää terapiaan ja käsitelkää tunne-elämän traumanne ja vääristyneet asenteenne ja toimintatapanne niin maailma on taas yhden ihmisen verran parempi paikka.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lähtee arvoista. Jos kotona opetetaan että muita ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti ja arvostavasti eikä ketään saa halveksia ja kiusata, lapset omaksuvat terveet arvot ja toteuttavat niitä myös koulumaailmassa.

Tämä palsta on surullinen esimerkki siitä kuinka käyttäytyvät ihmiset joita ei ole lapsena arvostettu, rakastettu ja kunnioitettu. He eivät vielä aikuisenakaan osaa kohdella muita ihmisiä hyvin vaan syyllistyvät räikeään kiusaamiseen ja halveksuntaan. Sitten ihmetellään miksi heidän lapsensa jatkavat samaa käytöstä koulumaailmassa. 

Teidän vastuullanne on katkaista tämä kierre. Menkää terapiaan ja käsitelkää tunne-elämän traumanne ja vääristyneet asenteenne ja toimintatapanne niin maailma on taas yhden ihmisen verran parempi paikka.

Samaa mieltä. Harva ihminen edes tietoisesti miettii arvojaan, saati omaa käytöstään. Syytä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Sana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat samastuu kiusaajiin ja halveksii kiusattuja. Se on perimmäinen syy. Opettajissa on paljon entisiä koulukiusaajia, varsinkin liikunnanopettajissa, jotka itsekin usein kiusaavat.

Tämä hirvittävä tabu, mutta kyllä meidänkin koulussa oli tapauksia, joissa opettaja osallistui aktiivisesti kiusatun koulukiusaamiseen. Yksi opettaja tavallaan koetti kasvattaa omaa suosiotaan luokan pomojen keskuudessa osallistumalla kiusaamiseen – ja onnistui yrityksessään. Tämä ilmiö ei liene kovin yleinen, mutta se on olemassa, ja se olisi pakko tunnustaa. Lainaan tässä yhteydessä Dr Philiä: "You can't change what you don't acknowledge."

Se toisaalta on yleistä, että opettaja näkee kiusaamisen, muttei puutu siihen. Tämän syy ehkä on sama kuin muilla oppilailla: opettaja pelkää, että jos hän puuttuu kiusaamiseen, hän joutuu itse kiusatuksi! Näin myös tapahtuu; meidän koulussa aikoinaan oli koulukiusattuja opettajia.

Nykykulttuurissamme ei näköjään saa mediassa puhua moraalista, esim. asiantuntijaroolissa oleva henkilö ei saa sanoa edes, että koulukiusaaminen on väärin. Asiantuntijoiden kuuluu puhua tilastoista, suvaitsevuudesta (joka on sosiaalinen koodi eikä moraalinen vaatimus), koulukiusaamisen vastaisista projekteista sekä asiantuntijoiden lempiaiheesta: mielenterveyspalveluiden pitkistä jonoista.

Pääongelmaksi asemoidaan tyypillisesti siis mielenterveyspalveluista leikkaaminen (ja siten koulukiusattujen hoitoon pääsyn ongelmat) eikä koulukiusaamista ja sen psykologiaa ja moraalia. Siinä vaiheessa, kun kiusattu joutuu hakemaan psykiatrista apua, on hänen kohdallaan jo liian myöhäistä puuttua koulukiusaamiseen.

Aivan, tämä on ihan todellinen asia josta ei saa puhua. Opettajatkin osallistuvat joskus taholtaan kiusaamiseen lunastaakseen kunnioituksen luokan pikkutyranneilta tai ihan vaan koska kiusattu oppilas on "ärsyttävä nössö". Olen ollut todistamassa tällaista tapausta monta kertaa. Aikuisiällä olen tavannut myös opettajan työtä tekeviä ja välillä kyllä jää pohtimaan miten näin rumasti ja vihamielisesti oppilaistaan puhuva ihminen voi työskennellä lasten parissa.  

Maan kasvatusalan ammattilaisten moraalista sekä pedagogisista taidoista kertoo kyllä tarpeeksi se että opettajat tässäkin ketjussa levittelevät vain käsiään että "en minä tiedä mitä pitäisi tehdä"? Ja hokevat että "nokun ei aina voi nähdä kaikkea ja joskus ei tiedä mikä on kiusaamista ja mikä ei"? Varmasti jokainen kiusattu on ollut tilanteessa jossa kiusaaminen tapahtuu suoraan opettajan silmien alla esimerkiksi luokkahuoneessa ja on selkeästi ollut tyylipuhdas kiusaamistilanne eikä kavereiden leikimielinen nahistelu, eikä opettaja ole korvaansa lotkauttanut. Saattanut hymistellä että "Noniin, lopettakaas nyt" mutta ei mitenkään oikeasti ole puuttunut. Sen sijaan että puhuttaisi miksi tällaisia tilanteita on niin paljon, aletaan viemään keskustelua niille harmaille alueille jossa porukasta ei saa mitään selvää ketkä kiusaavat ketä kun kaikki ovat toisiaan vastaan sotajalalla. Kiusaaminen on sitä että toinen osapuoli provosoimatta joutuu kokemaan järjestelmällistä ja toistuvaa sortoa muilta oppilailta/oppilaalta. Ei siinä ole mitään epäselvää.

Joku mainitsikin hajota ja hallitse-tekniikan. Omina kouluaikoinani pääkiusaajan ollessa poissa koulusta tai ryhmästä joukot kutistuivat huomattavasti ja näillä heikoimmilla kiusaajilla ei ollut samanlaista tarvetta kiusata, saattoivat olla jopa ihan mukavia. Yksi toinen pääkiusaaja vaihtoi toiseen kouluun, kuulin kyseisen laitoksen oppilailta että ei todellakaaan onnistunut kasvattamaan siellä itselleen yhtä isoa seuruetta eikä näin ollen uskaltanut kiusata ketään. 

Totta! Olin sijaisena eräässä koulussa Pohjois-Pohjanmaalla ja muutamat naisopettaja puhuivat todella halveksevasti jostain kiusatuista oppilaasta. Jopa naureskelivat keskenään nolanneensa jonkun oppilaan, siis eivät noilla sanoilla mutta pontti tuli selväksi. Heidän ei todellakaan pitäisi toimia opettajina. Tämä on kamala tabu ja jos joku vihjaiseekaan tähän suuntaan, kaikkinousevat takakaloilleen ja hyökkääväät.

Usein kehutaan suomalaisia opettajia, mutta kyllä siellä seassa on mätämunia.

Koska ei huvita. Vaikkei peruskoulu periaatteessa ole pakollinen, on sen vaihtoehdot ajettu hyvin ahtaalle. Kun koko ikäluokan voi ahtaa samoihin, laitosmaisiin oloihin 9 vuodeksi opettajien, opetusvirastobyrokraattien jne. työllistämiseksi ilman boikotin uhkaa, ongelmien myöntäminen olisi yhtä järjetöntä kuin jos Hille Korhonen vastustaisi Alkon monopoliasemaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se on niin yleistä?

Koska Suomessa puolustetaan rikollisia ja syyllistetään uhreja!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat näyttävät mallia lapsilleen, että kuinka kiusataan. Näkeehän sen jo tälläkin palstalla, että kuinka ilkeitä puheita mammat laukovat.

Totta, mutta kysymys kuului miksei opet saa kitkettyä sitä.

Miten kiusaamisen saa kitkettyä kokonaan pois?

Valtaosa kiusaamisesta tapahtuu nykyään vapaa-ajalla netissä, miten opettaja voi puuttua siihen?

Nyt puhutaan koulukiusaamisesta