Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asperger-mies häätää kaikki ystävämme
01.08.2017 |
Alan olla voimaton asperger-mieheni suhteen. Ymmärrän, että hän näkee maailman hyvin eri tavalla kuin neurotyypilliset, mutta hän ei ymmärrä vastavuoroisesti, etteivät muut ajattele kuten hän.
Tällä kertaa hän suututti ystäväpariskuntamme ja pelkään, ettei ystävyys ole enää palautettavissa. Kysymys on niinkin naurettavasta asiasta kuin muutama pakasterasia ja tapaamisen peruminen.
Ystävämme lainasivat meiltä kerran pakasterasioita, joissa veivät ylijäämäruokaa kotiin, koska emme olisi jaksaneet syödä kaikkea mieheni kanssa. Olimme kutsuneet heidät uudestaan kylään, mutta heillä oli mennyt edellinen ilta pitkäksi eivätkä he jaksaneet tulla ja ilmoittivat tästä päivällä.
Perumisesta suivaantunut mieheni muisti palauttamattomat pakasterasiat ja oli selkäni takana lähettänyt ystävillemme viestejä, joissa sätti heitä ja toivoi, että he voisivat edes tulla palauttamaan lainaamansa pakasterasiat. He olivat vastanneet, että palauttavat rasiat kyllä, mutta eivät juuri nyt, koska ovat krapulassa. Mieheni oli sitten mennyt kutsumaan heitä varkaiksi, jolloin he ilmoittivat, etteivät enää halua olla tekemisissä.
Olen yrittänyt keskustella mieheni kanssa tästä aiheesta järkevästi, mutta hän on jyrkkä. Hän ei halua olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka peruvat sovittuja asioita ja vielä varastavat pakasterasioitamme.
Yritin sanoa, ettei kysymyksessä mielestäni ole niin vakava asia, että sen vuoksi kannattaisi pistää välejä poikki. Hän ei mielestään ole pistänyt välejä poikki vaan ihan asiallisesti huomauttanut, ettei voi toimia niin, että sopii ja peruu ja pyytänyt omaisuuttaan takaisin.
Nyt mies mököttää minullekin, koska olen "varkaiden puolella". Mies epäilee, etteivät ystävämme aio palauttaa pakasterasioita, koska eivät enää vastaa viesteihin niitä koskien ja miettii sähköisen rikosilmoituksen tekemistä. Häpeän silmät päästäni, jos hän tekee sen.
Kommentit (153)
Onko mahdollista, että ap:n miehen kaltaisesta käyttäytyvillä ihmisillä ei ole aivan realistinen käsitys itsestään? Mietin vain, onko tuosta enää pitkä matka niihin, jotka alkavat kuvitella olevansa jotain satuhahmoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai lupauksista kiinnipitäminen on ihan universaalisti "oikein", eikä vain miehen mielestä... Joku sairastuminen on eri asia, mutta aikuiselta tuollainen ryyppääminen on kyllä jo ihan tahallista. Mitä tekee juopoilla epäluotettavilla "ystävillä"?
Varsinainen oman elämänsä diktaattori, tämä miehesi. Taitaa kallistua enemmän pesunkestävän mulkeron puolelle kuin aspergeriin, on sen sortin mustavalkoista meininkiä. Itse en jaksaisi moista rumbaa, maailmassa on "normaaleja" miehiäkin parisuhdetta ajatellen.
Assit on todella rasittavia. Kuin narsisteja, poislukien tietty sosiaalinen karisma ja taidot
Nyt puhuu pakasterasiapariskunta: emme todellakaan varastaneet pakasterasioita vaan luonnollisesti tarkoituksemme oli pestä ne ennen palautusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miehen ajatusmaailmaa. Mitä tekee ystävillä, joihin ei voi luottaa. Etenkin, jos ei mahdollisesti ollut edes eka kerta kun luottamus petettiin. Millaiset ihmiset ryyppää niin paljon, että koko päivä pitää maata?
