Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asperger-mies häätää kaikki ystävämme
01.08.2017 |
Alan olla voimaton asperger-mieheni suhteen. Ymmärrän, että hän näkee maailman hyvin eri tavalla kuin neurotyypilliset, mutta hän ei ymmärrä vastavuoroisesti, etteivät muut ajattele kuten hän.
Tällä kertaa hän suututti ystäväpariskuntamme ja pelkään, ettei ystävyys ole enää palautettavissa. Kysymys on niinkin naurettavasta asiasta kuin muutama pakasterasia ja tapaamisen peruminen.
Ystävämme lainasivat meiltä kerran pakasterasioita, joissa veivät ylijäämäruokaa kotiin, koska emme olisi jaksaneet syödä kaikkea mieheni kanssa. Olimme kutsuneet heidät uudestaan kylään, mutta heillä oli mennyt edellinen ilta pitkäksi eivätkä he jaksaneet tulla ja ilmoittivat tästä päivällä.
Perumisesta suivaantunut mieheni muisti palauttamattomat pakasterasiat ja oli selkäni takana lähettänyt ystävillemme viestejä, joissa sätti heitä ja toivoi, että he voisivat edes tulla palauttamaan lainaamansa pakasterasiat. He olivat vastanneet, että palauttavat rasiat kyllä, mutta eivät juuri nyt, koska ovat krapulassa. Mieheni oli sitten mennyt kutsumaan heitä varkaiksi, jolloin he ilmoittivat, etteivät enää halua olla tekemisissä.
Olen yrittänyt keskustella mieheni kanssa tästä aiheesta järkevästi, mutta hän on jyrkkä. Hän ei halua olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka peruvat sovittuja asioita ja vielä varastavat pakasterasioitamme.
Yritin sanoa, ettei kysymyksessä mielestäni ole niin vakava asia, että sen vuoksi kannattaisi pistää välejä poikki. Hän ei mielestään ole pistänyt välejä poikki vaan ihan asiallisesti huomauttanut, ettei voi toimia niin, että sopii ja peruu ja pyytänyt omaisuuttaan takaisin.
Nyt mies mököttää minullekin, koska olen "varkaiden puolella". Mies epäilee, etteivät ystävämme aio palauttaa pakasterasioita, koska eivät enää vastaa viesteihin niitä koskien ja miettii sähköisen rikosilmoituksen tekemistä. Häpeän silmät päästäni, jos hän tekee sen.
Kommentit (153)
Suvussani on asseja molemmin puolin. Kuulostaa aika tutulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos unohdetaan asperger ja ajatellaan vaan sitä millaista kohtelua sinä AP saat parisuhteessasi, muuttuuko käsityksesi asiasta?
Jos sama käytös johtuisi vaikkapa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, lähtisitkö?
Täytyy sanoa etten millään kestäisi noin stressaavaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut kerran ystävillemme, että mies on asperger. He eivät ihan ymmärtäneet, että tarkoitan sitä ja sanoivat, että heidän mielestään hän on vain vähän erikoinen. Siis luulivat, että heitän diagnoosin lonkalta. Mies osaa kuitenkin välillä käyttäytyä melko normaalisti tai niin, että erikoisuus on vain ilahduttavaa.
Raivostuttavinta näissä konflikteissa on se, ettei mies tietyllä tavalla ole koskaan väärässä. Mutta reaktiot ovat vaan kohtuuttomia.
Minultakin hän odottaa vain täydellisyyttä, kuten itseltäänkin ja siksi inhimillisyydelle ei ole sijaa hänen kodissaan. Vuosia sitten ilmoitin hänelle, etten jaksakaan enää tulla junalla kotiin toiselta paikkakunnalta, vaan jään ystävälleni yöksi ja otan aamujunan. Hän ei ole vieläkään unohtanut tätä lupauksen pettämistä vaan tasaisin väliajoin ottaa esille tapahtuneen ja kyseenalaistaa moraaliani.
Pahinta mitä tuossa tilanteessa voi tehdä, on sanoa, että eihän se nyt niin iso juttu ollut. Kyllä sellaisesta pitäisi päästä yli. Täytyisi ymmärtää, että olosuhteet muuttuvat ja toinen voi olla väsynyt eikä siksi jaksa pitää lupaustaan. Tällaisia argumentteja mies ei voi ymmärtää.
Onnistuin saamaan hänet vihaamaan myös ystävääni, koska menin sanomaan, että hänkin oli sitä mieltä, että reaktio (n. 10 kpl vihaisia viestejä, joissa hän haukkui minua) oli kohtuuton.
Eli tällä tavalla ihmisiä vaan katoaa elämästäni, koska luonnollisesti tämä kyseinen ystävä ei ole miehen puolesta tervetullut meille.
Ap
Eli aspergerin varjolla mies eristää sut ystävistäsi, alistaa sua, haukkuu sua, pitää sut munankuorilla omassa kodissasi ja käyttää vanhoja asioita sua vastaan ja kantaa sulle kaunaa. Oliko siinä miehessä jotain hyviäkin puolia? Muita kuin että pitää kiinni sovitusta.