Luottamus petettiin? Entä miten sun päiväsi meni pilalle, kun joudutkin keksimään jotain muuta tekemistä? Ihan noin paljon ei kannattaisi keneenkään varata, että kokee luottamuksen tulleen petetyksi, jos toiset mokaa.
No minä en näe mitään virkaa sellaisella ystävälla, johon ei voi luottaa. Se kun nimenomaan erottelee ystävät yhdentekevistä. Ja näinhän apn mies juuri tekee kuin ehdotat - poistaa epäluotettavat tyypit siltä "näihin voit luottaa" listalta, ts. ystävistä. Sama se on tavata vaikka satunnaisia kadun miehiä, jos kelpjj seura johon ei voi luottaa enempään kuin tuntemattomaan.
Itse en ymmärrä, mistä tässä on kyse. t. yövyttänyt kaveri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun sanoit sen noin niin alkaa kyllä tosissaan mietityttää, että jaksaako tätä. Mies on kyllä hyvin voimakkaasti sitoutunut minuun. Se on positiivinen asia, mutta kääntyy negatiiviseksi, kun tarvitsen happea ja haluan ylläpitää ystäväsuhteita ja perhekontakteja. Miehelle riittäisi, että hän olisi vain symbioosissa minun kanssani. Ehkä siksi häntä ei haittaa, kun ystävät katoavat ympäriltä. Ja itse alan tuntea syyllisyyttä, kun jätän hänet yksin, koska tiedän, että hän haluaisi olla vain minun kanssani koko ajan ja tuntee masennusta, kun en ole hänen vierellään.
Nämä viimeksi karkoitetut ystävät olivat minulle oikea henkireikä, koska en voi kutsua miestä yhdessä kanssani moneenkaan paikkaan, koska hän on suututtanut suurimman osan läheisistäni. Haluan välillä viettää aikaa mieheni kanssa niin, että muitakin ihmisiä on ympärillä, mutta nyt on taas ystävistä pula. Viestittelin jo näiden ystävien kanssa. He eivät ole minulle vihaisia tietenkään, mutta sanoivat, etteivät halua nähdä miestäni ymmärrettävistä syistä. Se varkaussyytös oli ratkaiseva naula arkkuun.
Mies itse tietenkin pitää itseään täydellisenä, sitoutuneena miehenä, joka pitää lupauksensa eikä juo liikaa ja ottaa minua huomioon. Hän pitää itseään myös reiluna ystävänä, mitä hän onkin niin kauan kuin ihmiset käyttäytyvät niin kuin hän haluaa. Kaikki tehdään hänen tavallaan ja muiden pitää sopeutua hänen sääntöihinsä, koska hän on "oikeassa".
Ap
Kuvaat nyt ihan ällistyttävän tarkasti samanlaista suhdetta kuin missä elin assin kanssa nuorempana monta vuotta. Ero oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. Se vapauden, keveyden ja mutkattomuuden tunne oli jotain aivan uskomatonta. Vasta sen koettuani tajusin, kuinka älyttömälle solmulle olin vääntänyt itseni ihan vain pitääkseni exäni rauhallisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet tuollaisen aikuisvauvan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miehen ajatusmaailmaa. Mitä tekee ystävillä, joihin ei voi luottaa. Etenkin, jos ei mahdollisesti ollut edes eka kerta kun luottamus petettiin. Millaiset ihmiset ryyppää niin paljon, että koko päivä pitää maata?
Luottamus petettiin? Entä miten sun päiväsi meni pilalle, kun joudutkin keksimään jotain muuta tekemistä? Ihan noin paljon ei kannattaisi keneenkään varata, että kokee luottamuksen tulleen petetyksi, jos toiset mokaa.
No minä en näe mitään virkaa sellaisella ystävälla, johon ei voi luottaa. Se kun nimenomaan erottelee ystävät yhdentekevistä. Ja näinhän apn mies juuri tekee kuin ehdotat - poistaa epäluotettavat tyypit siltä "näihin voit luottaa" listalta, ts. ystävistä. Sama se on tavata vaikka satunnaisia kadun miehiä, jos kelpjj seura johon ei voi luottaa enempään kuin tuntemattomaan.
Millä tavalla he ovat yhdentekeviä? Onko oma elämäsi niin yhdentekevää, että se meni nyt jotenkin pilalle, kun et saanutkaan tehdä sitä, mitä oli aikaisemmin sovittu? Meneekö herne nenään, jos vr:n juna myöhästyy, sehän voi olla katsos inhimillinen syy?
Sinä se et ole koskaan heille mikään ystävä ollutkaan, jotka tuollaisesta sinulle muuttuvat yhdentekeviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä yksi asperger ketjuun lisää...
Asperger ei selitä eikä varsinkaan oikeuta miehesi käytöstä. Tuo on ihan selvää keskenkasvuisuutta. Meillä aspergereilla on nimittäin yleensä vähintään normaali äly. Eli asioiden pitäisi mennä perille selittämällä. Kysy mieheltä, onko oikeassa oleminen hänelle todella tärkeämpää kuin se että on ystäviä? Kysy, onko hän tajunnut että hän on se erilainen ja että se tarkoittaa sitä että maailma toimii usein toisin kuin hän olettaa? Entä onko hän tajunnut että hänen käytöksensä on sinulle raskasta koska sinulle ystävät ovat tärkeämpiä? Kyllä aspergerin jakeluun pitäisi mennä se että eri asiat ovat tärkeitä eri ihmisille. Asperger ei aina halua joustaa, tai muuttaa tapojaan. Se on meille isompi asia kuin taviksille. "Ei haluaisi" on kuitenkin eri asia kuin "ei pysty". Jos suhde ja sinun hyvinvointisi ovat miehelle niin tärkeitä kuin niiden pitäisi olla, hänen pitäisi kyllä pystyä korjaamaan käytöstään.
Jokaisen ihmisen, aivojen rakenteesta riippumatta, joka haluaa elää parisuhteessa pitää tajuta että ei ole tervettä että vain toinen joustaa ja toinen vaatii, vaan että yhdessä elettäessä koitetaan tehdä suhteesta sellainen että molemmilla on siinä hyvä olla. Jos toinen ei halua koskaan joustaa, niin eihän sellaisen kanssa voi parisuhteessa elää. Se ei kuitenkaan ole aspergeria vaan kypsymättömyyttä ja itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Menipäs hyvän teeman ketju heti huonoon kuntonn, kun tänne tuli "keittiöpsykologeja" ja muutama assi, jotka määrittelevät itsensä kautta mikä on standardi asperger. En suosittele tätä ketjua vakavasti kenellekkään.
Aloitus oli hyvä, jatko tyssäsi "mutuun".
Ai sun mielestä olisi ollut oikein, kun kaikillakirjottajilla olisi olut sama mielipide asiasta ja kauhistella ap:n kanssa hänen miehensä käyttäytymistä. Ei niin yksimielistä porukkaa kyllä löydy, että kaikki olisi samaa mieltä, eikä tietty tarvikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miehen ajatusmaailmaa. Mitä tekee ystävillä, joihin ei voi luottaa. Etenkin, jos ei mahdollisesti ollut edes eka kerta kun luottamus petettiin. Millaiset ihmiset ryyppää niin paljon, että koko päivä pitää maata?
Luottamus petettiin? Entä miten sun päiväsi meni pilalle, kun joudutkin keksimään jotain muuta tekemistä? Ihan noin paljon ei kannattaisi keneenkään varata, että kokee luottamuksen tulleen petetyksi, jos toiset mokaa.
No minä en näe mitään virkaa sellaisella ystävälla, johon ei voi luottaa. Se kun nimenomaan erottelee ystävät yhdentekevistä. Ja näinhän apn mies juuri tekee kuin ehdotat - poistaa epäluotettavat tyypit siltä "näihin voit luottaa" listalta, ts. ystävistä. Sama se on tavata vaikka satunnaisia kadun miehiä, jos kelpjj seura johon ei voi luottaa enempään kuin tuntemattomaan.