Kyllä pakasterasiat kuuluu palauttaa sillä tuskin teillä niitä valmistetaan tai muutenkaan määrättömästi on. Selvää siipeilemistä ja väheksymistä, ellei peräti tyhmänä pitämistä mikäli ei palauta jotain toiselta tilapäisesti lainaksi saatua. Aloittajan mies siinä suhteessa oikeassa.
Mitä ihmettä AP hyödyt tuollaisessa parisuhteessa?
Elämä on yhtä selittelyä ja normaali ihmisten välinen kanssakäyminen ei tule koskaan onnistumaan.
Lapsiakaan tuskin kannattaa tieten tahtoen aspergerin kanssa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menipäs hyvän teeman ketju heti huonoon kuntonn, kun tänne tuli "keittiöpsykologeja" ja muutama assi, jotka määrittelevät itsensä kautta mikä on standardi asperger. En suosittele tätä ketjua vakavasti kenellekkään.
Aloitus oli hyvä, jatko tyssäsi "mutuun".
Tosi raskaalta kuulostaa. Mietin vaan sitä, että onko sulla varaa menettää ystäviä miehesi käytöksen takia. Lopultahan jäät ihan yksin. Voisitko jutella sen pakasterasiapariskunnan ja sinua yövyttäneen kaverin kanssa ihan kunnolla tämä asia, että ymmärtäisivät ja olsivat ainakin sun ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän miehen ajatusmaailmaa. Mitä tekee ystävillä, joihin ei voi luottaa. Etenkin, jos ei mahdollisesti ollut edes eka kerta kun luottamus petettiin. Millaiset ihmiset ryyppää niin paljon, että koko päivä pitää maata?
Ja sä alistut moiseen?
Alat elää omaa elämääsi joko miehen kanssa tai ilman. Tapaat niitä ihmisiä, keitä haluat ja annat miehen jäkättää etkä välitä tai sitten katsot peiliin ja toteat, ettei tällainen suhde ole kaiken sen arvoista. Tuollaisen kanssa ei muuten kannata hankkia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä AP hyödyt tuollaisessa parisuhteessa?
Elämä on yhtä selittelyä ja normaali ihmisten välinen kanssakäyminen ei tule koskaan onnistumaan.
Lapsiakaan tuskin kannattaa tieten tahtoen aspergerin kanssa tehdä.
Olipa Ap:lle kysymys. Ensinnäkin, eikö nimenomaan narsisti tavoittele sitä hyötyä? Mielestäni ap taas tunteelleen tasapainoa, eikä hyötyä. Opetatatko AP:tä tavoille? Kenties omallesi???
Missä vaiheessa Ap on sanonut haluavansa lapsia? Saa olla aika yksinkertainen, jos tuollaista pitää normina. Monet tekevät puhtaasti narsismistaan lapsia, ilman rakkautta. Kai sekin on jotain "protokola-autismia"...
Vierailija kirjoitti:
Olen myös itse oppinut toimimaan niin, etten suututa häntä.
Ap
Tapu tapu. Sinä muutut, sinä ymmärrät, sinä joustat. Mitä jos hankkisit tasa-arvoisen suhteen, jossa molemmat tekevät näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollasta pikkuasioihin takertumista on aivan taviksilla joten syy ei välttämättä ole neurologinen As. Sitäpaitsi Asperger on diagnoosina poistumassa jos ei ole jo poistettu.
Ap taitaa olla myös pieniin asioihin takertuva kun viitsii postata tuollaisesta.
Välillä tuntuu että olisi hyvä jokaisen katsoa peiliin.
Kuinka hyvin mies tiedostaa omat asperger-piirteensä? Itseään ei voi toisenlaiseksi muuttaa, mutta hieman joustavuutta jäykkään persoonallisuuteen voi tuoda, jos tiedostaa minkälaisia piirteitä aspergeriin kuuluu ja osaa välillä katsoa itseään ulkopuolisin silmin. Itse olen asperger-mies ja minulla on ylipäätänsä vaikeuksia luoda mitään sosiaalisia kontakteja paitsi ihan lähin perhe on poikkeus. Jostain syystä lapsena ja nuorena olin paljon sosiaalisempi, mutta asperger-piirteet ovat jotenkin pahentuneet aikuisiällä. Itselläni liittyy myös OCD-piirteitä tähän soppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollasta pikkuasioihin takertumista on aivan taviksilla joten syy ei välttämättä ole neurologinen As. Sitäpaitsi Asperger on diagnoosina poistumassa jos ei ole jo poistettu.
Ap taitaa olla myös pieniin asioihin takertuva kun viitsii postata tuollaisesta.
Välillä tuntuu että olisi hyvä jokaisen katsoa peiliin.