Tai entäs jos sinulle pahoitellaan, että homma meni nyt näin? Sekään ei kelpaa? Taidatkin vain kuvitella, että ohareiden syy on sinussa, niin uskallat vetää kunnon palot nenukkaan.
Miehesi on harhainen öykkärisikap@ska. Asperger ei selitä tuollaista käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
No luulin löytäväni tästä jotain näkökulmaa itselleni kun tuntuu että oma aspergerini karkottaa kaikki mutta tuo nyt oli kyllä jotain niin räikeää että öh... :D Olisipa minunkin epänormaali käytökseni noin helposti havainnoitavissa ja selitettävissä että mikä siinä ärsyttää ihmisiä.
En tosiaan tiedä onko tuo aspergeria vai mitä... Mutta ainakaan miehesi ei tunnu nyt arvostavan ystäviä kovin paljon kun noin herkästi alkaa riehumaan pikkujutusta.
Se minua ainakin ärsytti eräässä työpaikkani assissa, koko ajan pälpätti omista asioistaan kuin papupata, ei ollut kiinnostunut muiden asioista. yksi itki töissä ja muut tajusivat kyllä tilanteen mutta tämä assi meni kysymään ihan pokkana jotain työasioita? Kerran myöhästyi töistä. Ei pahoitellut, ei mitään. Pokkana vaan marssi sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miehen ajatusmaailmaa. Mitä tekee ystävillä, joihin ei voi luottaa. Etenkin, jos ei mahdollisesti ollut edes eka kerta kun luottamus petettiin. Millaiset ihmiset ryyppää niin paljon, että koko päivä pitää maata?
Luottamus petettiin? Entä miten sun päiväsi meni pilalle, kun joudutkin keksimään jotain muuta tekemistä? Ihan noin paljon ei kannattaisi keneenkään varata, että kokee luottamuksen tulleen petetyksi, jos toiset mokaa.
No minä en näe mitään virkaa sellaisella ystävälla, johon ei voi luottaa. Se kun nimenomaan erottelee ystävät yhdentekevistä. Ja näinhän apn mies juuri tekee kuin ehdotat - poistaa epäluotettavat tyypit siltä "näihin voit luottaa" listalta, ts. ystävistä. Sama se on tavata vaikka satunnaisia kadun miehiä, jos kelpjj seura johon ei voi luottaa enempään kuin tuntemattomaan.
Millä tavalla he ovat yhdentekeviä? Onko oma elämäsi niin yhdentekevää, että se meni nyt jotenkin pilalle, kun et saanutkaan tehdä sitä, mitä oli aikaisemmin sovittu? Meneekö herne nenään, jos vr:n juna myöhästyy, sehän voi olla katsos inhimillinen syy?
Sinä se et ole koskaan heille mikään ystävä ollutkaan, jotka tuollaisesta sinulle muuttuvat yhdentekeviksi.
Huoh. Puhut ihan asian ohi. Pointtihan ei ole se että voiko päivän viettää ilman noita ihmisiä, vaan että jos ihmiseen ei voi luottaa, hän ei ole ystävä. Jos nuo tyypit pitävät ryyppäämistä tärkeämpänä kuin sovittua menoa, niin HEHÄN siinä osoittavat, ettei toisella osapuolella ole mitään arvoa. Ja minä en enää jaksa olla sellaisten kanssa tekemisissä,joille olen arvoton, ts ryyppääminenkin on tärkeämpää. Vaikka se toinen osapuoli olisikin ollut minulle tärkeä, niin yksipuolinen ystävyys ei ole minkään arvoista, enkä haluaisi jatkossa enää antaa itseäni loukata tuollaisella käytöksellä. Ryypätkööt keskenään,kun se kerran oli tärkeämpää, etenkin, jos tapahtunutta ei sen kummemmin edes pahoitella.
Minulla on asperger ja vaikka en välittäisi vähääkään jostain pakasterasioista, voisin hyvinkin panna välit poikki ihmiseen joka peruu sovitun tapaamisen siksi että on krapulassa. Jos ihminen ei kunnioita minua sen vertaa että hallitsisi juomisensa jos tietää olevansa tulossa luokseni kylään seuraavana päivänä, miksi tuhlaisin aikaani sellaiseen? En halua olla missään tekemisissä ihmisten kanssa jotka sallivat alkoholin viedä itseään niin että eivät voi pitää sovitusta kiinni. Joku norovirus tms. olisi tietysti täysin toinen asia.
Näin assina kaikki sosiaalinen kanssakäyminen kuormittaa ja niitä jännittää etukäteen. Jos toinen sitten vielä peruu sen etukäteen jännitetyn tilanteen -no, assin kannalta ko. ihmissuhde muuttuu hyvin nopeasti pelkäksi riesaksi.
Meillä on moni ystävyyssuhde kariutunut sen takia, että minä en tule toimeen mieheni ystävien vaimojen kanssa. Minulle tämä ei ole ongelma, en käsitä miksei miehet voi nähdä toisiaan keskenään. Mutta valitettavasti tässä iässä todella monet haluaa nähdä aina pariskunnittain ja vain pariskunnittain. Joten nuo miehen ystävien vaimot ovat poistaneet miehensä minun mieheni ystäväpiiristä, koska minä en tahdo nähdä näitä vaimoja. En käsitä tuollaista ollenkaan, minulla on omat ystäväni, miksi minun pitäisi vielä väkisin viettää aika miehen ystävien vaimojen kanssa? Miehillä olisi aivan varmasti sitäpaitsi hauskempaa kun lähtisivät aina äijäporukalla.
Tietysti meitä assejakin on moneen lähtöön. Mutta noin yleisesti ottaen sosiaalinen kanssakäyminen on meille lähinnä rasite, ja mikä hyvänsä syy sen lopettamiseen on riittävä.
Täällä alempi arvoinen, neurotyypillinen 90iq:n edustajisto metelöi omaa suvaitsemattomuuttaan erillaisiin ihmisiin. Aikamoisia p**kiaisia, sanotaan näin ;)
Minusta tuollaiset krapulapierut sovittuna päivänä ovat sellaiset, että jatkossa "keksisin" niille sunnuntaipäiville jotain muuta tekemistä, kuin odotuttaa, tuleeko vai onko korki jäännyt auki, ettei tule. Paitsi tietenkin, jos isäntäväki on itsekkin viinan perään ja tämä vieras pariskunta tuo tallinnasta pakettiautollisen A.Le.Goqia myyntiin.
Alue: Aihe vapaa
Hyvä neuvo, kiitos! Olen ehkä saattanut tietämättäni pahentaa tilanteita, kun olen jäänyt hänen kanssaan vatvomaan. Pitäisi varmaan vaan kääntää keskustelu nopeasti johonkin toiseen aiheeseen ja toivoa, että jumitus ei menisi päälle, jolloin miehen mieli menee täysin mustaksi.
Mies ei tosiaan itse tiedosta omaa käytöstään. Hän ei puhu diagnoosistaan. Vaikuttaa siltä, että häntä ei kiinnosta johtuuko hänen sosiaaliset ongelmansa aspergerista vai mistä, koska hän on kuitenkin oikeassa ja muut väärässä. Mies kokee tulleensa ihmisten pettämäksi elämässään monta kertaa eikä anna sellaisen enää tapahtua. Käytös on iän myötä muuttunut yhä jyrkemmäksi.
Miehellä on raskasta, koska hän näkee maailman niin, että suurin osa ihmisistä on valehtelijoita, oman edun tavoittelijoita ja pettureita. Itse olen ymmärtäväisempi. Siedän ystävissäni oman edun tavoittelua, valehtelua tai esim. lupauksen pettämistä, jos se ei ole tapa, mikäli hänen muut puolensa kompensoivat näitä piirteitä.
Ap