Se että asperger olisi diagnoosina poistumassa ei kyllä tarkoita että esim. minusta tulisi yhtäkkiä neurologisesti normaali. Terv. assi
Kyllä tuo kuulostaa aika tyypilliseltä aspergerin käytökseltä. Vielä se, että se pikkuasia paisuu valtavan vakavaksi kuten tässä, rikosilmoituksella uhkailuun. Asperger-ihmisellä menee pasmat täysin sekaisin, kun asiat eivät mene kuten on sovittu, ja tilanne voi lopulta mennä tosi pahaksikin. Sen muuttuneen tilanteen vatvominen pitäisi saada ajoissa poikki, ettei tule näitä "loppuhuipennuksia". Itse tiedä tapauksia, joissa murrosiässä olevat pojat ovat rikkoneet jopa talon ikkunat tai ajautuneet tappeluihin jonkin mitättömän syyn takia.
Huomio pitäisi saada käännettyä äkkiä johonkin toiseen suuntaan, kun tulee joku tällainen odottamaton tilanne.
Näillä ihmisillä ei ole luonnostaan sosiaalisia taitoja, vaan he opettelevat ne melko mekaanisesti.
Ap[/quote]
Eli aspergerin varjolla mies eristää sut ystävistäsi, alistaa sua, haukkuu sua, pitää sut munankuorilla omassa kodissasi ja käyttää vanhoja asioita sua vastaan ja kantaa sulle kaunaa. Oliko siinä miehessä jotain hyviäkin puolia? Muita kuin että pitää kiinni sovitusta.[/quote]
Nyt kun sanoit sen noin niin alkaa kyllä tosissaan mietityttää, että jaksaako tätä. Mies on kyllä hyvin voimakkaasti sitoutunut minuun. Se on positiivinen asia, mutta kääntyy negatiiviseksi, kun tarvitsen happea ja haluan ylläpitää ystäväsuhteita ja perhekontakteja. Miehelle riittäisi, että hän olisi vain symbioosissa minun kanssani. Ehkä siksi häntä ei haittaa, kun ystävät katoavat ympäriltä. Ja itse alan tuntea syyllisyyttä, kun jätän hänet yksin, koska tiedän, että hän haluaisi olla vain minun kanssani koko ajan ja tuntee masennusta, kun en ole hänen vierellään.
Nämä viimeksi karkoitetut ystävät olivat minulle oikea henkireikä, koska en voi kutsua miestä yhdessä kanssani moneenkaan paikkaan, koska hän on suututtanut suurimman osan läheisistäni. Haluan välillä viettää aikaa mieheni kanssa niin, että muitakin ihmisiä on ympärillä, mutta nyt on taas ystävistä pula. Viestittelin jo näiden ystävien kanssa. He eivät ole minulle vihaisia tietenkään, mutta sanoivat, etteivät halua nähdä miestäni ymmärrettävistä syistä. Se varkaussyytös oli ratkaiseva naula arkkuun.
Mies itse tietenkin pitää itseään täydellisenä, sitoutuneena miehenä, joka pitää lupauksensa eikä juo liikaa ja ottaa minua huomioon. Hän pitää itseään myös reiluna ystävänä, mitä hän onkin niin kauan kuin ihmiset käyttäytyvät niin kuin hän haluaa. Kaikki tehdään hänen tavallaan ja muiden pitää sopeutua hänen sääntöihinsä, koska hän on "oikeassa".
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös itse oppinut toimimaan niin, etten suututa häntä.
Ap
Tapu tapu. Sinä muutut, sinä ymmärrät, sinä joustat. Mitä jos hankkisit tasa-arvoisen suhteen, jossa molemmat tekevät näin?
Aspergerit ovat omanlaisiaan, heillä voi olla myös paljon hyviä puolia, esim. rehellisyys ja luotettavuus.
No luulin löytäväni tästä jotain näkökulmaa itselleni kun tuntuu että oma aspergerini karkottaa kaikki mutta tuo nyt oli kyllä jotain niin räikeää että öh... :D Olisipa minunkin epänormaali käytökseni noin helposti havainnoitavissa ja selitettävissä että mikä siinä ärsyttää ihmisiä.
En tosiaan tiedä onko tuo aspergeria vai mitä... Mutta ainakaan miehesi ei tunnu nyt arvostavan ystäviä kovin paljon kun noin herkästi alkaa riehumaan pikkujutusta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miehen ajatusmaailmaa. Mitä tekee ystävillä, joihin ei voi luottaa. Etenkin, jos ei mahdollisesti ollut edes eka kerta kun luottamus petettiin. Millaiset ihmiset ryyppää niin paljon, että koko päivä pitää maata?
Luottamus petettiin? Entä miten sun päiväsi meni pilalle, kun joudutkin keksimään jotain muuta tekemistä? Ihan noin paljon ei kannattaisi keneenkään varata, että kokee luottamuksen tulleen petetyksi, jos toiset mokaa.
Alue: Aihe vapaa
Aspergerit ovat usein itse ehdottoman luotettavia ja pitävät sovitusta kiinni. Sen sijaan muilta he usein sietävät huonosti sovitusta poikkeamista. Vaikka kyseessä olisi joku vähäpätöinen juttu.